VERO-VH/3057/00.01.00/2025
Suomi
VERO-VH/3057/00.01.00/2025 — Kryptovarojen verotus
Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.
Analysoi tämä laki tekoälylläKryptovarojen verotus
Syventävä vero-ohje
Antopäivä
18.12.2025
Versiohistoria
Diaarinumero
VH/3057/00.01.00/2025
Voimassaolo
18.12.2025 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
VH/5083/00.01.00/2019
Ohje liittyy kokonaisuuteen:
Luovutusvoittoverotus
,
Pääomatulot ja sijoitukset
Tässä ohjeessa käsitellään kryptovarojen verotusta henkilöverotuksessa ja yritysverotuksessa. Ohje korvaa aikaisemman Virtuaalivaluuttojen verotus -nimisen ohjeen. Tässä ohjeessa kaikista virtuaali-, krypto- ja vertaisvaluutoista tai bittirahoista yms. käytetään nimitystä kryptovarat.
Ohjeessa käsitellään henkilöverotuksen näkökulmasta myös kryptovarojen lukitus, ‑lainaus, -vaihto- ja säilytystilanteita sekä niiden verotusta. Ohjessa käsitellään myös kryptovarojen menetystilanteita sekä kryptovarojen käyttöä rahapelaamisessa.
Ohjetta on päivitetty kryptovaroihin liittyvän MiCA-asetuksen sekä toimintakentän kehittymisen vuoksi. Muutoksia, laajennuksia ja lisäyksiä on tehty ohjeen useaan lukuun. Ohjeeseen on lisätty seuraavat luvut:
2.5 Kryptovara-käyttäjätiliin liitetyt maksukortit ja niiden käyttämiseen liittyvä verotus
2.6 Suosittelupalkkiot
2.7 Kryptovarojen käyttäminen rahapelaamiseen
2.8 Kryptovarakauppa velkavivulla (Margin trading)
2.9 Kryptojohdannaiset
2.10.3 Verotuksessa vähennetyn laitteiston tulouttaminen myyntitilanteissa
2.11 Kryptovarojen verotus lukitus-, lainaus-, vaihto- tai säilytystilanteissa
2.11.1 Proof of stake -protokolla
2.11.2 Kryptovarojen steikkaus poolin kautta
2.11.3 Kryptovarojen lainaksi antaminen
2.11.4 Kryptovarojen lainaksi ottaminen
2.11.5 Kryptovarojen käyttäminen likviditeetin tarjoamiseen
2.12.2 Kryptovarojen migraatio (Token migration)
2.12.3 Kryptovarojen wrappaustilanteet
2.12.4 Airdropit
2.12.6 Kryptovarojen käyttö verovapaiden kustannusten korvauksissa
2.14 Kryptovaroihin liittyvät kulut ja niiden vähentäminen verotuksessa
2.14.1 Kryptovarojen kaupankäyntiin liittyvät kulut
2.14.2 Kryptovarojen siirtämiseen liittyvät kulut
2.14.3 Kryptovarojen verotettavien tulojen laskentaan sekä seurantaan liittyvät kulut
2.15 Kryptovarojen menettämistilanteet
2.16 Kryptovarapalvelun ja muiden palveluiden insolvenssimenettelyt ja vaikutukset verotukseen
2.16.1 Saamisoikeuden myyminen kolmannelle ennen konkurssimenettelyn päättymistä
2.16.2 Konkurssimenettelyn jälkeen saadun korvauksen verotus
4 Kryptovarojen verotus kansainvälisissä tilanteissa
4.1 Kryptovarojen luovutukset
4.2 Muut kryptovaroina saadut tulot
Ohjeen lukua 2.10.1 on muutettu: henkilö voi laskea louhinnasta saamansa tulon määrän kuukauden sijasta päiväkohtaisesti käyttäen kyseisen kertymisajan mukaista keskikurssia. Lisäksi ohjeen lukua 3 on täsmennetty.
1 Johdanto
1.1 Kryptovarojen luonteesta
Laki kryptovarapalveluiden tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista (402/2024) sääntelee kryptovarapalveluiden tarjoajia ja kryptomarkkinoita. Lailla on implementoitu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, jäljempänä MiCA-asetus.
MiCA-asetuksen 3 artiklan mukaan kryptovaralla tarkoitetaan arvon tai oikeuden digitaalista edustajaa, joka pystytään siirtämään ja tallettamaan sähköisesti käyttäen hajautetun tilikirjan teknologiaa tai vastavaa teknologiaa. MiCA-asetuksessa kryptovarat on jaettu kolmeen kategoriaan:
omaisuusreferenssitokeneihin
sähkörahatokeneihin
muihin kryptovaroihin.
Kahteen ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat omaisuusreferenssitokenit eli ARTit (
asset referance token
) ja sähkörahatokenit eli EMT:t (
electronic money token
). Sähkörahatokenilla pyritään säilyttämään vakaa arvo ottamalla sen referenssiksi jokin virallisen valuutan arvo. Omaisuusreferenssitokenilla pyritään säilyttämään vakaa arvo ottamalla sen referenssiksi muu arvo tai oikeus taikka niiden yhdistelmä, mukaan lukien yksi tai useampi virallinen valuutta.
Kolmanteen kategoriaan kuuluvat kaikki muut kryptovarat eli kryptovarat, joiden arvoa ei pyritä vakauttamaan. Näitä ovat esimerkiksi bitcoin ja ethereum.
Kryptovaroista tai sen käytöstä ei ole muuta virallista sääntelyä, minkä vuoksi kryptovarojen käyttöala kuuluu osapuolten sopimusvapauden piiriin. Kryptovaroja voidaan siten vaihtaa myyjän ja ostajan niin sopiessa esimerkiksi virallisiin valuuttoihin, toisiin kryptovaroihin, hyödykkeisiin tai palveluihin. Velvollisuutta ottaa kryptovaraa maksuvälineenä vastaan ei ole, koska kryptovarat eivät ole virallista valuuttaa. Kryptovaroja käytetään yleisesti myös sijoittamistarkoituksessa, jolloin tulonodotukset kohdistuvat lähinnä kryptovarojen arvonnousuun.
Verohallinto pitää virallisena valuuttana kaikkia sellaisia kryptovaroja, joiden tarkoituksena on säilyttää vakaa arvo viittaamalla yhden virallisen valuutan arvoon ja jonka arvoa tuetaan vastaavalla määrällä virallista valuuttaa tai muilla vähäriskisillä, likvideillä rahoitusvälineillä. Verotuksessa näitä kryptovaroja ei pidetä kryptovaroina, vaan ne rinnastetaan viralliseen valuuttaan, jolloin niiden käyttö ja vaihto käsitellään samalla tavalla kuin virallisen valuutan käyttö.
Tässä ohjeessa ei käsitellä tilanteita, joissa on kyse virallisessa arvopaperipörssissä käytävästä arvopaperi- tai johdannaiskaupasta, joiden arvonmuutokset on sidottu jonkin kryptovaran arvonmuutoksiin. Tällaisten arvopapereiden ja johdannaisten kauppaan sovelletaan arvopapereita ja johdannaisia koskevia säännöksiä ja Verohallinnon ohjeita. Omaisuuden luovutusvoittojen verotusta luonnollisen henkilöiden tuloverotuksessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeissa
Arvopaperien luovutusten verotus
ja
Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa
. Johdannaisten verotusta tuloverolain mukaan käsitellään Verohallinnon ohjeessa
Johdannaisten verotus
. Johdannaisten verotusta elinkeinoverolain mukaan käsitellään Verohallinnon ohjeessa
Johdannaisinstrumenttien verotus elinkeinoverolain 27d §:n ja 27e §:n mukaan
.
1.2 Kryptovarojen tuloverotuksesta
Verotettava tulo lasketaan Suomen verojärjestelmässä tulolähteittäin. Tulolähteitä on kolme: elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulolähde. Elinkeinotoiminnan tulolähteen tulos lasketaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL, elinkeinoverolaki) mukaisesti, maatalouden tulolähteen tulos maatilatalouden tuloverolain (543/1967, MVL) mukaisesti ja muun toiminnan tulolähteen (niin sanottu henkilökohtainen tulolähde) tulos tuloverolain (1535/1992, TVL) mukaisesti.
Mainittujen lakien soveltamisalat määräytyvät eräitä yhteisöjä lukuun ottamatta tulonhankkimistoiminnan luonteen mukaan riippumatta siitä, onko toiminnan harjoittaja oikeushenkilö (esimerkiksi yritys) vai luonnollinen henkilö.
Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksessa sovelletaan yleensä tuloverolakia. Luonnollisen henkilön eri tulolähteitä käsitellään tarkemmin esimerkiksi Verohallinnon ohjeessa
Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa.
Yritysten verotuksessa kryptovarojen verotukseen sovelletaan elinkeinoverolakia siltä osin kuin yrityksen toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Jos yrityksen toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä eikä sitä ole pidettävä myöskään MVL:ssä tarkoitettuna maataloutena, toiminta kuuluu yrityksen muun toiminnan tulolähteeseen, jota verotetaan TVL:n mukaan.
