← Suomi
    VERO-VH/2209/00.01.00/2023
    Suomi

    VERO-VH/2209/00.01.00/2023 — Verohallinnon ohje Suomen ja Yhdysvaltain välistä verotietojen vaihtoa koskevan FATCA-sopimuksen soveltamiseksi

    Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.

    Analysoi tämä laki tekoälyllä
    Verohallinnon ohje Suomen ja Yhdysvaltain välistä verotietojen vaihtoa koskevan FATCA-sopimuksen soveltamiseksi Syventävä vero-ohje Huomio alkaa. Ohje on päivitettävänä. Huomio päättyy Antopäivä 5.5.2023 Versiohistoria Diaarinumero VH/2209/00.01.00/2023 Voimassaolo 5.5.2023 - Toistaiseksi Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti Korvaa ohjeen VH/3246/00.01.00/2021, 21.6.2021 Ohje liittyy kokonaisuuteen: Kansainvälinen verotus Tämä ohje on tulkinta- ja soveltamisohje verotusmenettelystä annetun lain 17 a §:lle ja sen 2 momentin perusteella tehdylle Verohallinnon päätökselle (A38/200/2015) . Tässä ohjeessa Verohallinto ohjeistaa Suomen ja Yhdysvaltain välisen FATCA-sopimuksen soveltamista Suomessa. Ohjeen on tarkoitus auttaa finanssilaitoksia sekä niiden neuvonantajia ja palveluntarjoajia FATCAan liittyvissä huolellisuusmenettely- ja raportointivelvoitteissaan. Ohjeesta ilmenevät myös tiedot, jotka finanssilaitoksen asiakkaan on annettava finanssilaitokselle sen lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi. Vuonna 2023 suoritetussa päivityksessä ohjeeseen on tehty teknisiä korjauksia ja stilisointeja sekä poistettu sellaiset siirtymäsäännöksiä koskevat kohdat, joita ei enää ole voinut soveltaa. Lisäksi ohjeeseen on lisätty esimerkkejä lukuun 6.1. 1 Tausta Ohjeen tarkoitus Suomi on tehnyt Yhdysvaltain kanssa ns. FATCA-sopimuksen ( SopS 25/2015 ) (jäljempänä myös ”sopimus”). Sopimuksen tavoite ja tarkoitus ilmenevät hallituksen esityksestä (HE 301/2014 vp.) . Sopimuksen mukaan suomalaisten finanssilaitosten on tutkittava ja tunnistettava, onko tilinhaltijalla (jäljempänä asiayhteydestä riippuen myös ”asiakas”) Yhdysvaltoihin viittaavia tunnusmerkkejä ja tarvittaessa ilmoitettava Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella määriteltyjen yhdysvaltalaisten henkilöiden tiedot sopimuksessa sovitussa laajuudessa. Tiedot oli ensimmäistä kertaa ilmoitettava 30.4.2015. Tämä ohje on tulkinta- ja soveltamisohje verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) (jäljempänä myös VML ja verotusmenettelylaki) 17 a §:lle ja sen 2 momentin perusteella tehdylle Verohallinnon päätökselle (A38/200/2015) . Tässä ohjeessa Verohallinto ohjeistaa Suomen ja Yhdysvaltain välisen FATCA-sopimuksen (pdf) soveltamista Suomessa. Ohjeen on tarkoitus auttaa finanssilaitoksia sekä niiden neuvonantajia ja palveluntarjoajia FATCAan liittyvissä huolellisuusmenettely- ja raportointivelvoitteissaan. Ohjeesta ilmenevät myös tiedot, jotka finanssilaitoksen asiakkaan on annettava finanssilaitokselle sen lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi. Verosäännösten kansainvälisen noudattamisen parantamiseksi ja FATCA:n toteuttamiseksi Amerikan yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (154/2015) 1 §:n mukaan FATCA-sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat Suomessa lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Verotusmenettelylain 17 a §:n mukaan raportoiva suomalainen finanssilaitos on velvollinen noudattamaan FATCA-sopimuksessa ja sen liitteissä raportoiville suomalaisille finanssilaitoksille asetettuja velvoitteita sekä liitteessä I määriteltyä huolellisuusmenettelyä yhdysvaltalaisten raportoitavien tilien ja ei-osallistujafinanssilaitosten pitämien tilien tunnistamisessa. Verohallinto on antanut vuosi-ilmoitusta koskevan jatkuvapäivitteisen teknisen soveltamisohjeen ( katso Vuosi-ilmoitus ). Tässä ohjeessa määritellään tarkemmin, mikä taho on ilmoitusvelvollinen, kenen tapahtumia on ilmoitettava ja mitä tietoja on vuosi-ilmoituksella ilmoitettava. Ohje antaa tulkinta- ja soveltamisohjeita sopimuksen tilanteisiin, joissa Suomen Verohallinto on toimivaltainen. Saadakseen sopimuksessa mainitut edut finanssilaitoksen on lisäksi noudatettava FATCA-sopimuksen 4.1 artiklan C-E kohtien vaatimuksia. Näiltä osin, esimerkiksi finanssilaitosten rekisteröitymisestä IRS:n FATCA-rekisteriin, virallisesta ohjeistuksesta vastaa ko. asiassa toimivaltainen Yhdysvaltain viranomainen tai taho. Sopimuksen sallimat kansalliset optiot Verohallinto voi antaa verotusmenettelylain 17 a §:n 2 momenttiin perustuen tarkempia sopimuksen soveltamisalaa kaventavia määräyksiä. Lain mukaan niin sanottujen kansallisten optioiden käyttämisen sallimisesta Suomessa määrää Verohallinto. Määräystä annettaessa Verohallinnon on hallituksen esityksen mukaan otettava huomioon tiedonhankkimisesta ja -antamisesta johtuvat hallinnolliset rasitteet sekä tietojen vaihdon kansainvälinen kehitys, jotta tietoa hankittaessa ja lähetettäessä sovelletaan mahdollisimman yhdenmukaisia menettelytapoja. Kansainvälisellä kehityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä erityisesti OECD:n Common Reporting Standardia ja Euroopan Unionin virka-apudirektiiviä DAC2:a. FATCA-sopimuksen 4 artiklan 7 kohdassa on kansallinen optio, jonka mukaan Suomi voi FATCA-sopimusta toteuttaessaan, sopimuksen tai sen liitteiden määritelmien estämättä, käyttää ja sallia suomalaisten finanssilaitosten käyttää asiaa koskevissa Yhdysvaltojen kansallisissa säännöksissä olevaa määritelmää FATCA-sopimuksessa olevan vastaavan määritelmän sijasta, edellyttäen että tällainen soveltaminen ei tee tyhjäksi sopimuksen tarkoitusta. Suomalaisten finanssilaitosten sallitaan käyttää laajasti Yhdysvaltain asiaa koskevissa kansallisissa säännöksissä olevia määritelmiä. Rajoituksena määritelmien käyttämiselle on, etteivät ne ole ristiriidassa sopimuksen Suomea koskevien velvoitteiden hoitamisen kanssa, eivätkä ne estä sopimuksen tarkoituksen toteutumista ja että hallituksen esityksen kansallisten optioiden käyttämistä koskevat edellä esitetyt vaatimukset täyttyvät. Verohallinto on tässä ohjeessa ottanut huomioon ne Yhdysvaltain kansallisissa säännöksissä olevat määritelmät, joita suomalainen finanssilaitos voi sopimuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaan käyttää sopimusvelvoitteita täyttäessään. Lisäksi sopimuksessa on kansallinen optio, jonka mukaan Suomi voi sallia finanssilaitosten käyttää ns. kynnysarvoja huolellisuusmenettelyvelvoitteissaan eli tilinhaltijoiden tutkimisessa, ja tunnistamisessa sekä mahdollisessa raportoinnissa (sopimuksen liitteen I osaston 1 kohta C sekä osaston II kohta A, osaston III kohta A, osaston IV kohta A ja osaston V kohta A). Vuodesta 2016 alkaen kynnysarvoja on voinut käyttää, hallituksen esityksen tarkoittamalla tavalla, vain siinä laajuudessa kuin ne eivät ole ristiriidassa CRS:n ja DAC2:n vaatimusten kanssa. CRS/DAC2:ssa käytännössä ainoat kynnysarvot ovat aiempien yksikkötilien 250 000 USD:n kynnysarvo ja ns. suuriarvoisten tilien 1 000 000 USD:n kynnysarvo. Suomessa sopimuksen edellä mainittujen kansallisten optioiden käyttö on sallittu siten ja siinä laajuudessa kuin tässä ohjeessa on todettu. Mikäli finanssilaitos katsoo, että ohjeessa mainittujen lisäksi Yhdysvaltain kansallisissa säännöksissä on jokin