VERO-VH/3393/00.01.00/2025
Suomi
VERO-VH/3393/00.01.00/2025 — Peitelty osinko
Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.
Analysoi tämä laki tekoälylläPeitelty osinko
Syventävä vero-ohje
Antopäivä
28.8.2025
Versiohistoria
Diaarinumero
VH/3393/00.01.00/2025
Voimassaolo
28.8.2025 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
Peitelty osinko (VH/3035/00.01.00/2024, 25.4.2024)
Ohje liittyy kokonaisuuteen:
Pääomatulot ja sijoitukset
,
Osakeyhtiön osakas
Ohjeessa käsitellään peitellyn osingon muodostumista ja verotusta.
Ohjetta on päivitetty siten, että ohjeen rakenne on uudistettu. Lisäksi osakkaan omaisen käsitteen tulkintaa (luku 3.2) sekä palkan ja peitellyn osingon välistä rajanvetoa (luku 4.1) koskevia lukuja on täsmennetty.
Luvun 4.4 omien osakkeiden hankkimiseen liittyvien liiketaloudellisten syiden listaa on täydennetty ja ohjeeseen on lisätty maininta siitä, miten vaiheittain tapahtuvaa omien osakkeiden hankkimista arvioidaan peitellyn osingon näkökulmasta.
Ohjeen lukuun 6.5 on siirretty aiemmin Verohallinnon ohjeessa
Veronkiertosäännöksen soveltaminen
ollut luku, joka koskee osakkaan ja konserniyhtiöiden välisiä sisäisiä kauppoja.
Ohjeeseen on lisätty luku 6.12, jossa käsitellään toimintansa lopettaneen tai kaupparekisteristä poistetun yhtiön jakamaa peiteltyä osinkoa.
Päivityksen yhteydessä ohjeen kieliasua on täsmennetty ja ohjeeseen on lisätty esimerkkejä käytännön tilanteista.
1 Johdanto
Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Tämän vuoksi osakeyhtiön osakas tai hänen omaisensa eivät voi käypää korvausta maksamatta ottaa osakeyhtiön omaisuutta yksityiskäyttöönsä ilman veroseuraamuksia. Osakeyhtiön ja osakkaan välisissä oikeustoimissa on noudatettava käypää hinnoittelua. Käyvällä hinnoittelulla tarkoitetaan sitä, että yhtiön ja osakkaan välisten oikeustoimien hinnoittelu vastaa sitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu. Sopimuksissa tulee myös muutoin noudattaa sellaisia ehtoja, joita riippumattomien osapuolten kesken noudatettaisiin.
Jos osakas saa yhtiöstä osakasasemansa perusteella sellaista taloudellista etua, jota ei olisi syntynyt toisistaan riippumattomien osapuolten välillä, osakkaan saama etuus voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa osakeyhtiön varojen siirtämistä osakastaholle tavalla, joka on todelliselta luonteeltaan voitonjakoa. Peitellyksi osingoksi katsottavan edun saajana voi olla myös osakkaan omainen, mutta veroseuraamukset kohdistuvat kuitenkin pääsääntöisesti osakkaaseen. Peiteltyä osinkoa voi muodostua missä tahansa yhtiön ja osakkaan tai hänen omaisensa välisessä oikeustoimessa.
Peitellystä osingosta säädetään verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) 29 §:ssä. Säännöksen 1 ja 2 momenteissa kuvataan, mitä peitellyllä osingolla tarkoitetaan. Peitellyn osingon veroseuraamuksista säädetään VML 29 §:n 3 ja 4 momenteissa.
VML 29 §:n 1 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. VML 29 §:n 1 momentin soveltaminen edellyttää olennaista poikkeamista käyvästä hinnoittelusta. VML 29 §:n 1 momentin soveltaminen ei edellytä peitellyn osingon jakajalta eikä saajalta tahallisuutta tai veron välttämistarkoitusta. VML 29 §:n 1 momentin soveltamistilanteessa yhtiön ja osakkaan verotusta oikaistaan VML 29 §:n nojalla vastaamaan käypää hinnoittelua.
VML 29 §:n 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. VML 29 §:n 2 momentin mukaisen varojenjaon verottaminen peiteltynä osinkona ei puolestaan edellytä hinnoittelupoikkeamaa, mutta voi tulla sovellettavaksi 1 momentista poiketen vain, jos säännöksessä tarkoitettu varojen jako on tapahtunut ilmeisesti osingosta menevän veron välttämiseksi. VML 29 §:n 2 momentin soveltamistilanteessa jaetut varat katsotaan VML 29 §:n 4 momentin nojalla osakkaan veronalaiseksi tuloksi.