Osalla yhteisöistä ei ole lainkaan TVL:n mukaan verotettavaa henkilökohtaista tulolähdettä, joten niiden toiminnan tulos maataloutta lukuun ottamatta lasketaan EVL:n mukaan (EVL 1 § 2 momentti). Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt, jos ne eivät ole yleishyödyllisiä. Jos yhteisöllä ei ole henkilökohtaista tulolähdettä, kryptovarat kuuluvat yhteisön verotuksessa elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, ellei kyseessä ole MVL:n mukaan verotettava toiminta. Elinkeinoverolain soveltamista yhteisöjen verotuksessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen
.
Kryptovarat voivat luonteensa ja käyttötarkoituksensa perusteella kuulua mihin tahansa tulolähteeseen. Kryptovarojen tulolähde vaikuttaa kryptovaroihin liittyviin veroseuraamuksiin. Tulolähteellä on vaikutusta erityisesti kryptovaroihin liittyvien menetysten vähennyskelpoisuuteen.
Verotuksessa kryptovaroja pidetään omaisuutena (KHO 2019:42). Kryptovarat eivät kuitenkaan ole arvopapereita eikä niitä rinnasteta verotuksessa virallisiin valuuttoihin tai muihin maksuvälineisiin. Kryptovaran käyttäminen missä tahansa tilanteissa on kryptovaran tulolähteestä riippumatta verotuksen realisoiva tapahtuma. Siten kryptovaran arvonmuutos realisoituu verotettavaksi esimerkiksi silloin, kun:
kryptovarat vaihdetaan mihin tahansa viralliseen valuuttaan. Merkitystä ei ole sillä, jätetäänkö varat esimerkiksi välittäjän hallinnoimalle tilille vai siirretäänkö ne verovelvollisen tilille.
kryptovaroista luovutaan siirtämällä se toiselle osapuolelle hankkimalla joitakin hyödykkeitä tai palveluita.
kryptovarat vaihdetaan toisiin kryptovaroihin (Helsingin HAO 6.7.2018 nro 18/0426/3, Finlex).
Verotuksessa jokaista verotuksen realisoivaa käyttö-, myynti- tai vaihtotapahtumaa käsitellään erillisenä tapahtumana. Lähtökohtaisesti jokainen kryptovaran käyttötilanne realisoi verotuksessa kryptovaran arvonnousun tai -laskun. Jos käytetty kryptovara on hankittu useassa erässä, jokaisesta erästä realisoituva arvonnousu tai -lasku on laskettava erikseen (katso myös KHO 2024:123). Kryptovaraan liittyvät tuloveroseuraamukset määritetään aina euromääräisesti siten kuin jäljempänä eri tilanteissa tarkemmin kerrotaan.
Kryptovarojen luovutusvoitto verotetaan sen henkilön tulona, joka on kryptovarojen omistaja. Omistajana pidetään sitä, jonka nimiin kryptovarat on hankittu laillisella saannolla – esimerkiksi ostamalla ne omalla kryptovaratilillä tai kryptovaralompakolla (nimiperiaate). Jos henkilö rahoittaa kryptovarojen hankinnan toisen nimiin, ei rahoittajalle synny omistussuhdetta varoihin. Tällöin rahoitus katsotaan joko lahjaksi tai lainaksi varsinaiselle ostajalle.
Verovelvollinen voi myös osallistua uusien kryptovarojen tai olemassa olevan kryptovaran yksiköiden luomiseen. Kryptovaran saanto realisoi louhintatyöstä saadun tulon verotuksen. Tulo realisoituu, kun vastike saadaan esimerkiksi louhijan hallinnoimalle tilille, kryptovaralompakkoon tai muutoin louhijan vallintaan. Louhinnasta saadun kryptovaran verotusta henkilöiden tuloverotuksessa käsitellään tarkemmin luvuissa 2.10. ja 3.2.
Korkein hallinto-oikeus on antanut kaksi kryptovarojen verotusta koskevaa ennakkopäätöstä (KHO 2019:42 ja KHO 2024:123), jotka koskevat TVL:n mukaista verotusta. Päätösten oikeusohjeita voidaan soveltuvin osin soveltaa myös EVL- ja MVL-verotuksessa.
Päätöksen KHO 2019:42 perusteella kryptovaroja pidetään TVL 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena. Tämä tarkoittaa siitä, että kryptovarojen luovuttamiseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säännöksiä mukaan lukien luovutustappioiden vähentäminen (TVL 50 § 1 momentti) ja pienten luovutusvoittojen verovapaus (TVL 48 § 6 momentti).
KHO 2019:42:
A oli sijoittanut varojaan Ether-virtuaalivaluuttaan. Virtuaalivaluuttaa voidaan käyttää sekä vaihdon välineenä että sijoituskohteena, ja sen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.
A aikoi myydä ostamaansa Ether-virtuaalivaluuttaa niin, että hän saisi vastikkeeksi virallista valuuttaa eli euroja tai dollareita. A:lle virtuaalivaluutan luovutuksista kertyvää voittoa ei ollut katsottava tuloverolain 53 §:n 8 kohdassa tarkoitetuksi valuuttakurssivoitoksi eikä tuloverolain 32 §:ssä tarkoitetuksi muuksi pääomatuloksi kuin luovutusvoitoksi. Jos A myi omistamaansa Ether-virtuaalivaluuttaa, luovutusta oli pidettävä tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuuden luovuttamisena, johon oli sovellettava tuloverolain 46 §:n 1 momentin luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajalle 1.1 – 31.12.2017.
Tuloverolaki 32 §, 45 § 1 momentti, 46 § 1 momentti ja 53 § 8 kohta
KHO on antanut kryptovarojen luovutusjärjestystä koskevan päätöksen KHO 2024:123. Päätöksen mukaan arvonmuutosta laskettaessa kryptovarat katsotaan käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on ne hankkinut (FIFO-periaate), jos hän ei muuta näytä.
KHO 2024:123:
A oli ostanut ja myynyt virtuaalivaluutta Bitcoineja vuodesta 2013 alkaen useissa erissä. Virtuaalivaluuttapörssissä ja -lompakossa pidettävät virtuaalivaluutat näyttäytyivät palvelun käyttäjälle ja virtuaalivaluuttojen omistajalle numeroimattomina ja yksilöimättöminä, eikä luovutettavaa Bitcoinia ollut mahdollista yksilöidä.
Asiassa oli ratkaistavana, voitiinko A:lle virtuaalivaluutta Bitcoinin luovutuksesta kertyvän luovutusvoiton määrä laskea korkeimman hallinto-oikeuden avoimen yhtiön yhtiöosuuden luovutusta koskevassa ennakkopäätöksessä KHO 1984-B-II-581 tarkoitettua keskihintamenetelmää käyttäen, jolloin A:n katsotaan luovuttavan suhteessa yhtä suuren osuuden kaikista eri saannoilla saamistaan virtuaalivaluutoista, vai oliko luovutusvoiton määrä laskettava niin sanottua First In, First Out -periaatetta (FIFO-periaate) käyttäen, jolloin virtuaalivaluuttoja katsotaan luovutetuksi siinä järjestyksessä kuin niitä on saatu.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että avoimen yhtiön yhtiöosuus ja virtuaalivaluutta Bitcoin ovat luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia omaisuuseriä. Virtuaalivaluutta Bitcoin vastasi luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan omaisuutta, jonka luovutukset perustuvat tilikirjauksiin ja tietojärjestelmän avulla tapahtuvaan kauppojen selvittämiseen. Tällaista vastaavaa omaisuutta olivat esimerkiksi tuloverolain 47 §:n 4 momentissa tarkoitetut arvo-osuudet, sijoitusrahaston rahasto-osuudet ja yhteissijoitusyrityksen osuudet. Tuloverojärjestelmän johdonmukaisuus puolsi FIFO-periaatteen soveltamista. Aiemmassa verotuskäytännössä tuloverolain 47 §:n 4 momenttia oli sovellettu sen tuolloista sanamuotoa laajemmin niin, että säännöstä oli sovellettu myös sijoitusrahasto-osuuksien luovutuksiin, ja säännöksen sanamuotoa oli sittemmin muutettu vastaamaan sanottua aiempaa verotuskäytäntöä. A:n oli tuloverolain 47 §:n 4 momentin sanamuodosta huolimatta katsottava luovuttavan virtuaalivaluutta Bitcoineja siinä järjestyksessä kuin ne oli saatu, ellei hän muuta näytä. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2022.
Tuloverolaki 32 §, 46 § 1 momentti ja 47 § 4 momentti
Vrt. KHO 1984-B-II-581
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös merkitsee sitä, että tuloverolain mukaisissa luovutustilanteissa voittoa tai tappiota laskettaessa kryptovarat katsotaan käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on ne hankkinut, jos hän ei muuta näytä. Luovutusjärjestyksen seuranta voi tapahtua kryptovaralompakko- tai tilikohtaisesti, mutta tästä on esitettävä tarvittaessa näyttö verotukseen.
2 Kryptovarat henkilöverotuksessa
2.1 Kryptovarojen verotus TVL:n mukaisessa verotuksessa
TVL 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on siten aina veronalaista, jos sitä ei ole erikseen säädetty verovapaaksi.