määritelmä, jota se haluaa soveltaa, on sen saatava soveltamiseen lupa Verohallinnolta. Finanssilaitosten on toiminnassaan huomioitava FATCA-sopimuksen ja sen voimaanpanolain vaatimus yhdysvaltalaisten asiakkaiden verotunnisteen keräämisestä. Finanssilaitosten oli uusien tilinhaltijoiden lisäksi kerättävä kaikkien aiempien tilien haltijoiden verotunnisteet viimeistään vuonna 2017. Yhdysvaltojen veroviranomaisen IRS:n antaman tiedotteen ( Notice 2017-46 (pdf ) mukaiset siirtymäsäännökset koskien puuttuvia yhdysvaltalaisia verotunnisteita päättyivät 31.12.2019. Poikkeuksena Suomessa edellä mainittuun yhdysvaltalaisen verotunnisteen pakollisuuteen ovat tilanteet, joissa voidaan soveltaa FATCA-sopimuksen liitteen I osaston II kohdan A mahdollistamaa kansallista optiota seuraavien ehtojen täyttyessä: henkilötili on avattu ennen 1.7.2014; kyseisen tilin saldo ei ylittänyt 50 000 USD 30.6.2014, eikä minkään sen jälkeisen kalenterivuoden lopussa; ja kyseiselle tilinhaltijalle ei ole avattu uusia tilejä 30.6.2014 jälkeen. Yllä mainittujen ehtojen täyttyessä yhdysvaltalainen verotunniste ei ole pakollinen raportoitava tieto FATCA-vuosi-ilmoituksella, edellyttäen, että raportoiva finanssilaitos kohtuullisin keinoin pyrkii edelleen saamaan puuttuvan yhdysvaltalaisen verotunnisteen tilinhaltijalta. Finanssilaitoksen on Verohallinnon kehotuksesta osoitettava, että edellä mainitut ehdot täyttyvät. Edellä kuvatussa tilanteessa tili on myös edelleen raportoitava vaatimusten mukaan. Uusien FATCA-sopimusten ehtojen soveltaminen Suomessa FATCA-sopimuksen 7 artiklan mukaan Suomi voi allekirjoittamansa sopimuksen 4 artiklan ja liitteen I ehtojen sijaan soveltaa toisen valtion FATCA-sopimuksen edullisempia ehtoja. Edellytyksenä on, että kyseinen sopimus on allekirjoitettu Suomen FATCA-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Päätöksen siitä, sallitaanko näissä uusissa sopimuksissa olevien edullisempien ehtojen käyttö Suomessa, tekee toimivaltainen viranomainen, joka on lain mukaan Verohallinto. 7 artiklaa on sovellettava hallituksen esityksessä edellä kansallisten optioiden yhteydessä mainitun periaatteen mukaisesti. Verohallinto on 7 artiklaa tässä ohjeessa soveltaessaan ottanut huomioon tiedonhankkimisesta ja -antamisesta johtuvat hallinnolliset rasitteet sekä tietojenvaihdon kansainvälisen kehityksen. Edellä mainittua periaatetta noudattaen finanssilaitos voi jaksossa 5.13. kuvatusti käsitellä 1.7.2014 ja 31.12.2014 välisenä aikana tulleita uusia yksikköasiakkaita sopimuksesta poiketen aiempien tilien haltijoina, kuten uudemmissa FATCA-sopimuksissa sekä IRS:n tiedotteessa 2014-33 (pdf) on sallittu. Common Reporting Standard (CRS) ja DAC2 Common Reporting Standard on OECD:n FATCAn pohjalta kehittämä maailmanlaajuinen tietojenvaihtostandardi, joka hyvin pitkälle vastaa FATCAa niin huolellisuusmenettelyiden kuin raportoitavien tietojen osalta. DAC2 on Euroopan unionin direktiiviin 2014/107/EU perustuva direktiivin 2011/16/EU (direktiivi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla) muutos, jonka myötä EU-jäsenmaat aloittivat keskinäisen CRS:n sisällön mukaisen vuosittaisen tietojenvaihdon. Verohallinto ohjeistaa CRS:ää ja DAC2:a erillisellä tulkinta- ja soveltamisohjeella. 2 FATCA-määritelmiä FATCA-sopimuksessa on määritelty sopimuksessa ja voimaansaattamislaissa käytettäviä käsitteitä. Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen kansallisen lainsäädännön ja ohjeistuksen hyödyntämisen käsitteiden määrittelyssä siinä määrin kuin se kansallisessa voimaansaattamislainsäädännössä on sallittu. Voimaansaattamislaissa on annettu Verohallinnolle mahdollisuus antaa tarkempia määräyksiä siitä, missä laajuudessa sopimuksessa mainitun lisäksi sallitaan Yhdysvaltojen säännöstön käyttäminen Suomessa. Verohallinto on tässä ohjeessa ottanut huomioon Yhdysvaltojen asiaa koskevissa säännöksissä olevat ja yhteisesti toimivaltaisten viranomaisten välillä sovitut käsitteiden tarkemmat määritelmät, joita finanssilaitos voi Suomessa käyttää. Ohjeessa on myös tilanteita, joissa voidaan soveltaa sopimuksen 3 artiklan sallimalla tavalla Suomen verolainsäädännön määritelmiä. Finanssilaitoksia ja finanssitilejä koskevia määritelmiä on käsitelty tarkemmin tämän ohjeen luvuissa 3. Finanssilaitokset ja 4. Finanssitilit. 2.1 FATCA-sopimuksen 1 artiklan määritelmät (suora lainaus FATCA-sopimuksesta) a) "Yhdysvallat" tarkoittaa Amerikan yhdysvaltoja, mukaan lukien sen osavaltiot mutta ei sen territorioita. Viittaus Yhdysvaltojen "osavaltioon" käsittää District of Columbian. b) "Yhdysvaltojen territorio" tarkoittaa Yhdysvaltojen Samoaa, Pohjois-Mariaanien yhteisöä, Guamia, Puerto Ricon yhteisöä tai Amerikan Neitsytsaaria c) IRS" tarkoittaa Amerikan Internal Revenue Servicea. d) "Suomi" tarkoittaa Suomen tasavaltaa. e) Kumppanilainkäyttöalue" tarkoittaa lainkäyttöaluetta, jolla on voimassa sopimus Yhdysvaltojen kanssa FATCAn toteuttamisen mahdollistamisesta. IRS julkaisee listan, joka tunnistaa kaikki kumppanilainkäyttöalueet. f) "Toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa: (1) Yhdysvaltojen osalta Secretary of the Treasury’ä tai hänen delegaattiansa; ja (2) Suomen osalta valtiovarainministeriötä tai sen valtuuttamaa edustajaa. g) "Finanssilaitos" tarkoittaa säilytyslaitosta, talletuslaitosta, sijoitusyksikköä tai määriteltyä vakuutusyhtiötä. h) "Säilytyslaitos" tarkoittaa yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva yksikön bruttotulo on tai ylittää 20 prosenttia yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: (i) kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai (ii) jakso, jonka yksikkö on ollut olemassa. i) "Talletuslaitos" tarkoittaa yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa. j) "Sijoitusyksikkö" tarkoittaa yksikköä, joka harjoittaa liiketoimintana (tai jota hoitaa yksikkö, joka harjoittaa liiketoimintana) yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta: (1) kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaan valuutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla; (2) yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai (3) muu varojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta. Tämä 1(j) alakohta on tulkittava tavalla, joka vastaa Rahoitusalan toimintaryhmän (FATF) suosituksessa "finanssilaitoksen" määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmaisuja. k) "Määritelty vakuutusyhtiö" tarkoittaa yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa käteisarvovakuutussopimuksia (Cash Value Insurance Contract) tai elinkorkosopimuksia (Annuity Contract) tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen. l) "Suomalainen finanssilaitos" tarkoittaa (i) Suomessa asuvaa finanssilaitosta, pois lukien tällaisen finanssilaitoksen Suomen ulkopuolella sijaitseva sivukonttori, ja (ii) sellaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka ei asu Suomessa, jos tämä sivukonttori sijaitsee Suomessa. m) "Kumppanilainkäyttöalueen finanssilaitos" tarkoittaa (i) kumppanilainkäyttöalueelle sijoittautunutta finanssilaitosta, pois lukien tällaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka sijaitsee kumppanilainkäyttöalueen