42-002/1917
Suomi
42-002/1917 — Asetus Suomen Suuriruhtinaanmaalle heinäkuun 23 päivänä 1902 annetun K. Kalastussäännön erinäisten säädösten väliaikaisesta muuttamisesta.
Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.
Analysoi tämä laki tekoälyllä1 §. Ahraimen käyttäminen kalastuksessa on sallittu, paitsi lohipitoisissa joissa ja virroissa sekä niiden suussa. 2 §. Nuotan tai muun liikkuvan rihmapyydyksen käyttäminen on sallittu kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa vesissä, paitsi lohi- ja siikapitoisissa joissa ja niiden suussa, joihin nähden ovat voimassa Kalastussäännön 7 §:n 2 kohdan sekä muut aikasemmin annetut erikoismääräykset. Poikkeuksena ovat kuitenkin Lapin kihlakunnassa sijaitsevat lohi- ja siikapitoiset joet, joissa nuotan ja muun Ilkkuvan rihmapyydyksen käyttö on rajoituksitta sallittu. 3 §. Kuhan pyynti on laillisilla pyyntineuvoilla sallittu myös kesäkuulla, siian pyynti, paitsi padoilla, myös loka- ja marraskuulla, sekä lohen ja muun kalan onkiminen lohipitoisissa joissa myöskin syyskuun 15 päivän jälkeen, jotapaitsi Enontekiön, Inarin ja Utsjoen pitäjissä on lohen muukin laillinen pyynti sallittu vuodenajasta riippumatta. 4 §. Siian, lahnan, säyneen ja kuhan myynti sekä maksua vastaan tarjoilu on luvallista vaikkei kala täytäkään Kalastussäännön 27 §:n viimeisessä kohdassa säädettyjä alimpia rajamittoja. 5 §. Tämän asetuksen säännökset eivät koske jokia ja muita vesistöjä, jotka ovat rajana toista maata vastaan, ja joissa kalastus on kansainvälisellä sopimuksella erikseen järjestetty. Ministeri Valtiosihteeri Carl Enckell.