TVL 32 §:n mukaan veronalaista pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.
TVL 110 §:n mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut.
TVL 45 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa siten kuin tässä luvussa säädetään. Saman lain 46 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta.
TVL 50 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustappio, joka jää vähentämättä omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta, vähennetään puhtaasta pääomatulosta ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Omaisuuden luovutuksesta syntynyttä tappiota ei oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa.
Tuloverotuksessa jokaista verotuksen realisoivaa omaisuuden myynti- tai vaihtotapahtumaa käsitellään erillisenä tapahtumana. Kryptovarojen tuloverotuksessa tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta vastikkeellisesta luovutuksesta lasketaan luovutusvoitto tai -tappio samalla tavoin kuin esimerkiksi vastikkeellisista osakeluovutuksista lasketaan. Luovutusvoitto lasketaan siten jokaisesta saannosta (hankintaerä tai muu saanto) erikseen.
TVL 48 §:n 6 momentin mukaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaisen omaisuuden luovutuksia, joista saatu voitto on muualla laissa säädetty verovapaaksi, eikä tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden luovutuksia.
Kryptovarojen verotukseen voidaan soveltaa myös edellä mainittua TVL 48 §:n 6 momentissa säädettyä pienten luovutusten verovapaussäännöstä. Verovuonna luovutettujen kryptovarojen luovutushinnat otetaan myös huomioon, kun määritellään sitä, ovatko verovelvollisen omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat olleet verovuoden aikana enintään 1 000 euroa.
Kryptovaroihin kohdistuvaa menetystä ei voida vähentää TVL 50 §:n 3 momentin mukaisena luovutustappioon rinnastettavana menetyksenä, koska kryptovara ei ole tuloverolaissa tarkoitettu arvopaperi vaan muuta TVL 50 §:n 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta.
2.2 Virallisen valuutan ja kryptovarojen vaihtotilanteet
Kryptovarojen käyttäminen missä tahansa tilanteessa realisoi jokaisella kerralla erikseen kryptovarojen luovutusvoiton tai -tappion laskennan. Voittoa tai tappiota laskettaessa kryptovarat katsotaan käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on ne hankkinut, jos hän ei muuta näytä. Luovutusjärjestyksen seuranta voi tapahtua kryptovaralompakko- tai tilikohtaisesti, mutta tästä on esitettävä tarvittaessa näyttö verotukseen.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 1:
Anu hankki 100 kpl kryptovara A:ta 1.1.2017 hintaan 5 €/kpl ja 1.2.2017 lisää 100 kpl kryptovara A:ta hintaan 10 €/kpl. Ennestään Anulla ei ollut omistuksessaan yhtään kryptovara A:ta.
Anu vaihtaa 50 kryptovara A:ta 25 kryptovara B:hen 1.3.2017. Kryptovara B:n arvo vaihtohetkellä on 15 €/kpl. Luovutusvoittoa laskettaessa vaihdossa saatujen kryptovarojen käyvästä arvosta vähennetään 1.1.2017 hankitun kryptovara A:n hankintahinta. Veronalaista luovutusvoittoa realisoituu 125 €/(= myyntihinta 25 x 15 – hankintahinta 50 x 5). Kryptovara B:n hankintahinnaksi muodostuu 15 €/kpl.
Anu vaihtaa 1.4.2017 edelleen 10 kryptovara B:tä kryptovaraan C, joita hän saa 30 kpl. Kryptovara B:n arvo vaihtohetkellä on 10 €/kpl. Anulle syntyy vaihdosta verotuksessa tappiota 50 €/(= myyntihinta 10 x 10 € - hankintahinta 10x15 €)
Vaihdossa saadun kryptovara C:n hankintahinta on 3,33 €/kpl (= 100 € / 30)
Anu vaihtaa 15 kryptovara B:tä 1.5.2017 takaisin kryptovaraan A, jota hän saa vaihdossa 20 kappaletta. Kryptovara A:n arvo vaihdon hetkellä on 20 €/kpl. Vaihdetun kryptovara B:n hankintahinta oli yhteensä 225 € (15 x 15 €). Anulle muodostuu vaihdossa 175 € veronalainen luovutusvoitto (= myyntihinta 20 x 20 € - hankintahinta 15 x 15 €).
Anulla on nyt omistuksessaan 170 kpl kryptovara A:ta, joiden hankintahinnat ja järjestys ovat seuraavat:
50 kpl 1.1.2017 hankitut à 5 € (yhteensä 250 €)
100 kpl 1.2.2017 hankitut à 10 € (yhteensä 1 000 €)
20 kpl 1.5.2017 vaihdossa tulleita à 20 € (yhteensä 400 €)
Näiden lisäksi Anulla on omistuksessaan 30 kpl kryptovaraa C, jotka on saatu 1.4.2017. Näiden hankintahinta on yhteensä 100 €.
Anu myy 1.8.2017 yhteensä 100 kryptovara A:ta hintaan 20 € kpl eli myyntihinta yhteensä on 2 000 €. Anun katsotaan myyvän ensin 50 kpl 1.1.2017 hankittua kryptovara A:ta. Myynnistä muodostuu Anulle 750 € veronalainen luovutusvoitto (myyntihinta 50 x 20 € - hankintahinta 50 x 5 €).
Seuraavaksi Anun katsotaan myyvän 50 kpl 1.2.2017 hankittua kryptovara A:ta. Tällöin Anulle muodostuu 500 € veronalainen luovutusvoitto (myyntihinta 50 x 20 € - hankintahinta 50 x 10 €).
Huomio osio päättyy
Kryptovarojen realisoitunut arvonnousu on veronalaista luovutusvoittoa, joka lasketaan verovelvolliselle edullisemmalla tavalla: luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta voidaan vähentää joko todellinen hankintahinta kuluineen sekä voiton hankkimisesta muodostuneet menot tai vaihtoehtoisesti niin sanottu hankintameno-olettama ilman mitään muita kuluja. Hankintameno-olettamaa käytettäessä vähennys on 20 % luovutushinnasta, jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta ja 40 %, jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta.
Kryptovarojen vastikkeellisessa luovutuksessa realisoitunut tappio vähennetään tuloverolakia sovellettaessa luovutustappiota koskevien säännösten mukaisesti.
2.3 Kryptovarojen käyttö hyödykkeiden tai palvelujen hankintaan
Jotkut yritykset hyväksyvät kryptovarojen käytön maksuvälineenä. Verotuksellisesti ostosten suorittamisessa kryptovaroilla on kyse sopimukseen perustuvasta vaihdosta, jossa kryptovaroja vaihdetaan joko hyödykkeisiin tai palveluihin. Vaihto realisoi kryptovarojen luovutusvoiton- tai tappion verotuksen kuten edellä on kerrottu.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 2:
Sebastian on aikanaan ostanut 200 kryptovara A:ta hintaan 5 €/kappale. Hankintahinta on siis ollut yhteensä 1 000 €.
Sebastian ostaa verkkokaupasta tavaroita yhteensä 1 000 € arvosta, jotka hän maksaa kryptovara A:lla hetkellä, jolloin kryptovara A maksaa kymmenen € kappaleelta. Hän siis vaihtaa 100 kryptovara A:ta kyseisiin tavaroihin.
Tavaroiden osto eli kryptovaran vaihtaminen verkkokaupan tuotteisiin realisoi samalla kryptovaran arvonmuutoksen verotuksen, jolloin Sebastianille syntyy tässä tilanteessa pääomatulona verotettavaa luovutusvoittoa 1 000 € – 500 € (= sadan kryptovara A:n hankintahinta) = 500 €.
Sebastianille jäi ostosten tekemisen jälkeen vielä jäljelle 100 kpl kryptovaraa A, joiden hankintahinta on ollut 500 €.
Esimerkki 3:
Hilda on ostanut aiemmin 10 000 € kryptovara B:tä, yhteensä 10 kappaletta. Yhden kryptovara B:n hinta oli siten 1 000 €.
Hilda ostaa myöhemmin verkkokaupasta tavaroita 500 € arvosta, jotka hän sopii maksettavaksi kryptovaralla hetkellä, jolloin kryptovara B maksaa 500 € kappaleelta. Hän siis vaihtaa yhden kryptovara B:n nettikaupasta ostamiinsa tavaroihin.
Ostoksiin käytetyn kryptovaran arvonmuutos Hildan omistusaikana oli 500 € negatiivinen. Koska kyse on käypää arvoon tapahtuneesta hankinnasta kryptovaralla, kryptovaran käytöstä aiheutuu 500 € suuruinen vähennyskelpoinen luovutustappio verotuksessa.
Hildalle jää tässä tilanteessa jäljelle 9 kryptovara A:ta, joiden hankintahinta on ollut 1 000 €/kryptovara B eli yhteensä 9 000 €.
Hildan omistaman kryptovaran B arvo on noussut 10 000 € saakka, jolloin Hilda päättää realisoida jäljellä olevan kryptovaransa. Hän myy kryptovarat 90 000 €, välittäjän palkkio on 1 000 €.