ulkopuolella, ja (ii) sellaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka ei ole sijoittautunut kumppanilainkäyttöalueelle, jos sivukonttori sijaitsee kumppanilainkäyttöalueella. n) "Raportoiva finanssilaitos" tarkoittaa, asiayhteyden mukaan, raportoivaa suomalaista finanssilaitosta tai raportoivaa yhdysvaltalaista finanssilaitosta. o) "Raportoiva suomalainen finanssilaitos" tarkoittaa suomalaista finanssilaitosta, joka ei ole ei-raportoiva suomalainen finanssilaitos. p) "Raportoiva yhdysvaltalainen finanssilaitos" tarkoittaa (i) Yhdysvalloissa asuvaa finanssilaitosta, pois lukien tällaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka sijaitsee Yhdysvaltojen ulkopuolella, ja (ii) sellaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka ei asu Yhdysvalloissa, jos tämä sivukonttori sijaitsee Yhdysvalloissa, edellyttäen, että finanssilaitos tai sivukonttori kontrolloi, vastaanottaa tai säilyttää tuloa, josta pitää vaihtaa tietoja tämän Sopimuksen 2 artiklan (2)(b) alakohdan perusteella. q) "Ei-raportoiva suomalainen finanssilaitos" tarkoittaa suomalaista finanssilaitosta tai muuta Suomessa asuvaa yksikköä, joka kuvataan Liitteessä II ei-raportoivaksi suomalaiseksi finanssilaitokseksi tai joka muutoin täyttää vaatimukset voimassa olevia verosäännöksiä noudattavaksi katsottavana ulkomaisena finanssilaitoksena (deemed-compliant foreign financial institution) tai vapautettuna tosiasiallisena etuuden omistajana (exempt beneficial owner) asiaa koskevien Yhdysvaltojen säännösten mukaan (U.S. Treasury Regulations). r) "Ei-osallistujafinanssilaitos" tarkoittaa ulkomaista ei-osallistujafinanssilaitosta, niin kuin ilmaisu määritellään asiaa koskevissa Yhdysvaltojen säännöksissä, mutta ilmaisu ei käsitä suomalaista finanssilaitosta tai muun kumppanilainkäyttöalueen finanssilaitosta, joka on muu kuin finanssilaitos, jota käsitellään ei-osallistujafinanssilaitoksena tämän sopimuksen 5 artiklan 2(b) alakohdan tai Yhdysvaltojen ja kumppanilainkäyttöalueen välisen sopimuksen vastaavan määräyksen perusteella. s) "Finanssitili" tarkoittaa finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä ja käsittää: (1) sellaisen yksikön osalta, joka on finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on sijoitusyksikkö, omapääoma- tai velkaosuudet (muut kuin osuudet, joilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla) finanssilaitoksesta; (2) sellaisen finanssilaitoksen osalta, jota ei kuvata tämän artiklan 1(s)(1) alakohdassa, omapääoma- tai velkaosuudet finanssilaitoksesta (muut kuin osuudet, joilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla), jos (i) tai omapääoma- tai velkaosuuden arvo välittömästi tai välillisesti määräytyy pääasiassa sellaisten varojen perusteella, joista syntyy yhdysvaltalaisesta lähteestä olevia veronalaisia maksuja, ja (ii) osuuksien luokka perustettiin tämän Sopimuksen mukaisen raportoinnin välttämiseksi; ja (3) finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät käteisarvovakuutussopimukset ja elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka jää Liitteessä II olevan finanssitilin määritelmän ulkopuolelle. Edellä olevan estämättä ilmaisu "finanssitili" ei käsitä tiliä, joka jää finanssitilin Liitteessä II olevan määritelmän ulkopuolelle. Tätä Sopimusta sovellettaessa osuuksilla "käydään säännöllisesti kauppaa", jos kaupankäynti osuuksilla on volyymiltaan jatkuvasti merkittävä, ja "vakiintuneet arvopaperimarkkinat" tarkoittaa pörssiä, jonka markkinoiden sijaintipaikan julkisen vallan viranomainen on virallisesti hyväksynyt ja jota se valvoo ja jossa vaihdettujen osakkeiden vuosittainen arvo on merkittävä. Tätä 1(s) alakohtaa sovellettaessa osuudella finanssilaitoksesta ei "käydä kauppaa säännöllisesti" ja sitä on käsiteltävä finanssitilinä, jos osuuden haltija (muu kuin välittäjänä toimiva finanssilaitos) on rekisteröity tällaisen finanssilaitoksen tileihin. Edellistä virkettä ei sovelleta osuuksiin, jotka on ensin rekisteröity tällaisen finanssilaitoksen tileihin ennen 1 päivää heinäkuuta 2014, ja niiden osuuksien osalta, jotka on ensin rekisteröity tällaisen finanssilaitoksen tileihin 1 päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeen, finanssilaitoksen ei edellytetä soveltavan edellistä virkettä ennen 1 päivää tammikuuta 2016. t) "Talletustili" käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella. u) "Säilytystili" tarkoittaa tiliä (muu kuin vakuutussopimus tai elinkorkosopimus) sellaisen toisen henkilön hyväksi, jolla on sijoitusta varten pidettävä finanssi-instrumentti tai -sopimus (mukaan lukien seuraavat mutta näihin rajoittumatta: yhtiön osake tai osuus, joukkovelkakirjalaina, debentuuri tai muu velka-asiakirja, valuutta- tai hyödyketransaktio, luottoriskinvaihtosopimus, ei-finanssi-indeksipohjainen swap, nimellispääomasopimus, vakuutussopimus tai elinkorkosopimus ja optio tai muu johdannaisinstrumentti). v) "Omapääomaosuus" tarkoittaa sellaisen yhtymän osalta, joka on finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on finanssilaitos, omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Määriteltyä yhdysvaltalaista henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos määritellyllä yhdysvaltalaisella henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista. w) "Vakuutussopimus" tarkoittaa sopimusta (muu kuin elinkorkosopimus), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan määrän, kun esiintyy määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolemantapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin. x) "Elinkorkosopimus" tarkoittaa sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaisu käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan elinkorkosopimus sen lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana. y) "Käteisarvovakuutussopimus" tarkoittaa vakuutussopimusta (muu kuin kahden vakuutusyhtiön välinen korvausta koskeva jälleenvakuutussopimus), jonka käteisarvo ylittää 50 000 dollaria. z) "Käteisarvo" tarkoittaa suurempaa seuraavista: (i) määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai lopetettaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja (ii) määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaisu "käteisarvo" ei käsitä määrää, joka on vakuutussopimuksen mukaan maksettava: (1) henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman tapahtuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä; (2) aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena vakuutussopimuksen (muu kuin henkivakuutussopimus) mukaan sen johdosta, että vakuutus perutaan tai lopetetaan, riskialttius alenee vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta; tai (3) vakuutuksenottajalle osinkona kyseisen sopimuksen tai ryhmän vakuutuskannan kehittymisen perusteella. aa) "Raportoitava tili" tarkoittaa, asiayhteyden mukaan, yhdysvaltalaista raportoitavaa tiliä tai suomalaista raportoitavaa tiliä. bb) "Suomalainen raportoitava tili" tarkoittaa finanssitiliä, jota ylläpitää raportoiva yhdysvaltalainen finanssilaitos, jos: (i) talletustilin osalta, tiliä pitää Suomessa asuva luonnollinen henkilö ja tällaiselle tilille maksetaan korkoa enemmän kuin 10 dollaria