VML 29 §:n 6 momentin mukaan peitellyn osingon tulolajista säädetään tuloverolaissa (1535/1992, TVL). TVL 33 d §:n 1 momentin mukaan luonnollisen henkilön verotuksessa peitelty osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Peitellyn osingon säännöksiä sovellettaessa tulee ottaa myös huomioon, mitä tuloverolaissa tarkoitetaan tulolla ja tulon realisoitumisella. Tuloverolain lähtökohtana on, että vain realisoituneet tulot ovat luonnollisten henkilöiden veronalaisten tulojen piirissä.
Jos VML 32 §:n edellytykset täyttyvät, peitellyn osingon vuoksi määrätään myös veronkorotus. Veronkorotuksen määrämistä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Seuraamusmaksut tuloverotuksessa
.
Peitellyn osingon jakajana on yleensä osakeyhtiö ja saajana osakeyhtiön osakkaana oleva luonnollinen henkilö. VML 29 §:n 5 momentissa osakeyhtiöön ja sen osakkaaseen rinnastetaan muu yhteisö sekä sen osakas tai jäsen 1 momentissa tarkoitettua peiteltyä osinkoa koskevia säännöksiä sovellettaessa. Siten peitellyn osingon jakajana voi olla muukin yhteisö kuin osakeyhtiö.
VML 29 § voi sanamuotonsa mukaan tulla sovellettavaksi myös yhteisöjen välillä. Verotuskäytännössä tämä ei ole kuitenkaan ollut kovin yleistä, minkä vuoksi ohjeessa keskitytään luonnollisten henkilöiden saaman peitellyn osingon verokohteluun. Konserni- tai muutoin etuyhteydessä olevien yritysten välisiin hinnoittelupoikkeamiin sovelletaan yleensä VML 31 §:n siirtohinnoittelua koskevaa säännöstä.
Peitellyn osingon verottamiseen johtavissa yhtiön ja osakkaan välisissä toimissa saattaa toisinaan olla piirteitä, jotka viittaavat veron kiertämiseen. Siten VML 29 § ja veron kiertämistä koskeva VML 28 § voivat tulla joissain tapauksissa samanaikaisesti sovellettaviksi.
Osassa ohjeessa mainituista oikeustapauksista on sovellettu vuonna 1996 kumotun verotuslain 57 §:n säännöstä, jonka sanamuoto vastasi VML 29 §:n sanamuotoa. Siten oikeustapauksista ilmenevät oikeusohjeet ovat sovellettavissa myös VML 29 §:n tulkinnassa.
2 Mitkä yhtiöt voivat jakaa peiteltyä osinkoa?
2.1 Osakeyhtiö
Peitellyn osingon säännöksiä sovelletaan VML 29 §:n 1 momentin sanamuodon mukaan osakeyhtiön ja sen osakkaan välisiin toimiin. Peiteltyä osinkoa jakava yhtiö onkin tavallisesti osakeyhtiö.
Peiteltyä osinkoa jakavan osakeyhtiön omistuspohja on tyypillisesti suppea, jolloin yksittäisellä osakkaalla tai osakkailla on määräysvaltansa perusteella mahdollisuus vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon. Sen sijaan pörssiyhtiöiden, joilla on erittäin laaja omistuspohja, ei yleensä voida katsoa jakavan peiteltyä osinkoa.
2.2 Osuuskunnat
Osuuskunnat eivät yleensä tavoittele voittoa, vaan jäsenten osuuskunnasta saama taloudellinen hyöty muodostuu siitä, että osuuskunta tukee jäsentensä toimintaa edullisella hinnoittelulla tai jakaa näille ylijäämää heidän käyttämien palvelujen suhteessa (mm. kuluttajaosuuskunnat). Näiden osuuskuntien verotuksessa peitellyn osingon säännökset eivät yleensä tule sovellettavaksi.
Osuuskunnan säännöissä voidaan myös määrätä, että osuuskunnan ainoana tarkoituksena on voiton tuottaminen osuuksille ja osakkeille. Tällöin osuuskunnan ja sen jäsenen tai osakkaan verotuksessa voivat tulla sovellettavaksi myös peitellyn osingon säännökset, joihin viitataan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) 6 a §:ssä ja TVL 33 e §:ssä. Peitellyn osingon säännösten soveltaminen osuuskunnan verotuksessa on kuitenkin harvinaista (ks. KHO 2011:103).
2.3 Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö
Tuloverolain nimenomaisilla säännöksillä on estetty asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön sekä näiden osakkaan verottaminen peiteltynä osinkona siitä edusta, jonka osakas saa omakustannushintaan tapahtuvan asumisen perusteella.
TVL 53 §:n 1 kohdan mukaan asunto-osakeyhtiön tai muun asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkaan tai jäsenen veronalaista tuloa ei ole etu, jonka verovelvollinen on saanut omaan tai perheensä tarpeeseen käytetystä asunnosta, joka hänellä on asunto-osakeyhtiön tai muun asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkaana tai jäsenenä ollut käytössään käypää vuokraa alemmasta vastikkeesta.