Hildan todellisuudessa saama myyntivoitto on 80 000 € (= myyntihinta 90 000 € - hankintahinta 9 000 € - välittäjän palkkio 1 000 €). Verotuksessa hän voi kuitenkin hyödyntää ns. hankintameno-olettamaa (= 20 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu alle 10 vuotta). Näin laskien Hildan laskennalliseksi voitoksi muodostuu 72 000 € (= 90 000 € - 18 000 €), joka on samalla hänen verotettavan luovutusvoittonsa määrä. Hankintameno-olettamaa käytettäessä ei voi vähentää mitään muita kuluja.
Huomio osio päättyy
2.4 Kryptovarojen vaihtaminen toisiin kryptovaroihin
Kryptovarojen vaihtaminen toisiin kryptovaroihin on verotuksen realisoiva tapahtuma, jolloin vaihdosta aiheutuu verotettava luovutusvoitto tai vähennyskelpoinen luovutustappio.
Muun kuin kirjanpitovelvollisena pidettävän verovelvollisen verotuksessa kryptovarojen välisten vaihtojen katsotaan TVL:n mukaisissa soveltamistilanteissa tapahtuvan kryptovarojen käyvistä arvoista. Käypänä arvona pidetään kryptovarojen euromääräistä arvoa vaihtohetkellä.
Jos kahden kryptovaran keskinäisessä vaihdossa kummallekaan kryptovaralle ei voida luotettavasti vahvistaa euromääräistä arvoa, vaihdon katsotaan muun selvityksen puuttuessa tapahtuvan kryptovaran alkuperäisestä hankintahinnasta. Tällöin vaihdossa luovutettujen kryptovarojen alkuperäinen euromääräinen hankintahinta jaetaan vaihdossa saatujen uusien kryptovarojen hankintahinnaksi. Tällaisissa tilanteissa ei siis synny käytännössä verotettavaa voittoa tai vähennyskelpoista tappiota. Verotettava voitto tai vähennyskelpoinen tappio syntyy vasta silloin, kun vaihdossa saatua kryptovaraa käytetään niin, että se voidaan arvostaa euromääräisesti.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 4:
Esko on ostanut yhden bitcoinin hintaan 5 000 €, jonka jälkeen hän vaihtaa bitcoinin kymmeneen kryptovara B:hen hetkellä, jolloin bitcoinin kurssi on 4 000 €. Vaihdosta vahvistetaan Eskolle 1 000 € suuruinen luovutustappio.
Myöhemmin Esko vaihtaa 10 kryptovara B:tä neljään kryptovara C:hen. Kummankaan kryptovaran (B:n ja C:n) euromääräistä arvoa ei voida luotettavasti todentaa, koska nämä ovat harvinaisia kryptovaroja, joiden kurssit eivät ole luotettavasti selvitettävissä. Tässä tilanteessa katsotaan, että vaihdossa luovutettujen 10 B-kryptovarojen arvo (yhteensä 4 000 € aiemman vaihdon mukaisesti) vastaa Eskon saamien neljän kryptovara C:n arvoa. Tällöin vaihdosta ei realisoidu Eskolle voittoa eikä tappiota, koska luovutetun omaisuuden arvo on sama kuin vaihdossa saadun omaisuuden arvo. Eskon vaihdossa saamien kryptovara C:n arvo on siten yhteensä 4 000 € eli 1 000 € /kryptovara C.
Esko vaihtaa omistamansa neljä kryptovara C:tä yhdeksi bitcoiniksi hetkellä, jolloin yhden bitcoinin arvo Eskon käyttämässä vaihtopalvelussa on ollut 7 000 €. Tästä vaihdosta realisoituu Eskolle 3 000 € (= 7 000 € - 4 x 1 000 €) suuruinen luovutusvoitto.
Kaikki edellä mainitut vaihdot (myös kryptovaran B vaihto kryptovara C:hen) on ilmoitettava verotuksessa viimeistään sen vuoden verotuksessa, kun vaihdot on toteutuneet. Ilmoittamisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 2.17.
Huomio osio päättyy
Verovelvollisen, joka on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen, tulee noudattaa kryptovarojen välisten vaihtotilanteiden arvostamisessa luvussa 3 tarkemmin esitettyjä periaatteita.
2.5 Kryptovara-käyttäjätiliin liitetyt maksukortit ja niiden käyttämiseen liittyvä verotus
Verovelvollinen voi käyttäjätiliin liitetyllä maksukortilla ostaa tavaroita ja palveluita kryptovaroilla, jotka ovat hänen käyttäjätilillään. Jotta maksaminen maksukortilla olisi mahdollista, on kryptovarat vaihdettava viralliseen valuuttaan. Kryptovarojen vaihto viralliseen valuuttaan tapahtuu joko:
Manuaalisesti ennen maksukortin käyttämistä: asiakas vaihtaa kryptovaroja viralliseen valuuttaan omatoimisesti, jotta maksukortilla on virallista valuuttaa maksukortin käyttötapahtumia varten.
Automaattisesti maksukortin käytön yhteydessä: tarvittava määrä asiakkaan käyttäjätilillä olevia kryptovaroja vaihdetaan automaattisesti viralliseen valuuttaan maksukortin käytön yhteydessä.
Kryptovarojen vaihtaminen yllä mainituilla tavoilla viralliseen valuuttaan on verotuksen realisoiva tapahtuma, jolloin vaihdosta aiheutuu verotettavaa luovutusvoittoa tai vähennyskelpoinen luovutustappio.
Kryptovarapalveluiden tarjoajat voivat myös tarjota maksukortin käytöstä cashback-nimistä hyvitystä kryptovaroina. Tämä hyvitys on verotuksessa veronalaista pääomatuloa sen saantihetken käyvän arvon määräisenä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
cachback-hyvityksen saaminen edellyttää kryptovarojen säilyttämistä tai lukitsemista kryptovarapalvelun palveluun
cashback-hyvityksen käytölle ei ole asetettu rajoituksia, vaan kryptovarat ovat vapaasti saajan käytettävissä sekä siirrettävissä.
Cashback-hyvityksenä saatujen kryptovarojen saantihetken käypä arvo on samalla kyseisten kryptovarojen hankintahinta luovutusvoiton verotuksessa.
Cashback-hyvitys on kuitenkin verovapaa asiakashyvitys, jos hyvitys perustuu palvelujen ja tavaroiden ostamiseen maksukortilla, eikä maksukortin käyttäjältä vaadita kryptovarojen säilytystä tai lukitsemista cashback-hyvityksen saamiseksi. Jos verovelvollinen käyttää tai myy kryptovaroina saadun cashback-hyvityksen myöhemmin, kryptovarojen hankintahinta luovutusvoiton verotuksessa on 0 €. Verovelvollinen voi kuitenkin käyttää todellisen hankintamenon sijaan hankintameno-olettamaa.
2.6 Suosittelupalkkiot
Henkilö voi tienata suosittelupalkkioita kutsumalla toisen käyttäjän kryptovarapalvelun käyttäjäksi. Palkkio voi muodostua yksittäisesta kertakorvauksesta tai esimerkiksi prosentuaalisesta osuudesta kutsutun käyttäjän maksamista kaupankäyntimaksuista tietyn ajanjakson aikana. Suosittelupalkkio voidaan maksaa joko virallisessa valuutassa tai kryptovaroina.
Rahana tai kryptovaroina saadut suosittelupalkkiot ovat saajan veronalaista ansiotuloa (TVL 61 §:n 1 momentti). Kryptovaroina saatu suosittelupalkkio katsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi saantihetken käyvän arvon määräisenä.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 5:
Hanna jakaa sosiaalisessa mediassa kutsukoodin kryptovarapalvelun X:n tarjoamaan palveluun, joka antaa koodia käyttävälle henkilölle rahanarvoisen edun kryptovarapalvelussa. Hanna saa 1.3.2025 kryptovarapalvelutililleen 50 €, koska joku on rekisteröitynyt palveluun Hannan jakamalla kutsukoodilla sekä käynyt palvelussa kauppaa kryptovaroilla. Hannalle muodostuu saadusta palkkiosta veronalaista ansiotuloa yhteensä 50 €.
Huomio osio päättyy
2.7 Kryptovarojen käyttäminen rahapelaamiseen
Suomessa kryptovaroja pidetään verotuksessa omaisuutena, ei virallisena valuuttana. Kun henkilö käyttää kryptovaroja rahapelaamiseen, esimerkiksi vaihtaa pelisivustolla kryptovaroja viralliseen valuuttaan tai maksaa kryptovaroilla pelipanoksia, katsotaan tämä kryptovarojen veronalaiseksi luovutukseksi käyvällä arvolla.
Jos henkilö saa ETA-alueen ulkopuoliselta rahapelisivustolta voiton kautta vallintaansa uusia kryptovaroja, voitto katsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi käyvästä arvosta sen vallintaan saantihetkellä. Samalla voiton kautta saatujen kryptovarojen arvo saamishetkellä on niiden hankintahinta luovutusvoitonverotuksessa.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 6:
Anna tallettaa 1 ethereumin (ETH) ETA-alueen ulkopuoliselle rahapelisivustolle. Annan tallettaman 1 ETH:n hankintameno on 2 000 €. Anna asettaa hedelmäpelissä panokseksi 0,1 ETH ja häviää pelin, kun yhden ETH:n arvo on 3 000 €. Anna pelaa samalla panoksella heti perään uuden pelin ja voittaa 1,5 ETH.