minä tahansa kalenterivuonna; tai (ii) muun finanssitilin kuin talletustilin osalta, tilinhaltija asuu Suomessa, mukaan lukien yksikkö, joka sertifioi olevansa verotuksellisesti Suomessa asuvaja jota koskien maksetaan tai hyvitetään yhdysvaltalaisesta lähteestä olevaa tuloa, joka on U.S. Internal Revenue Coden alaotsikko A:n 3 luvun tai alaotsikko F:n 61 luvun mukaan raportoitavaa. cc) "Yhdysvaltalainen raportoitava tili" tarkoittaa finanssitiliä, jota ylläpitää raportoiva suomalainen finanssilaitos ja jota pitää yksi tai useampi määritelty yhdysvaltalainen henkilö tai ei-yhdysvaltalainen yksikkö, jossa on yksi tai useampi kontrolloiva henkilö, joka on määritelty yhdysvaltalainen henkilö. Edellä olevan estämättä tiliä ei ole käsiteltävä yhdysvaltalaisena raportoitavana tilinä, jos tiliä ei tunnisteta yhdysvaltalaiseksi raportoitavaksi tiliksi Liitteessä I olevan huolellisuusmenettelyn (due diligence procedures) soveltamisen jälkeen. dd) "Tilinhaltija" tarkoittaa henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä finanssilaitos on listannut tai tunnistanut finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin finanssilaitosta, joka pitää finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä Sopimusta sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Välittömästi edeltävää virkettä sovellettaessa ilmaisu "finanssilaitos" ei käsitä Yhdysvaltojen territoriossa organisoitua tai muodostettua finanssilaitosta. Käteisarvovakuutussopimuksen tai elinkorkosopimuksen osalta tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai elinkorkosopimuksen erääntyessä tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun. ee) "Yhdysvaltalainen henkilö" tarkoittaa Yhdysvaltojen kansalaista tai Yhdysvalloissa asuvaa luonnollista henkilöä, yhtymää tai yhtiötä, joka on organisoitu Yhdysvalloissa tai Yhdysvaltojen tai sen osavaltion lainsäädännön mukaan, trustia, jos (i) Yhdysvalloissa olevalla tuomioistuimella olisi sovellettavan lainsäädännön mukaan valta antaa määräyksiä tai tuomioita melkein kaikissa trustin hallinnointia koskevissa asioissa, ja (ii) yhdellä tai useammalla yhdysvaltalaisella henkilöllä on valta kontrolloida kaikkia trustin olennaisia päätöksiä, taikka sellaisen vainajan kuolinpesää, joka on Yhdysvaltojen kansalainen tai Yhdysvalloissa asuva. Tätä 1(ee) alakohtaa on tulkittava U.S. Internal Revenue Coden mukaisesti. ff) "Määritelty yhdysvaltalainen henkilö" tarkoittaa yhdysvaltalaista henkilöä, joka on muu kuin (i) yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla, (ii) yhtiö, joka on saman laajennetun lähiyhtiöryhmän jäsen, niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 1471(e)(2) pykälässä klausuulissa (i) kuvattuna yhtiönä, (iii) Yhdysvallat tai sen kokonaan omistama laitos tai väline, (iv) Yhdysvaltojen osavaltio, Yhdysvaltojen territorio, jonkin edellä mainitun valtiollinen osa, tai yhden tai useamman edellä mainitun kokonaan omistama laitos tai väline, (v) organisaatio, joka on vapautettu verotuksesta U.S. Internal Revenue Coden 501(a) pykälän mukaan tai yksilöllinen eläkesuunnitelma niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 7701(a)(37) pykälässä, (vi) pankki, niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 581 pykälässä, (vii) kiinteistösijoitustrusti niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 856 pykälässä, (viii) säännelty sijoitusyhtiö niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 851 pykälässä tai yksikkö, joka on rekisteröity Yhdysvaltojen Securities Exchange Commission’n Yhdysvaltojen vuoden 1940 Investment Company Act:n (15 U.S.C. 80a-64) mukaan, (ix) yleinen trustirahasto niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 584(a) pykälässä, (x) trusti, joka on vapautettu verosta U.S. Internal Revenue Coden 664(c) pykälän mukaan tai joka kuvataan sen 4947(a)(1) pykälässä, (xi) arvopaperi-, hyödyke- tai johdannaisinstrumenttikauppias (mukaan lukien nimellispääomasopimukset, futuurit, termiinit ja optiot), joka on rekisteröity sellaisena Yhdysvaltojen tai jonkin sen osavaltion lainsäädännön mukaan, (xii) välittäjä niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 6045(c) pykälässä, tai (xiii) verovapaa trusti sellaisen suunnitelman mukaan, joka kuvataan U.S. Internal Revenue Coden 403(b) tai 457(g) pykälässä. gg) "Yksikkö" tarkoittaa oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten trustia. hh) "Ei-yhdysvaltalainen yksikkö" tarkoittaa yksikköä, joka ei ole yhdysvaltalainen henkilö. ii) "Yhdysvaltalaisesta lähteestä oleva pidätyksenalainen maksu" tarkoittaa korko- (mukaan lukien mahdollinen alkuperäinen liikkeellelaskualennus), osinko-, vuokra-, palkka-, preemio-, elinkorko-, korvaus-, hyvitys ja palkkiosuoritusta ja muita kiinteitä tai määritettävissä olevia vuotuisia tai jaksottaisia voittoja ja tuloja, jos tällainen suoritus tapahtuu Yhdysvalloissa olevista lähteistä. Edellä olevasta poiketen yhdysvaltalaisesta lähteestä oleva pidätyksenalainen maksu ei käsitä suoritusta, jota ei käsitellä pidätyksenalaisena suorituksena asiaa koskevissa Yhdysvaltojen säännöksissä. jj) Yksikkö on toisen yksikön "lähiyksikkö", jos joko toinen yksikkö kontrolloi toista yksikköä tai kaksi yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia. Edellä olevan estämättä Suomi voi käsitellä yksikköä toisen yksikön ei-lähiyksikkönä, jos kaksi yksikköä eivät ole saman laajennetun lähiyhtiöryhmän jäseniä, niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 1471(e)(2) pykälässä. kk) "Yhdysvaltalainen TIN" tarkoittaa Yhdysvaltojen liittovaltion verovelvollisen tunnistenumeroa. ll) "Suomalainen TIN" tarkoittaa suomalaista verovelvollisen tunnistenumeroa. mm) "Kontrolloivat henkilöt" tarkoittaa jotakin yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta ilmaisu tarkoittaa asettajaa, trustinhoitajia, suojelijaa (jos sellainen on), edunsaajia tai edunsaajaryhmää ja jokaista muuta luonnollista henkilöä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaisu tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmaisua "kontrolloivat henkilöt" on tulkittava Rahoitusalan toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla. Suomessa kontrolloivan henkilön määritelmä tulkitaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (444/2017) (jäljempänä myös rahanpesulaki) annetun lain kanssa yhdenmukaisella tavalla. 2.2 Eräitä muita tärkeitä käsitteitä Finanssilaitosten on sopimusvelvoitteita täyttäessään tunnettava sopimuksessa määritellyn lisäksi eräitä keskeisiä käsitteitä. Sopimuksessa muutoin määrittelemättömät käsitteet määritellään Suomessa ottaen huomioon käsitteiden asiayhteys ja sopimuksen tavoitteet. Käsitteet määritellään tässä ohjeessa pääasiallisesti asiaa käsittelevässä kohdassa. Tässä jaksossa on Suomessa käytettävät määritelmät niille käsitteille, joita ei muutoin tässä ohjeessa määritellä. 2.2.1 Aiempi tili ja uusi tili Aiempi tili Aiempi tili tarkoittaa raportoivan finanssilaitoksen 30.6.2014 ylläpitämää finanssitiliä. Uusi tili Uusi tili tarkoittaa 1.7.2014 sen jälkeen avattua, raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää finanssitiliä. 