Annalle katsotaan sekä ensimmäisessä että toisessa pelissä realisoituneen 100 € luovutusvoitto per peli (= (0,1 ETH x 3 000 €) – (0,1 ETH x 2 000 €)), eli yhteensä siis 200 € luovutusvoitto. Annalle syntyy voitetun 1,5 ETH:n perusteella myös 4 500 € arvoinen ansiotulona verotettava tulo. Voitetun 1,5 ETH:n hankintameno tulevia luovutuksia varten on 4 500 € (= 1,5 ETH x 3 000 €).
Huomio osio päättyy
Sattumaan perustuvien rahapelien tappioiden vähennyskelvottomuudesta on kerrottu tarkemmin Verohallinnon kannanotossa
Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä vedonlyönti, veikkaus- ja raha-automaattipeleistä saatavien tulojen verotus tuloverolain mukaan.
2.8 Kryptovarakauppa velkavivulla (Margin trading)
Henkilö voi ostaa ja myydä kryptovaroja käyttämällä varoja, jotka ylittävät henkilön käyttäjätilin varat (margin trading). Tällaisessa velkavivulla käytävässä kryptovarakaupassa henkilö lainaa vakuutta vastaan kryptovarapalveluiden tarjoajalta varoja suuremman kryptovaraerän ostamiseen tai myymiseen. Vakuutena voivat toimia sekä henkilön käytettävissä olevat varat (viralliset valuutat sekä kryptovarat) että kaupankäynnin kohteena olevat kryptovaraerät.
Kryptovarakaupassa velkavivulla henkilöt voivat ostaa kryptovaroja (LONG), jotka myydään myöhemmin tai myydä kryptovaroja (SHORT), jota henkilö ei omista avaushetkellä, mutta joka ostetaan myöhemmin takaisin.
Kun henkilö lainaa varoja kryptovarojen ostamista varten (LONG), muodostuu kryptovarojen koko kauppahinnasta (lainattu määrä sekä mahdolliset omat varat) hankitulle erälle hankintameno. Kun henkilö sulkee positionsa myymällä kryptovaroja, syntyy kryptovarojen koko kauppahinnasta luovutushinta kyseiselle erälle. Kauppahinnan sekä luovutushinnan erotuksesta syntyy joko luovutusvoittoa tai -tappiota.
Kun henkilö lainaa kryptovaroja myyntiä varten (SHORT), muodostuu kryptovarojen koko kauppahinnasta (lainattu määrä sekä mahdolliset omat varat) luovutetulle erälle luovutushinta. Kun henkilö sulkee position ostamalla kryptovaroja, syntyy kryptovarojen koko kauppahinnasta hankintameno ostetulle erälle.
Velkavivulla käytävään kauppaan voidaan soveltaa lainaamiseen ja shorttaukseen liittyviä luovutusvoittoverotuksen periaatteita, jos kryptovarapalvelun tarjoajalta lainatuilla varoilla tosiasiallisesti ostetaan tai myydään kryptovaroja. Position avaukseen, sulkuun sekä ylläpitämiseen liittyvät kulut voidaan vähentää luovutusvoiton hankkimisesta aiheutuvina menoina.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 7:
Matti tekee ostotoimeksiannon, jossa hän haluaa ostaa kryptovara solanaa 5 000 € arvosta (LONG). Matti valitsee velkavivun määräksi viisinkertaisen velkavivun (5x), jolloin Matin kryptovaratilillä pitää olla varoja vähintään 1 000 € arvosta position turvaamiseksi.
Matti lainaa kryptovarapalvelun tarjoajalta koko kauppasumman solanan ostotoimeksiannon toteuttamista varten. Matti maksaa lainatuista varoista erillistä korvausta. Matin kryptovaratilillä vakuutena olevat varat jäävät hänen tililleen, mutta kun positio on avattu, vakuutena oleva määrä ei ole kaupankäynnin tai varojen nostamisen käytettävissä ennen kuin positio on suljettu. Markkinoilta hankintaan solanaa 5 000 € arvosta, esimerkiksi 25 kappaletta solanaa, jolloin yhden solanan hankintahinta on 200 €.
Matti sulkee positionsa avaamalla myyntitoimeksiannon, jonka toteutuessa yhden solanan hinta on 250 € kappaleelta. Tällöin myydyn solana erän arvo on 6 250 euroa ja Matille muodostuu 1 250 euron (= 6 250 – 5 000) luovutusvoitto, josta vähennetään vielä kaupankäynnin ja lainauksen kulut. Lainanantajalle palautetaan lainattu 5 000 euroa, josta ei muodostu veroseuraamuksia.
Esimerkki 8:
Matti tekee myyntitoimeksiannon, jossa hän haluaa myydä kryptovara solanaa 9 000 € arvosta. Matti valitsee velkavivun määräksi kolminkertaisen velkavivun (3x), jolloin Matin kryptovaratilillä pitää olla varoja vähintään 3 000 € arvosta position turvaamiseksi.
Matti lainaa kryptovarapalvelun tarjoajalta solanaa myyntitoimeksiannon toteuttamista varten. Lainahetkellä solanan arvo on 8 600 €, ja tätä arvoa pidetään hankintamenona. Lainasta Matti maksaa preemiona 100 €, mutta koska preemio maksetaan vasta lainan palautuksen yhteydessä, sitä ei vielä tässä vaiheessa vähennetä. Matin kryptovaratilillä vakuutena olevat varat jäävät hänen tililleen, mutta kun positio on avattu, vakuutena oleva määrä ei ole kaupankäynnin tai varojen nostamisen käytettävissä ennen kuin positio on suljettu.
Markkinoilla myydään solanaa 9 000 € arvosta, esimerkiksi 45 kappaletta solanaa, jolloin yhden solanan myyntihinta on 200 €. Myynnistä aiheutuu 30 € suuruiset kulut. Luovutusvoiton verotuksessa myyntihinnasta 9 000 € vähennetään ostohinta eli lainattujen kryptovarojen käypä arvo lainaushetkellä 8 600 € sekä myyntikulut, joita tässä vaiheessa on ollut 30 €. Luovutusvoiton määräksi tulee 370 €.
Matti sulkee positionsa avaamalla ostotoimeksiannon, jonka toteutuessa yhden solanan hinta on 150 € kappaleelta. Tällöin ostetun solanaerän arvo on 6 750 €. Lainaajalle palautetaan 45 kappaletta solanaa halvemmalla vaihtokurssilla kuin millä ne oli alun perin myyty. Tämän vuoksi Matin veronalainen luovutusvoitto on 1 850 € (= 8 600 – 6 750), josta vähennetään vielä Matille aiheutuneet kaupankäynnin ja lainauksen kulut (100 €).
Huomio osio päättyy
2.9 Kryptojohdannaiset
Henkilöt voivat käydä kauppaa kryptovaroilla niin, että henkilöt eivät tosiasiallisesti osta taikka myy kryptovaroja, vaan kauppaa käydään erillaisilla johdannaissopimuksilla, joiden kohde-etuutena on kryptovarat. Kryptojohdannaisissa on usein kyse johdannaissopimuksista, joissa käydään kauppaa säännellyn markkinan ulkopuolella.
Koska kryptojohdannaisissa käydään pääasiallisesti kauppaa säännellyn markkinan ulkopuolella, on muusta johdannaissopimuksesta saatu voitto lähtökohtaisesti veronalaista pääomatuloa. Kaupankäynnistä aiheutunut tappio tai menetys ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Kryptojohdannais-kaupankäynnissä henkilö avaa usein long tai short -position ostamalla ja myymällä sopimuksia, jotka seuraavat bitcoinin tai muiden kryptovarojen globaalia vaihtokurssia.
Sopimuksia on pääasiallisesti kahdenlaisia:
Futuurisopimus (Futures Contract), jossa sovitaan ostettavaksi tai myytäväksi instrumentti tiettyyn hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa (eräänlainen termiinisopimus)
Avoin sopimus (Perpetual Contract), jossa ei ole määrättyä määräpäivää, vaan position voi pitää yllä niin kauan kuin haluaa (eräänlainen hinnanerosopimus)
Kryptojohdannaisten verotuksessa on usein käsillä kaksi erillistä asiaa, joita myös verotetaan erikseen: johdannaisten verotus sekä kryptovarojen luovutus. Jos position avaamishetkellä ei tosiasiallisesti luovuteta kryptovaroja, verotuksessa kryptovarojen verotuksen realisoiva luovutustapahtuma syntyy vasta silloin, kun avattu positio suljetaan lopullisesti. Position sulkemisesta muodostuu joko muuna pääomatulona verotettavaa voittoa tai tappiota kryptovaroissa.