2.2.2 Kynnysarvo FATCA-sopimuksen liite I sisältää eri tilityyppeihin liittyviä dollarimääräisiä kynnysarvoja, joiden alle jääviin tileihin finanssilaitoksen ei niin päättäessään tarvitse kohdistaa sopimuksen mukaista huolellisuusmenettelyä tilinhaltijan tutkimiseksi ja tunnistamiseksi ja mahdolliseksi raportoimiseksi. Vuodesta 2016 alkaen kynnysarvoja on voinut käyttää, hallituksen esityksen tarkoittamalla tavalla, vain siinä laajuudessa kuin ne eivät ole ristiriidassa CRS:n ja DAC2:n vaatimusten kanssa. Kynnysarvoja käydään tarkemmin läpi tässä ohjeessa kunkin tilityypin kohdalla. 2.2.3 Lähiyksiköt FATCAa sovellettaessa yksikköä pidetään toisen yksikön lähiyksikkönä, jos jompikumpi yksikkö kontrolloi toista tai nämä kaksi yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset. Tässä yhteydessä kontrolli tarkoittaa välitöntä tai välillistä yli 50 prosentin omistusta yksikön äänivallasta ja arvosta. Lähiyksikköryhmän jäsenenä oleva yksikkö ei ole finanssilaitos, jos yksikkö ei ylläpidä finanssitilejä (pois lukien lähiyksikköryhmän jäsenten ylläpitämät tilit) yksiköllä ei ole tiliä, jolla on lähdeveron pidättämisestä vastaavalta taholta saatuja pidätyksenalaisia maksusuorituksia yhdysvaltalaisesta lähteestä, eikä yksikkö saa lähdeveron pidättämisestä vastaavalta taholta pidätyksenalaisia maksusuorituksia yhdysvaltalaisesta lähteestä yksikkö ei suorita yhdysvaltalaisesta lähteestä olevia pidätyksenalaisia maksuja muille kuin saman lähiyksikköryhmän jäsenille, jotka eivät ole rajoitettuja finanssilaitoksia eivätkä rajoitettuja sivuliikkeitä yksikkö ei ole sopinut raportoivansa sponsorina tai sopinut muuten toimivansa asiamiehenä finanssilaitoksen (mukaan lukien lähiyksikköryhmän jäsen) puolesta sopimukseen nähden. Sijoitusyksikköä ei pidetä lähiyksikkönä, jos ryhmän jäsen on sijoittanut siihen alkupääoman ja: alkupääoman sijoittanut ryhmän jäsen harjoittaa liiketoimintana alkupääoman sijoittamista sijoitusyksiköille, jotka se aikoo myydä lähiyksikköryhmään kuulumattomille sijoittajille; sijoitusyksikkö perustetaan sen liiketoiminnan puitteissa; yli 50 prosentin pääomaosuutta sijoitusyksikön osuuksien kokonaisarvosta ei ole tarkoitus pitää kolmea vuotta pidempään hankintapäivästä laskettuna; ja yli kolme vuotta pidetyn pääomaosuuden arvo on vähemmän kuin 50 prosenttia sijoitusyksikön osuuksien kokonaisarvosta. Lähiyksikköjä käsittelevillä säännöksillä on merkitystä erityisesti ns. kynnysarvoja laskettaessa ja niissä tilanteissa, joissa lähiyksikköryhmässä on ei-osallistujafinanssilaitoksia. Jos suomalaisella finanssilaitoksella on lähiyksikköjä sellaisella lainkäyttöalueella, jossa ne eivät voi noudattaa Yhdysvaltojen FATCA-säännöksiä, suomalaisen finanssilaitoksen pitää käsitellä lähiyksikköjä ei-osallistujafinanssilaitoksina ja täyttää näiden osalta sopimuksen 4 artiklan velvoitteet. 2.2.4 Ei-osallistujafinanssilaitokset (Nonparticipating FIs) Ei-osallistujafinanssilaitos on finanssilaitos, joka ei noudata FATCAa. Tämä noudattamatta jättäminen muodostuu, jos: finanssilaitos sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole hallitustenvälistä sopimusta Yhdysvaltojen kanssa eikä finanssilaitos ole tehnyt FATCA-sopimusta IRS:n kanssa, tai; finanssilaitos laiminlyö sopimuksen 4 artiklan mukaisia finanssilaitoksia koskevia velvoitteita eikä tällaista huomattavaa noudattamatta jättämistä ole kehotuksesta huolimatta korjattu sopimuksen 5.2 artiklan mukaisen menettelyn seurauksena vaaditussa ajassa. Tällöin IRS käsittelee finanssilaitosta ei-osallistuvana finanssilaitoksena. 2.2.5 Ulkomaiset (muut kuin yhdysvaltalaiset) ei-finanssiyksiköt (Nonfinancial Foreign Entities, NFFEs) FATCA-sopimus edellyttää, että raportoiva suomalainen finanssilaitos tutkii ja tunnistaa tiettyjen yksikkötilien osalta, onko yksiköllä sopimuksessa tarkoitettua kontrolloivaa yhdysvaltalaista henkilöä. Kontrolloivat henkilöt on tunnistettava ns. passiivisten ulkomaisten ei-finanssiyksiköiden osalta. Yksikkötilejä tutkiessaan ja tunnistaessaan finanssilaitoksen on tunnettava sopimuksen mukaiset käsitteet finanssilaitos, aktiivinen ei-finanssiyksikkö ja passiivinen tulo. Ulkomainen ei-finanssiyksikkö on jokainen ei-yhdysvaltalainen yksikkö, jota ei käsitellä finanssilaitoksena. Ulkomaiset ei-finanssiyksiköt ovat joko aktiivisia ulkomaisia ei-finanssiyksikköjä tai passiivisia ulkomaisia ei-finanssiyksikköjä. Suomalaisen finanssilaitoksen on ratkaistava, onko kyseessä aktiivinen vai passiivinen ulkomainen ei-finanssiyksikkö, Suomen säännösten perusteella riippumatta tilinhaltijan sijaintivaltiosta. Suomessa yksikköasiakkaiden osalta ei ole välttämätöntä aina määritellä, onko tilinhaltijayksikkö passiivinen vai aktiivinen ei-finanssiyksikkö, mikäli finanssilaitos pystyy muutoin osoittamaan, ettei kyse ole raportoitavasta tilistä. Finanssilaitos voi osoittaa sen, ettei kyse ole raportoitavasta tilistä esimerkiksi selvittämällä, ettei ei-finanssiyksiköllä ole kontrolloivia henkilöitä tai etteivät sitä kontrolloivat henkilöt ole sopimuksessa määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä. Käytännössä usein voi olla kuitenkin yksinkertaisempaa määritellä ensin yksikön FATCA-status ja vasta sen jälkeen tutkia tarvittaessa mahdollisten kontrolloivien henkilöiden FATCA-statukset. Yksikköasiakkaiden tunnistamista varten yksiköt voidaan tutkimisvaiheessa luokitella esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: onko yksikkö, jolla on sopimuksen mukainen tili, finanssilaitos; jos ei onko yksikkö aktiivinen; jos ei niin yksikkö on passiivinen, jolloin on selvitettävä, onko yksiköllä kontrolloivia henkilöitä; jos on kontrolloivien henkilöiden FATCA-status on aina tunnistettava FATCA-statuksella tarkoitetaan tässä ohjeessa sitä, mihin sopimuksessa mainittuun luokkaan tilinhaltija tunnistetaan kuuluvaksi. Luokkia ovat esimerkiksi finanssilaitos, ei-raportoiva finanssilaitos, aktiivinen ulkomainen ei-finanssiyksikkö, passiivinen ulkomainen ei-finanssiyksikkö, ei-osallistujafinanssilaitos, määritelty yhdysvaltalainen henkilö (yksikkö, luonnollinen henkilö ja kontrolloiva henkilö). 2.2.6 Aktiivinen ulkomainen (muu kuin yhdysvaltalainen) ei-finanssiyksikkö (Active NFFE) Ulkomainen ei-finanssiyksikkö määritellään aktiiviseksi ulkomaiseksi ei-finanssiyksiköksi, jos se täyttää yhden seuraavista kriteereistä: Vähemmän kuin 50 prosenttia ulkomaisen ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia ulkomaisella ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olevista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamiseksi. Ulkomaisen ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai ulkomainen ei-finanssiyksikkö on lähiyksikkö sellaiselle yksikölle, jonka osakkeilla käydään kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla. (Ks. jakso 3.8, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan säännöllisellä kaupankäynnillä arvopaperimarkkinoilla.) Ulkomainen ei-finanssiyksikkö on organisoitu Yhdysvaltain territoriossa ja kaikki maksunsaajan omistajat ovat tässä Yhdysvaltain territoriossa asuvia. (Yhdysvaltain territorion määritelmä on sopimuksen 1(1)(b) artiklassa.) Ulkomainen ei-finanssiyksikkö on muu kuin Yhdysvaltain hallitus, tämän muun kuin Yhdysvaltain hallituksen (joka käsittää osavaltion, provinssin, piirikunnan tai kunnan) valtiollinen osa tai tämän muun kuin Yhdysvaltain hallituksen tehtävää suorittava julkinen toimielin tai sen valtiollinen osa, Yhdysvaltain territorion hallitus, kansainvälinen järjestö, setelinanto-oikeuden omaava muu kuin Yhdysvaltain keskuspankki, tai yksikkö, joka on kokonaan yhden tai useamman edellä olevan omistama. Käytännössä kaikki ulkomaisen ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, jotka harjoittavat muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin finanssilaitostoimintaa. Yksikköä ei kuitenkaan määritellä aktiiviseksi ulkomaiseksi ei-finanssiyksiköksi, jos se toimii rahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä (leveraged buyout tms.) rahastona tai sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja sitten omistaa osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa. Tällöin yksikköä pidetään passiivisena ulkomaisena ei-finanssiyksikkönä (huom. Suomessa rahastot ovat yleensä sijoitusyksiköitä ja siten finanssilaitoksia. Muiden maiden osalta luokittelu tapahtuu kansallisen säännöstön perusteella). Ulkomainen ei-finanssiyksikkö, joka ei vielä harjoita eikä se ole aiemminkaan harjoittanut liiketoimintaa, vaan se sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksenaan harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, ettei ulkomainen ei-finanssiyksikkö täytä tätä poikkeusta 24 kuukautta ulkomaisen ei-finanssiyksikön perustamisen jälkeen. Ulkomainen ei-finanssiyksikkö ei ole ollut finanssilaitos viiteen vuoteen ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksenaan jatkaa tai aloittaa uudelleen muun liiketoiminnan kuin finanssilaitostoiminnan harjoittaminen. Ulkomainen ei-finanssiyksikkö tekee pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, eikä se tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja muille. Edellytyksenä lisäksi on, etteivät lähiyksiköt ole finanssilaitoksia ja lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin finanssilaitostoimintaa. Ulkomainen ei-finanssiyksikkö on "poikkeuksen saanut ulkomainen ei-finanssiyksikkö" sellaisena kuin se kuvataan U.S. Treasury Regulations:ssa (1.1472–1(c)(1) ja 1.1472–1T(c)(1)); tai Ulkomainen ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset: Se on perustettu ja toimii asuinpaikkansa lainkäyttöalueella yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on perustettu ja toimii asuinpaikkansa lainkäyttöalueella ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työväen järjestö, maan- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, jota toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Se on vapautettu tuloverosta asuinmaassaan (tuloverolain 21 §:n, 21 a-b §:n ja 22 §:n mukaiset suomalaiset osittain verovapaat yhteisöt eivät täytä tätä vaatimusta, koska niitä ei ole kokonaan vapautettu tuloverosta); Sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistusoikeutta tai muuta oikeutta sen tuloihin tai varoihin; Yksikön asuinmaan sovellettavat lait tai yksikön perustamisasiakirjat eivät salli yksikön tulojen tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai muulle kuin yleishyödylliselle (hyväntekeväisyys) yksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin yksikön yleishyödylliseen (hyväntekeväisyys) toimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus suoritetuista palveluista tai maksuna, joka on käypä markkina-arvo yksikön ostamasta omaisuudesta; ja Yksikön asuinmaan sovellettavat lait tai yksikön perustamisasiakirjat edellyttävät, että yksikön selvitystilassa tai yksikköä purettaessa kaikki sen varat jaetaan julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat yksikön asuinmaan julkiselle vallalle tai asuinmaan valtiolliselle osalle. 2.2.7 Sopimuksessa tarkoitettu passiivinen tulo Passiivisen tulon määritelmää käytetään finanssilaitoksen tunnistaessa, onko sen asiakkaana oleva muu yksikkö kuin finanssilaitos aktiivinen vai passiivinen. Suomessa passiivisen tulon määritelmä perustuu tässä yhteydessä Yhdysvaltojen FATCAa koskevan säännöstön passiivisen tulon määritelmään jäljempänä mainitussa laajuudessa. Määritelmässä mainittujen tulojen, kuten osinkojen, korkojen ja luovutusvoittojen määrittelemisessä käytetään Suomen verolainsäädännön ao. tulon vakiintunutta määritelmää. Käsite passiivinen tulo tarkoittaa Suomessa tässä yhteydessä osuutta bruttotulosta, joka koostuu seuraavista: Osingot, mukaan lukien sijaisosingot ja muut osingoksi Suomessa katsottavat erät Korot ja korkoa vastaavat tulot (mukaan lukien voitto-osuudet yhtymistä) Vuokra- ja rojaltitulot, pois lukien vuokra- ja rojaltitulot, jotka ovat ainakin osittain peräisin ulkomaisen ei-finanssiyksikön työntekijöiden aktiivisesti harjoittamasta kaupasta tai liiketoiminnasta Elinkorot Edellä kohdissa 1 – 4 olevaan tuottoon oikeuttavan omaisuuden myynnistä tai vaihtamisesta muodostuvat voitot, Edellä kohdissa 1 – 4 olevaan tuottoon oikeuttavien hyödykkeiden transaktioista saatavat tulot (mukaan lukien futuurit, termiinit ja muut samankaltaisista transaktioista saatavat tulot), Valuuttakurssivoitot Nettotulo nimellispääomasopimuksista Nettotulo swap-sopimuksista Käteisarvovakuutussopimuksen perusteella saadut rahamäärät Edellä mainitusta poiketen passiivista tuloa ei ole passiiviseen tuloon oikeuttavaa omaisuutta säännöllisesti välittävän yksikön tulo transaktiosta, joka kuuluu kyseisen kauppiaan säännönmukaiseen kaupankäyntiin tai liiketoimintaan arvopaperikauppiaana (huom. yleensä arvopaperivälittäjä on Suomessa finanssilaitos). Suomen verolainsäädännön mukainen konserniavustus, muut suomalaisen yksikön luonteeltaan vastikkeetta, muuna kuin pääomasijoituksena saamat erät tai pääomasuorituksen luonteiset erät, kuten esimerkiksi henkilöstörahaston saamat henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, eivät vaikuta yksikön luokitteluun aktiiviseksi tai passiiviseksi. Muutoin passiivinen yksikkö ei muutu tällaisen suorituksen vuoksi aktiiviseksi eikä muutoin aktiivista yksikköä katsota vain näiden suoritusten vuoksi passiiviseksi. Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön saamat yhtiövastikkeet ja muut vastaavankaltaiset suoritukset eivät sisälly passiivisen tulon määritelmään. Suomalaiset asunto-osakeyhtiöt ovat sen vuoksi yleensä aktiivisia ei-finanssiyksiköitä. 2.2.8 Kontrolloiva henkilö Kontrolloivan henkilön sopimuksen mukainen määritelmä on jaksossa 2.1. Kontrolloivan henkilön määritelmä tulkitaan rahanpesulain kanssa yhdenmukaisella tavalla. Luonnollisella henkilöllä katsotaan olevan kontrolli yksiköstä eli määräysvalta, kun hänellä on: enemmän kuin 25 prosenttia osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänimäärä perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä yrityksen tai yhteisön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on vastaava oikeus, ja tämä oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu äänimäärä. Trustin osalta ilmaisu tarkoittaa asettajaa, trustinhoitajia, suojelijaa (jos sellainen on), edunsaajia tai edunsaajaryhmää ja jokaista muuta luonnollista henkilöä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaisu tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Näitä on aina käsiteltävä kontrolloivina henkilöinä. Ulkomaisen trustin kontrolloivan henkilön määritelmää on käytettävä myös muiden vastaavien oikeudellisten järjestelyiden kontrolloivia henkilöitä määriteltäessä. Ei-yhdysvaltalaisen yksikön yhdysvaltalainen luonnollinen kontrolloiva henkilö on FATCAssa tarkoitettu määritelty yhdysvaltalainen henkilö ja kyseisen yksikön tili on raportoitava kontrolloivalla henkilöllä. 