Kun position suljetaan voitollisena, eli henkilölle tilitetään kryptovaroja, lasketaan sopimuksen voiton määrä kryptovarojen käyvästä arvosta. Voitollisessa kaupassa syntyy kryptovarojen hankintamenoa kyseessä olevien kryptovarojen käyvän arvon mukaisesti laskettuna.
Tappiollinen kauppa katsotaan kryptovarojen luovutukseksi, jossa luovutushinta on kyseessä olevien kryptovarojen käypä arvo ja hankintameno on kryptovarojen poistamatta oleva osa. Koska kryptofutuureilla ei yleensä käydä kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, ovat tällaiset tappiot verotuksessa vähennyskelvottomia.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 9:
Jaakko avaa johdannaissopimuksen BTCUSDT varaamalla käyttäjätililtä 1 bitcoinin saaden 10 000 kpl sopimusta (1 BTC = 10 000 €). Jaakko sulkee johdannaissopimuksen BTCUSDT luovuttaen 10 000 kpl sopimusta ja saaden 2 BTC (1 BTC = 5 000 €). Jaakon käyttäjätilille tilitetään 1 BTC (1 BTC = 5 000 €) lisää. Koska position sulkemisesta muodostuu Jaakolle voittoa, lasketaan voiton määrä kryptovarojen käyvästä arvosta. Jaakolle syntyy tilanteessa 5 000 € muuna pääomatulona verotettava tulo. Syntynyt voitto on samalla saatujen kryptovarojen hankintamenoa kyseisten kryptovarojen käyvän arvon mukaisesti laskettuna.
Esimerkki 10:
Jaakko avaa johdannaissopimuksen BTCUSDT varaamalla käyttäjätililtä 1 bitcoinin saaden 10 000 sopimusta (1 BTC = 10 000 €). Varatun bitcoinin hankintahinta on 10 000 €. Jaakko sulkee johdannaissopimuksen BTCUSDT luovuttaen 10 000 kpl sopimusta ja saaden 0,5 BTC (1 BTC = 20 000 €). Jaakon käyttäjätililtä velvoitetaan 0,5 BTC (1 BTC = 20 000 €). Koska position sulkemisesta muodostuu tappiota, lasketaan tappion määrä kryptovarojen käyvästä arvosta (10 000 €). Koska Jaakko ei käy kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, ei johdannaissopimuksesta syntynyt tappio ole Jaakon verotuksessa vähennyskelpoista. Jaakon käyttäjätilitä käytetään 0,5 BTC, jonka hän on aiemmin hankkinut hintaan 10 000 € /BTC. Käytön hetkellä 1 BTC = 20 000 €, joten 0,5 BTC on 10 000 €. Kryptovarojen käytöstä johtuva luovutusvoitto on täten 5 000 € (= 10 000 € - 5 000 €)
Huomio osio päättyy
Johdannaisten verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Johdannaisten verotus
.
2.10 Kryptovarojen louhintaan osallistumisesta saatujen varojen verotus
2.10.1 Proof of work -protokolla
Kryptovarajärjestelmässä voi syntyä uusia valuuttayksiköitä monimutkaiseen algoritmiin perustuvan tietokoneohjelman säätelemänä. Sen avulla tietyn kryptovaraverkoston jäsenet voivat louhimiseksi kutsutulla menetelmällä hankkia uusia kryptovaroja luovuttamalla verkostolle tietokoneensa laskentatehoa käytettäväksi. Tällöin verkoston jäsenet saavat vastikkeeksi algoritmin luomia uusia kryptovaroja rahaliikenteen ylläpidosta.
Uusia kryptovaroja jaetaan järjestelmään osallistuvien kesken käytännössä sattumanvaraisesti (louhintamenetelmänä proof of work -protokolla). Lisäksi louhintaan osallistuvat voivat saada osuuden yksittäiseen transaktioon liittyvästä siirtokulusta (siirtopalkkio, miner fee).
Edellä kuvatulla tavalla louhimisesta vastineeksi kryptovaroina saatu tulo ei ole tuloverolaissa tarkoitettua varallisuuden kerryttämää tuloa. TVL 61 §:n mukaan ansiotuloa on muu tulo kuin pääomatulo. Siten louhintaan osallistumisesta saatava tulo on saajansa ansiotuloa.
Louhinnasta saatu tulo realisoituu louhijan tuloksi sillä hetkellä, kun hän saa sen vallintaansa eli silloin, kun kryptovarat tai muu vastike siirtyy hänen hallinnoimalleen tilille, kryptovaralompakkoon tai muutoin hänen hallintaansa (TVL 110 §). Tulo arvostetaan saantokohtaisesti, joten louhintatyön arvo realisoituu aina, kun louhinnasta saadaan tuloa.
Henkilö voi kuitenkin pääsäännöstä poiketen laskea louhinnasta saamansa tulon määrän päiväkohtaisesti käyttäen kyseisen kertymisajan mukaista keskikurssia. Verovelvollisen valitsemaa jaksotusta tulee käyttää systemaattisesti samalla tavalla läpi vuoden ja käytetty arvo tulee tarvittaessa perustella. Arvostamisen voi tehdä käyttäen jotakin tunnetuista kryptovarapörsseistä. Jos verovelvollinen on kuitenkin käyttänyt tiettyä pörssiä, arvostaminen täytyy tehdä johdonmukaisesti tämän pörssin arvojen mukaisesti.
Louhinnalla saatujen kryptovarojen arvo saamishetkellä (= bruttotulo) on samalla niiden hankintahinta verotuksessa.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 11:
Jyrki on saanut louhimalla itselleen vuoden aikana 12 kryptovara A:ta. Hänellä ei ole ollut aiemmin omistuksessaan kyseistä kryptovaraa. Jyrki on seurannut louhinnasta saatua tuloaan ja kirjannut tulonsa päiväkohtaisesti muuntaen saamansa louhintatulon päiväkohtaiseen keskikurssiin euroiksi. Kurssi on vaihdellut vuoden aikana 5 ja 120 euron välillä.
Päiväkohtaisesti yhteenlaskettuna Jyrkin tulot ja muut kryptovara A:han liittyvät toimet ovat olleet seuraavat:
Tammikuu: Jyrki osti 5 kryptovara A:ta hintaan 10 €/kpl
1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 10 €
Helmikuu: 1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 20 €
Maaliskuu: 1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 50 €
Huhtikuu: Jyrki osti 2 kryptovara A:ta hintaan 60 €/kpl.
1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 40 €
Toukokuu: 1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 70 €
Kesäkuu: 1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 60 €
Heinäkuu: 1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 80 €
Elokuu: Jyrki myi 10 kryptovara A:ta hintaan 80 €/kpl
1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 90 €
Syyskuu: 1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 60 €
Lokakuu: 1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 50 €
Marraskuu: 1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 80 €
Joulukuu: Jyrki ostaa joululahjaksi tyttöystävälleen villapaidan, jonka hinta oli 100 €, jotka hän sopii maksettavaksi liikkeeseen yhdellä kryptovara A:lla.
1 kryptovara A louhinnasta: tulo bruttona 90 €.
Verotus: Jyrkin louhinnasta saama tulo vuoden aikana oli bruttona yhteensä 700 €, jonka hän ilmoittaa verovuoden ansiotulonaan. Louhinnasta Jyrkille aiheutui välittömiä kuluja 300 €, jotka hän voi vähentää ansiotulon hankkimisesta aiheutuvina menoina verotuksessaan.
Myynneistä ja vaihdoista aiheutuneet tulot: elokuussa Jyrki myi 10 kryptovara A:ta hintaan 80 €/kpl eli hän sai myynnistä 800 €. Hän saa vähentää fifo‑periaatteen mukaisesti vanhimpien omistamiensa kryptovaran A hankintamenot eli tammikuun ja maaliskuun väliset ostamalla ja louhinnalla saamiensa kryptovaran A sekä huhtikuussa ostamiensa kryptovaran A hankintahinnat, yhteensä 250 € (= 5 x 10 € + 10 € + 20 € + 50 € + 2 x 60 €), jolloin hänen kryptovaran A myymisestä saamansa voitto on 550 €. Tämä verotetaan Jyrkin luovutusvoittona.
Joulukuussa Jyrki osti 100 € maksaneen tuotteen verkkokaupasta, jonka hän maksoi yhdellä kryptovara A:lla. Vanhin Jyrkin omistuksessa myyntihetkellä olevan kryptovaraerä A on saatu louhinnalla huhtikuussa, arvo 40 €. Jyrkin katsotaan vaihtaneen kryptovara A:n verkkokaupasta ostamaansa tuoteeseen, jolloin kryptovara A:n realisoitunut arvonnousu 60 € on hänen luovutusvoittona verotettavaa pääomatuloaan.
Huomio osio päättyy
2.10.2 Louhinnasta aiheutuneiden kulujen vähentäminen
Veronalaisen tuloon kohdistuvat välittömät kustannukset voi vähentää vastaavasta veronalaisesta tulosta. Verotuksessa tulonhankkimistoimintana pidettävää toimintaa harjoittavalla on oikeus vähentää tuloistaan lähtökohtaisesti kaikki niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot.
Sen sijaan, jos verotuksessa harrastustoimintana pidettävästä toiminnasta kertyy tuloja, tulon hankkimisen vuoksi syntyneitä menoja voi vähentää, mutta kuitenkin enintään tulon määrään saakka. Harrastustoiminnasta verovuonna syntyneistä tuloista voidaan kuitenkin vähentää samasta toiminnasta aikaisempina verovuosina kertyneitä menoja, jos ne ovat kerryttäneet myös verovuoden tuloa.
Louhinta on menetelmänä runsaasti energiaa kuluttavaa (proof of work -protokollan mukainen louhiminen), jolloin sähkön osuus kuluista on usein merkittävä. Sähkön osalta verovelvollisen tulee kyetä erittelemään, mikä osuus sähkön kulutuksesta on aiheutunut tietokoneen tai muun laitteen käyttämisestä veronalaisen louhinnasta saadun tulon hankintaan. Muu tietokoneen käytöstä aiheutuva sähkön kulutus ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Asian selvittämiseksi sähkönkäyttö taloudessa pitää pystyä tarvittaessa selvittämään. Sähkönkäytöstä pitää luotettavalla tavalla eritellä osuus, joka on louhintaan käytetyn sähkön osuus ja myös se, mihin muuhun taloudessa sähköä käytetään. Louhintaan käytettävän laitteen sähkönkäyttö voidaan esimerkiksi mitata erikseen. Jos tietokoneella ja muulla louhimiseen käytettävällä laitteistolla on myös muuta, tulonhankintaan liittymätöntä käyttöä, ei tätä osuutta sähkömaksuista voida vähentää. Luotettavan selvityksen puuttuessa tulonhankintaan liittyvän sähkön käytön osuus arvioidaan.
Louhintaan käytettävän laitteiston hankintamenon voi myös vähentää louhinnasta saaduista tuloista. Vähennystä varten verovelvollisen on annettava selvitys siitä, kuinka paljon ja mihin tietokonetta käytetään. Merkitystä on myös sillä, missä määrin tietokonetta käytetään yksityiskäytössä ja onko perheessä useampia tietokoneita. Tavanomaisen vähäisen yksityiskäytön (esimerkiksi pankkipalveluiden käytön) perusteella vähennystä ei evätä.
Jos tietokonetta tai muuta laitetta on käytetty louhintatulon hankkimiseksi, vähennettävänä määränä voidaan pitää seuraavia prosenttiosuuksia tietokoneen hankintamenosta:
25 %
näyttöä käytöstä satunnaisen louhintatulon hankintaan
50 %
näyttöä käytöstä louhintatulon hankintaan
100 %
näyttöä pääasiallisesta käytöstä louhintatyön hankintaan
Jos laitteen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, hankintameno vähennetään poistoina. Poiston määrä on enintään 25 % menojäännöksestä. Jos laitteen hankintameno on enintään 1 200 €, voidaan sen todennäköisen taloudellisen käyttöajan yleensä katsoa olevan enintään kolme vuotta ja vähennys tehdään kerralla. Jos laitteella on tulonhankintaan liittymätöntä käyttöä, ei tätä osuutta hankintamenosta voida vähentää.
Louhinnasta aiheutuneet kulut liittyvät ja ne kohdistetaan siten louhinnasta saatavaan veronalaiseen ansiotuloon. Louhinnasta aiheutuneita kuluja ei tästä syystä voi vähentää enää myöhemmin, kun kryptovarojen arvonnousu tulee verotettavaksi.
2.10.3 Verotuksessa vähennetyn laitteiston tulouttaminen myyntitilanteissa
Henkilö voi myydä Proof of work -protokollan louhintaan hankkimiaan tarkoitettuja laitteita, joiden hankintameno on vähennetty verotuksessa täysimääräisesti tai osittain. Jos henkilö on jo vähentänyt louhintalaitteiden hankintamenon kokonaan verotuksessa, hänen saamansa myyntihinta on irtaimen omaisuuden luovutuksesta saatua veronalaista pääomatuloa.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 12:
Tulonhankkimistoimintaa harjoittava
Matti myy kaksi näytönohjainta, yhden 200 € sekä toisen 250 €. Matti ilmoittaa irtaimen omaisuuden luovutuksena luovutushintoina yhteensä 450 €. Laitteiden hankintamenot ovat 0 €, koska laitteiden hankintamenot on jo vähennetty Matin verotuksessa täysimääräisesti tulonhankkimistoiminnan menoina. Koska kyse on omaisuuden luovutuksesta, Matti voi käyttää luovutusvoittoverotuksessa todellisten hankintamenojen sijaan 20 % hankintameno-olettamaa, koska se on Matille edullisempaa. Jos Matilla ei ole verovuonna enempää luovutusvoittoja, sovelletaan luovutuksiin TVL 48 §:n 6 momentin verovapaussäännöstä, koska verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 €.
Esimerkki 13:
Tulonhankkimistoimintaa harjoittava
Matti myy kaksi näytänohjainta. Ensimmäisen näytönohjaimen hän myy 200 € ja siitä on tehty verotuksessa poistoja 100 €. Toisen näytönohjaimen hän myy 250 € ja sen hankintameno on jo vähennetty verotuksessa täysimääräisesti. Ensimmäisestä näytönohjaimesta saatu luovutusvoitto on 100 € (= 200 € - 100 €). Toisesta näytönohjaimesta saatu luovutusvoitto on 200 € ((= 250 € - (250 € *20 %)), koska jo poistetun todellisen hankintamenon sijaan luovutusvoittoverotuksessa voidaan käyttää 20 % hankintameno-olettamaa. Jos Matilla ei ole verovuonna enempää luovutusvoittoja, sovelletaan luovutuksiin TVL 48 §:n 6 momentin verovapaussäännöstä, koska verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 €.
Huomio osio päättyy
2.11 Kryptovarojen verotus lukitus-, lainaus-, vaihto- tai säilytystilanteissa
2.11.1 Proof of stake -protokolla
Kryptovarojen lukitsemisesta käytetään vakiintuneesti kryptovarojen verotuksen yhteydessä käsitettä steikkaus. Steikkauksella tarkoitetaan kryptovarojen lukitsemista joko lohkoketjun turvaamiseksi tai yleisesti tuoton tienaamiseksi.
Uusien kryptovarojen saanto voi perustua jo olemassa olevan kryptovaran määrän lukitsemiseen hetkeksi verkon käyttöön kyseisten kryptovarojen turvaamiseksi. Vastineeksi tästä voi saada esimerkiksi 5 % vuotuista lisäystä kryptovaroille, ja palkkiot voidaan maksaa päivittäin. Tällöin verotuksessa katsotaan, että kyse on olemassa olevaan varallisuuteen eli aiemmin omistettuihin kryptovaroihin suoraan perustuvasta tulosta, jolloin lisänä saatujen kryptovarojen arvo verotetaan pääomatulona. Jos lukitsemisen yhteydessä ei kuitenkaan tosiasiallisesti luovuta lukituista kryptovaroista, ei lukitusta itsessään pidetä verotuksen realisoivana luovutustapahtumana.
Tulo realisoituu verotettavaksi sillä hetkellä, kun kryptovarojen haltija saa uudet kryptovarat vallintaansa. Tulon määrä on saatujen kryptovarojen käypä arvo samalla hetkellä. Saadun bruttotulon määrä on samalla hankintahinta uusille kryptovaroille. Vanhojen kryptovarojen hankintahinta säilyy ennallaan alkuperäisen hankintahinnan suuruisena. Samaa periaatetta voidaan soveltaa verotuksessa muihinkin tilanteisiin, joissa saatu tulo perustuu pelkästään aiemmin omistettujen kryptovarojen tuottamaan tuloon.
2.11.2 Kryptovarojen steikkaus poolin kautta
Kryptovarojen lukitseminen verkon käyttöön kryptovarojen turvaamiseksi voi tapahtua myös steikkauspoolin kautta. Kun lukitseminen tapahtuu yhteisen poolin kautta muiden osallistujien kanssa, lukitsijan pooliin lukitsemat kryptovarat voivat sekoittua muiden pooliin osallistuvien henkilöiden kryptovarojen kanssa.
Jos steikkauspooliin osallistuva henkilö saa vastineeksi kryptovarojen lukitsemisesta kryptovaroja, jotka edustavat lukitsijan pooliin lukittuja kryptovaroja, katsotaan kyseinen lukitseminen kryptovarojen väliseksi vaihdoksi, joka realisoi verotuksen. Luovutushinta vastaa niiden kryptovarojen arvoa, joka on saatu vastineeksi vaihdossa. Vastaava summa on myös hankintameno saaduille kryptovaroille. Steikkauspooliin lukittujen kryptovarojen edustamien kryptovarojen hankintameno vastaa sitä arvoa, joka vahvistettiin myyntihinnaksi aiemmin pooliin siirretyille kryptovaroille.