2.2.9 Poikkeuksen saanut ulkomainen (muu kuin yhdysvaltalainen) ei-finanssiyksikkö (Excepted Nonfinancial Foreign Entity, Excepted NFFE) Yksikkö, jota ei pidetä ulkomaisena finanssilaitoksena (ks. sopimuksen liitteen I VI osaston 4.j kohta). Poikkeuksen saaneita ulkomaisia ei-finanssiyksiköitä ovat muun muassa julkisesti listatut yhtiöt ja niiden tytäryhtiöt sekä aktiiviset ulkomaiset ei-finanssiyksiköt. U.S. Treasury Regulations 1.1472-1(c)(1) määrittelee täsmällisesti poikkeuksen saaneen ulkomaisen ei-finanssiyksikön. 2.2.10 U.S. Treasury Regulationsin mukaiset luokitukset yksiköille, jotka on katsottu verosäännöksiä noudattavaksi katsottaviksi ulkomaisiksi (muu kuin yhdysvaltalainen) finanssilaitoksiksi (Deemed-compliant FFI) Finanssilaitoksen on eräissä tilanteissa tunnettava Yhdysvaltain asiaa koskevien säännösten, U.S. Treasury Regulationsin, mukaiset luokitukset tutkiessaan ja tunnistaessaan asiakkainaan olevia muita finanssilaitoksia (vrt. HE 301/2014 s. 59–60 ja sopimuksen liite I, IV.D.3). Suomalaisen finanssilaitoksen on myös ilmoitettava oma FATCA-statuksensa, kun se on toisen finanssilaitoksen asiakkaana. U.S Treasury Regulationsin mukaisten luokitusten tuntemisesta on tällöin hyötyä. Rekisteröidyn suomalaisen ja muun malli 1 valtiossa sijaitsevan finanssilaitoksen FATCA-status on lähtökohtaisesti ”raportoiva malli 1 ulkomainen finanssilaitos” (vrt. mm. IRS:n lomakkeen W-8-BEN-E ”Reporting Model 1 FFI”). Suomalaisen ja muun malli 1 valtiossa sijaitsevan sopimuksen liitteen II mukaisen vapautetun tosiasiallisen etuuden omistajan ja voimassa olevia verosäännöksiä noudattavaksi katsottavan ulkomaisen finanssilaitoksen FATCA-status on ”ei-raportoiva ulkomainen finanssilaitos” (vrt. mm. IRS:n lomakkeen W-8-BEN-E ”Nonreporting IGA FFI”). Mikäli yksikkö sijaitsee muualla kuin sopimusvaltiossa, ratkaistaan sen FATCA-status Yhdysvaltojen lainsäädännön perusteella. U.S. Treasury Regulationsin osaston 1.1471-5(f) mukaiset luokitukset ovat sen vuoksi tarpeellisia tilanteissa, joissa suomalainen finanssilaitos tunnistaa asiakkaanaan olevia sellaisia ulkomaisia finanssilaitoksia, jotka sijaitsevat sellaisilla lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole tehneet malli 1 mukaista sopimusta Yhdysvaltojen kanssa. U.S. Treasury Regulationsin osaston 1.1471-5(f) mukaan “deemed-compliant FFI” sisältää seuraavat ryhmät: “registered deemed-compliant FFI”, “certified deemed-compliant FFI” ja joissakin tilanteissa “owner-documented FFI”. Edellä mainitut ryhmät sisältävät seuraavia yksiköitä: Registered deemed-compliant FFIs: finanssilaitokset, joilla on paikallinen asiakaspohja (local FFIs) (section 1.1471-5(f)(1)(i)(A)); ulkomaisen osallistujafinanssilaitosryhmän ei-raportoivat jäsenet (nonreporting members of participating FFI groups) (section 1.1471 5(f)(1)(i)(B)); kvalifioidut yhteissijoitusvälineet (qualified collective investment vehicles) (section 1.1471 5(f)(1)(i)(C)); rajoitetut rahastot (restricted funds) (section 1.1471-5(f)(1)(i)(D)); kvalifioidut luottokorttien liikkeellelaskijat (qualified credit card issuers) (section 1.1471-5(f)(1)(i)(E)); and sponsoroidut sijoitusyksiköt ja kontrolloidut ulkomaiset yhteisöt (väliyhteisöt) (sponsored in-vestment entities ja controlled foreign corporations) (section 1.1471-5(f)(1)(i)(F)). Certified deemed-compliant FFIs: paikallispankit (nonregistering local banks) (section 1.1471-5(f)(2)(i)); finanssilaitokset, joilla on vain vähäarvoisia tilejä (financial institutions with only low value accounts) (section 1.1471-5(f)(2)(ii)); ja sponsoroitu harvojen omistuksessa oleva sijoitusväline (sponsored, closely held investment vehicles) (section 1.1471 5(f)(2)(iii)). Edellä mainittujen yksiköiden määritelmät vastaavat sopimuksen liitteen II vastaavien yksiköiden määritelmiä. Owner-documented FFIs (Omistajan dokumentoimat ulkomaiset (muu kuin yhdysvaltalainen) finanssilaitokset) (1.1471-5(f) (3)) Omistajan dokumentoima finanssilaitos -luokittelua on yleensä tarkoitus soveltaa vain harvojen omistuksessa oleviin passiivisiin sijoitusvälineisiin, jotka ovat sijoitusyksiköitä, jos sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen olisi yksikön koko huomioon ottaen raskasta. Omistajan dokumentoiman finanssilaitoksen täytyy antaa vaadittu dokumentaatio ja suostua ilmoittamaan sille toiselle finanssilaitokselle, joka huolehtii raportoinnista omistajan dokumentoiman finanssilaitoksen puolesta, jos olosuhteissa tapahtuu muutos. Omistajan dokumentoiman finanssilaitoksen pitää täyttää seuraavat vaatimukset: Finanssilaitos ei saa ylläpitää tiliä mitään ei-osallistujafinanssilaitosta varten; Finanssilaitos ei saa olla sellaisen lähiyksikköryhmän omistama eikä jäsen, jolla on finanssilaitos, joka on talletuslaitos, säilytyslaitos tai spesifioitu vakuutusyhtiö. Finanssilaitoksen, joka toteuttaa velvoitteita sijoitusyksikön puolesta, pitää suostua ilmoittamaan määritellyistä yhdysvaltalaisista henkilöistä vaaditut tiedot, mutta sen ei tarvitse raportoida omistajan dokumentoiman yksikön sellaisesta välillisestä omistajasta, joka hallitsee sen osuutta ulkomaisen osallistujafinanssilaitoksen, mallin 1 mukaisen finanssilaitoksen, voimassa olevia verosäännöksiä noudattavaksi katsotun ulkomaisen finanssilaitoksen (muu kuin omistajan dokumentoima ulkomainen finanssilaitos), yksikön, joka on yhdysvaltalainen henkilö, vapautetun tosiasiallisen etuuden omistajan tai poikkeuksen saaneen ulkomaisen ei-finanssiyksikön kautta. 2.2.11 Sopimuksen käsite ”ulkomainen” Sopimuksessa ja tässä ohjeessa käsitteellä ulkomainen tarkoitetaan muuta kuin yhdysvaltalaista. Esimerkiksi ulkomainen finanssilaitos tarkoittaa muualla kuin Yhdysvalloissa sijaitsevaa finanssilaitosta, siis myös suomalaista finanssilaitosta. 2.2.12 Finanssivarojen käsite FATCAn finanssivarojen käsite on Suomessa sisällöltään sama kuin CRS:n ja DAC2:n finanssivarojen käsite. Finanssivaroilla tarkoitetaan kaikkia varoja, joita voidaan pitää finanssilaitoksen ylläpitämällä tilillä. Finanssivaroihin sisältyvät arvopaperi (esimerkiksi yhtiön osake, yhtymäosuus tai todellinen etuuden omistajuus laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa; velkakirja, joukkovelkakirja, debentuuri tai muu velka-asiakirja), yhtymäosuus, hyödyke, swap-sopimus (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), vakuutussopimus tai elinkorkosopimus tai muu osuus (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimus tai optio) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, vakuutussopimuksesta tai elinkorkosopimuksesta. Finanssivaroihin eivät kuitenkaan sisälly velaton suora osuus kiinteästä omaisuudesta tai hyödykkeet, jotka ovat aineellisia tuotteita, kuten vehnä. Finanssivaroina pidetään yleensä siirtokelpoisia velkakirjalainoja, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla tai OTC-markkinoilla ja joita jaetaan finanssilaitosten kautta ja pidetään niissä, sekä kiinteistörahaston osuuksia tai osakkeita. Finanssivaroina ei sen sijaan yleensä pidetä suomalaisen asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, vaan ne rinnastetaan tässä yhteydessä suoraan osuuteen kiinteästä omaisuudesta. 