Vastineeksi kryptovarojen lukitsemisesta steikkauspooliin voi saada esimerkiksi 5% vuotuista lisäystä kryptovaroille, ja palkkiot voidaan maksaa päivittäin. Tällöin verotuksessa katsotaan, että kyse on olemassa olevaan varallisuuteen eli aiemmin omistettuihin kryptovaroihin suoraan perustuvasta tulosta, jolloin lisänä saatujen kryptovarojen arvo verotetaan pääomatulona. Tulo realisoituu verotettavaksi sillä hetkellä, kun kryptovarojen haltija saa uudet kryptovarat vallintaansa. Tulon määrä on saatujen kryptovarojen käypä arvo samalla hetkellä. Saadun bruttotulon määrä on samalla hankintahinta uusille kryptovaroille.
Vaihtoehtoisesti palkkiot lukitsemisesta voidaan lisätä steikkauspooliin, jolloin steikkauspoolin kokonaisvarallisuus kasvaa. Henkilön steikkauspooliin itse lukitsemien kryptovarojen määrä ei tällöin kasva, vaan steikkauspoolin kokonaisvarallisuus kasvaa. Niiden kryptovarojen arvo, jotka edustavat lukitsijan pooliin lukittuja kryptovaroja, kasvaa täten pooliin lisättyjen palkkioiden johdosta. Steikkauspooliin kertynyt tuotto on näissä tapauksissa siten mahdollista realisoida ainoastaan luovuttamalla kryptovarat, jotka edustavat lukitsijan pooliin lukittuja kryptovaroja. Kyse ei tällöin ole omaisuuden kerryttämästä tulosta vaan luovutusvoitosta.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 14:
Matti on hankkinut yhden kryptovara X:n hintaan 1 000 €. Matti lukitsee kyseisen kryptovara X:n steikkauspooliin ja saa vaihdossa vastineeksi yhden kryptovara Y:n hetkenä, jolloin yhden kryptovara X:n hinta on 3 000 €. Kryptovara Y edustaa Matin osuutta yhteisestä steikkauspoolista. Kyse on kryptovarojen välisestä vaihdosta, joka realisoi luovutusvoiton -tai tappion verotuksen. Vaihdosta muodostuu Matille 2 000 € suuruinen luovutusvoitto (= 3 000 € - 1 000 €). Kryptovara Y:n hankintahinta on 3 000 €.
Matille alkaa kertyä palkkioita uusien kryptovara Y:n muodossa, joita maksetaan päivittäin. Palkkioina saadut kryptovarat realisoituvat verotettavaksi sillä hetkellä, kun Matti saa uuden kryptovaran vallintaansa, ja kyse on muusta pääomatulosta. Tulon määrä on saadun kryptovaran käypä arvo samalla hetkellä. Saadun bruttotulon määrä on samalla hankintahinta uudelle kryptovaralle.
Matti vaihtaa yhden kryptovara Y:n takaisin yhteen kryptovara X:n hetkenä, jolloin yhden kryptovara Y:n hinta on 2 000 €. Kyse on kryptovarojen välisestä vaihdosta, joka realisoi luovutusvoiton tai -tappion verotuksen. Vaihdosta muodostuu Matille 1 000 € suuruinen luovutustappio (= 2 000 € - 3 000 €).
Matille on tässä esimerkissä kertynyt kaksi luovutustapahtumaa sekä muuna pääomatulona verotettavaa tuloa palkkiotransaktioiden muodossa.
Esimerkki 15:
Matti on hankkinut yhden kryptovara X:n hintaan 1 500 €. Matti lukitsee kyseisen kryptovara X:n steikkauspooliin ja saa vaihdossa vastineeksi 0,88331 kryptovara Y:tä hetkenä, jolloin yhden kryptovara X:n hinta on 3 000 €. Kryptovara Y edustaa Matin osuutta yhteisestä steikkauspoolista. Kyse on kryptovarojen välisestä vaihdosta, joka realisoi luovutusvoiton tai -tappion verotuksen. Vaihdosta muodostuu Matille 1 500 € suuruinen luovutusvoitto (= 3 000 € - 1 500 €). Kryptovara Y:n hankintahinta on 3 000 €.
Palkkiot lisätään steikkauspooliin, jonka myötä steikkauspoolissa olevan omaisuuden arvo kasvaa. Kryptovara Y:n arvo kasvaa tämän seurauksena, jolloin yhdellä kryptovara Y:llä saadaan vaihdossa suurempi määrä kryptovaraa X.
Matti vaihtaa 0,88331 kryptovara Y:tä saaden vastineeksi vaihdossa 1.03 kryptovaraa X hetkenä, jolloin 0,88331 kryptovara Y:n hinta on 3 500 €. Kyse on kryptovarojen välisestä vaihdosta, joka realisoi luovutusvoiton tai -tappion verotuksen. Vaihdosta muodostuu Matille 500 € suuruinen luovutusvoitto (= 3 500 € - 3 000 €).
Matille on kyseisessä esimerkissä kerynyt kaksi luovutustapahtumaa. Steikkaupooliin syntyvä omaisuuden arvon kasvaminen ei ole omaisuuden kerryttämää pääomatuloa Matille.
Huomio osio päättyy
2.11.3 Kryptovarojen lainaksi antaminen
Bitcoinin tai vastaavien kryptovarojen lainaksiantaminen tarkoittaa, että omaisuus katsotaan luovutetuksi, jos lainaksiottajalla on oikeus myydä omaisuus tai muutoin vapaasti määrätä omaisuudesta. Koska kryptovarat ovat tuloverolaissa tarkoitettua omaisuutta, mutta eivät virallisia maksuvälineitä, niiden käyttäminen missä tahansa tilanteessa on verotuksen realisoiva tapahtuma.
Kryptovarojen lainaksiantamista pidetään kryptovarojen käyttämisenä, jos velalliselle ei ole asetettu velkasitoumuksen ehdoissa käyttörajoituksia lainaksi saatujen kryptovarojen käyttämiselle. Kryptovarojen luovutushintana pidetään lainattujen kryptovarojen euromääräistä arvoa lainaksiantohetkellä. Hankintamenona pidetään luovutusvoittoa laskettaessa joko todellista hankintahintaa tai vaihtoehtoisesti omistusajan perusteella määräytyvää hankintameno-olettamaa.
Lainan takaisinmaksussa on kyse lainaksiantajalle kryptovarojen hankinnasta. Kryptovarojen hankintahinta muodostuu alkuperäisestä lainapääomalle kohdistuvasta euromääräisestä arvosta lainanantohetkellä sekä mahdollisista kertyneistä tuoton eristä, jotka verotetaan veronalaisina tuloina.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 16:
Seppo on ostanut 20 X-tokenia yhteensä 1 400 €. Hän antaa X-tokeninsa lainaksi kolmannen osapuolen ylläpitämällä alustalla, ja saa siten saatavan, jolla hänellä on oikeus saada takaisin lainaamansa määrän X-tokeneita myöhempänä ajankohtana. Sepolle maksetaan korvaus, joka lasketaan lainan suuruuden sekä pituuden perusteella, yhteensä 2 X-tokenia. Korvaus maksetaan hänelle lainan takaisinmaksun yhteydessä. Lainaksiantohetkellä 20 X-tokenin arvo on 2 000 €. Seppo saa myöhemmin takaisin 22 X-tokenia (lainattu määrä + korvaus), joiden arvo on takaisinmaksun hetkellä 3 300 € (150 €/X-token).
20 X-tokenin lainaksiantaminen merkitsee sitä, että kyseiset tokenit katsotaan tällöin luovutetuiksi hintaan 2 000 €. Tästä syntyy 600 € suuruinen luovutusvoitto (= 2 000 € - 1 400 €). Seppo saa vastineeksi 20 X-tokenin saatavan. Saatavan hankintameno on sama kuin luovutushinta eli 2 000 €. Seppo saa korvaukseksi lainaamisesta 2 X-tokenia, joiden arvo on saantihetkellä 150 € kappale, yhteensä 300 €. Saatu korvaus on muuta veronalaista pääomatuloa.
Lainan takaisinmaksussa on Sepon verotuksessa kyse kryptovaran hankinnasta. Kryptovaran hankintahinta muodostuu kertyneen tuoton eristä (300 €), joita verotetaan muuna pääomatulona, ja alkuperäisen lainapääoman euromääräisestä arvosta lainanantohetkellä (2 000 €). Seppo ilmoittaa verotuksessa yhden luovutusvoiton (600 €) sekä muuna pääomatulona 300 € (korvaus). Sepon hankkimien 22 X-tokenien hankintameno on 2 300 €.
Huomio osio päättyy
2.11.4 Kryptovarojen lainaksi ottaminen
Henkilö voi saada kryptovaramääräistä lainaa vakuutta vastaan. Kryptovarojen vakuudeksi asettamista ei pidetä verotuksen realisoivana luovutustapahtumana, jos lainanantajalle on asetettu vakuudeksi ottamisen ehdoissa käyttörajoituksia vakuudeksi saatujen kryptovarojen käyttämiselle.
Lainanottajan verotuksessa lainan nostaminen katsotaan kryptovarojen hankinnaksi. Varojen hankintahinta muodostuu lainattujen kryptovarojen euromääräisestä arvosta lainaksiottohetkellä. Lainan takaisinmaksun yhteydessä lainaksiottaja luopuu lainatuista kryptovaroista. Tällöin on kyse verotuksen re
Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.