3 Finanssilaitokset 3.1 Johdanto Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä FATCA-sopimuksessa oleva käsite ulkomainen finanssilaitos, tulee Yhdysvaltojen kansallisesta säännöstöstä. Sitä sovelletaan ei-yhdysvaltalaisiin yksiköihin, jotka täyttävät finanssilaitoksen määritelmän. Suomessa velvoitteet koskevat niitä, jotka ovat sopimuksessa ja lainsäädännössä tarkoitettuja suomalaisia finanssilaitoksia. Toisin sanoen velvoitteiden edellytyksenä on se, että kyse on yksiköstä, yksikkö on suomalainen ja yksikön toiminta täyttää finanssilaitoksen tunnusmerkit. Sopimuksen mukaan yksikkö tarkoittaa oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä. Määritelmä on laaja. Käytännössä sen ulkopuolelle rajautuvat ainoastaan luonnolliset henkilöt. Suomalainen on sopimuksen mukaan suomalainen finanssilaitos tai muu Suomessa asuva yksikkö. Sopimuksen mukaan suomalaisia yksiköitä pidetään finanssilaitoksina, jos ne kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista luokista: Säilytyslaitos Talletuslaitos Sijoitusyksikkö Määritelty vakuutusyhtiö Jokaisella finanssilaitosluokalla on kriteerit, jotka täytettyään yksikkö luokitellaan tietyn kategorian finanssilaitokseksi. Yksikkö voi täyttää myös useamman kategorian kriteerit. Jos yksikkö ei täytä finanssilaitoksen määritelmää, sitä pidetään ulkomaisena ei-finanssiyksikkönä. Suomessa yksikkö voi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla määritellä, onko se raportoiva finanssilaitos: Onko kyseessä sopimuksen tarkoittama yksikkö? Sijaitseeko yksikkö Suomessa? Onko yksikkö finanssilaitos? Onko kyse sopimuksen liitteellä II mainitusta ei-raportoivasta finanssilaitoksesta? Pääsääntönä sopimuksessa ja laissa on, että kaikkien suomalaisten finanssilaitosten on täytettävä sopimuksessa määrätyt asiakkaidensa tunnistamis- ja raportointivelvoitteet. Sopimuksen liitteellä II on sovittu eräitä poikkeuksia näihin suomalaisten finanssilaitosten velvoitteisiin (ks. jakso 3.4). Poikkeuksen soveltaminen edellyttää, että finanssilaitos täyttää kaikki liitteen ao. kohdan vaatimukset. Finanssilaitoksella on näyttö- ja selvitysvelvollisuus niiden täyttymisestä. Sopimuksen mukaan suomalainen finanssilaitos luokitellaan joko raportoivaksi suomalaiseksi finanssilaitokseksi tai ei-raportoivaksi suomalaiseksi finanssilaitokseksi. Niin kauan kuin suomalaiset finanssilaitokset noudattavat Suomen lainsäädäntöä ja täyttävät sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan velvoitteet, ne katsotaan osallistujafinanssilaitoksiksi. 3.2 Suomalaiset finanssilaitokset Sopimusta sovelletaan suomalaisiin finanssilaitoksiin. Sopimuksen mukaan suomalainen finanssilaitos on Suomessa asuva finanssilaitos ja muualla asuvan finanssilaitoksen Suomessa sijaitseva sivuliike, mukaan lukien Yhdysvalloissa asuvan finanssilaitoksen Suomessa sijaitseva sivuliike. Finanssilaitoksen asuin- ja sijaintivaltion määrittäminen ja finanssilaitoksen toteaminen suomalaiseksi on pääsääntöisesti ongelmatonta. Joissakin tapauksissa se ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Tällöin Verohallinto määrittää finanssilaitoksen aseman sen valtion sopimuksen mukaan, missä valtiossa finanssilaitoksen verotuksen asuinvaltio on. Jos finanssilaitoksen verotuksen asuinvaltio on Suomi, Verohallinto pitää finanssilaitosta Suomen sopimuksen piiriin kuuluvana. Tässä yhteydessä verotuksen asuinvaltiolla (FATCA-sopimuksen verotuksellisella asuinpaikalla) tarkoitetaan seuraavaa: Yhtiö on perustettu Suomessa. Ulkomainen yhtiö, joka harjoittaa toimintaa Suomessa täällä olevan kiinteän toimipaikan kautta Yksikkö, joka on johdettu tai valvottu Suomessa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: trustit ja muut vastaavat järjestelyt katsotaan tässä yhteydessä suomalaisiksi, jos joku trustinhoitaja tai asettaja tai muu vastaavassa asemassa oleva on Suomessa asuva henkilö yhtymät, joita johtaa tai valvoo Suomessa asuva henkilö Jos yksiköllä on Suomen lisäksi asuinvaltio toisessa valtiossa, yksikön on sovellettava Suomen lainsäädäntöä Suomessa pidettyjen raportoitavien tilien osalta. Tytäryhtiöt ja sivuliikkeet Raportoivana suomalaisena finanssilaitoksena pidetään ei-suomalaisen yksikön (mukaan lukien yhdysvaltalainen yksikkö) tytäryhtiötä tai sivuliikettä, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa säilytyslaitoksena, talletuslaitoksena, sijoitusyksikkönä tai määriteltynä vakuutusyhtiönä. Suomessa asuvien finanssilaitosten muualla kuin Suomessa sijaitsevat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet eivät kuulu Suomen sopimuksen alaan eikä niitä pidetä suomalaisina finanssilaitoksina. Näitä yksiköitä koskevat sen lainkäyttöalueen säännöt, jolla yksiköt sijaitsevat. Jos nämä tytäryhtiöt tai sivuliikkeet kuitenkin toimivat tilin esittelijöinä ja kyseistä tiliä pitää ja ylläpitää suomalainen finanssilaitos, tiliä pidetään suomalaisen finanssilaitoksen tilinä ja se on siten Suomen sopimuksen piirissä. Esimerkki 1 - Suomalaisen pankin tytäryhtiöt ja sivuliikkeet Helsingissä sijaitsevalla pankilla A on ryhmässään seuraavat finanssilaitokset: Oulussa sijaitseva tytäryhtiö B, kumppanilainkäyttöalueella 1 sijaitseva ulkomainen tytäryhtiö C kumppanilainkäyttöalueella 2 sijaitseva ulkomainen sivuliike D X valtiossa sijaitseva ulkomainen sivuliike E ja New Yorkissa sijaitseva ulkomainen sivuliike F Sopimuksen ehtojen mukaan: A ja sen tytäryhtiö B ovat suomalaisia finanssilaitoksia ja raportoivat finanssitilit Verohallinnolle. C ja D luokitellaan sopimuksen mukaan kumppanilainkäyttöalueen finanssilaitoksiksi ja ne raportoivat lainkäyttöalueilleen. E on rajoitettu ulkomainen finanssilaitos ja sen pitää esittäytyä ulkomaisena ei-osallistujafinanssilaitoksena veron pidättämisen ja raportoinnin osalta, jos E sijaitsee valtiossa, jolla ei ole sopimusta Yhdysvaltain kanssa ja jos E ei voi tehdä FFI-sopimusta suoraan IRS:n kanssa oikeudellisten tai muiden esteiden johdosta. E:n on kuitenkin suoritettava Yhdysvaltain säännösten vaatimat velvoitteet, sikäli kuin se oikeudellisesti voi tehdä niin. F raportoi IRS:lle tilejä pitävistä suomalaisista henkilöistä. Esimerkki 2 – Ulkomaisella pankilla on Suomessa sijaitseva sivuliike. Saksalaisella pankilla G:lla on Suomessa sijaitseva sivuliike H, joka katsotaan verotuksessa kiinteäksi toimipaikaksi. sivuliike H on suomalainen finanssilaitos ja kuuluu siis Suomen FATCA-sopimuksen piiriin. H:n pitää noudattaa Suomen säännöksiä ja lainsäädäntöä ja ilmoittaa tiedot raportoitavista tileistä Verohallinnolle. 3.3 FATCA-sopimuksen mukaiset finanssilaitokset 3.3.1 Säilytyslaitos Säilytyslai

    Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.

    Aiheeseen liittyvät oppaat, UKK ja sopimuspohjat