Vastaavasti TVL 53 §:n 2 kohdan perusteella asunto- tai kiinteistöyhteisön veronalaista tuloa ei ole sen osakkaiden tai jäsenten saama etu huoneistosta, johon heillä on yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sääntöjen nojalla hallintaoikeus.
Kiinteistöyhtiö voi olla ei-keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö eli niin sanottu tavallinen kiinteistöosakeyhtiö, jossa osakkailla ei ole yhtiöjärjestykseen perustuvaa oikeutta hallita yhtiön omistamia huoneistoja tai muita tiloja. Tavallisten kiinteistöosakeyhtiöiden kohdalla peitellyn osingon säännökset voivat tulla sovellettavaksi etuun, jonka osakas saa omakustannushintaan tapahtuvan asumisen perusteella. Tavalliset kiinteistöosakeyhtiöt voidaan kuitenkin rinnastaa keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, jos yhtiön omistaman huoneiston tai tilan hallinta on kokonaan yhtiön osakkeenomistajilla, ja yhtiön tulot kertyvät pelkästään osakkeenomistajien maksamista käyttökorvauksista. Tällöin peiteltyä osinkoa ei muodostu, jos yhtiön omistamaa kiinteistöä ei ole hankittu vanhoilla voittovaroilla eikä tavallisesti vastikkeilla maksettavia menoja kateta vanhoilla voittovaroilla.
Jos asunto- tai kiinteistöyhtiö antaa osakkailleen muita kuin edellä mainittuja etuuksia, peitellyn osingon säännökset voivat tulla sovellettavaksi.
2.4 Ulkomainen yhteisö
Myös ulkomaiset yhteisöt voivat jakaa peiteltyä osinkoa. Ulkomainen yhteisö voi olla Suomessa yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. TVL 9 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella rajoitetusti verovelvollisia ovat sellaiset ulkomailla perustetut tai rekisteröidyt yhteisöt, joiden tosiasiallinen johtopaikka ei sijaitse Suomessa ja joita ei sen vuoksi voida pitää Suomessa yleisesti verovelvollisina. Ulkomaisen yhteisön yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
.
Ulkomaisen yhteisön jakama peitelty osinko verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisen osakkaan tulona riippumatta siitä, onko ulkomainen yhteisö Suomessa yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Jos osakas on rajoitetusti verovelvollinen, ulkomaisen yhteisön verovelvollisuusasema vaikuttaa peitellyn osingon verotukseen (ks. tarkemmin luku 3.3).
2.5 Toisen yhtiön kautta osakkaalle siirretty etuus
Peitellyksi osingoksi katsottavia etuja voidaan kanavoida osakkaalle toisen osakeyhtiön kautta. VML 29 §:ää voidaan soveltaa esimerkiksi, jos tytäryhtiö antaa edun emoyhtiönsä osakkaalle tai tämän omaiselle.
VML 29 §:n soveltaminen toisen osakeyhtiön kautta saatuun etuun edellyttää, että kysymys on TVL 29 §:n 1 momentin mukaisesta tulosta. TVL:n mukaan verotettavia tuloja ovat vain rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut realisoituneet tulot.
Esimerkiksi päätöksessä KHO 1992 taltio 4276 yhtiön asunto-osakeyhtiömuotoiselle sisaryhtiölleen antama koroton laina pienensi asunto-osakeyhtiön osakkailta perittävän yhtiövastikkeen määrää. Yhtiövastikkeen pienenemisestä aiheutuvan edun katsottiin realisoituneen yhtiöiden yhteisille osakkaille. Perimättä jätetty korko katsottiin peitellyksi osingoksi. Päätöksessä KHO 2005 taltio 422 yhtiö oli maksanut osakkaansa suvun käytössä olleen lomakiinteistön vuokran kiinteistöosakeyhtiölle. Osakkaan ja tämän omaisten hyväksi realisoitunut etuus katsottiin osakkaan saamaksi peitellyksi osingoksi. Päätöksessä KHO 1983 II 559 tytäryhtiö puolestaan suoritti emoyhtiönsä osakkaan yksityistalouden menoja. Emoyhtiön osakkaalle realisoitunut etuus katsottiin peitellyksi osingoksi.
Jos toisen yhtiön kautta saatu etu ei ole realisoitunut osakkaalle, VML 29 §:ää ei voida soveltaa. Esimerkiksi etuyhteydessä olevien yhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelupoikkeamat voivat siten olla peiteltyä osinkoa vasta rahanarvoisen edun realisoiduttua osakkaan tai tämän omaisen hyväksi.
Päätöksessä KHO 2020:23 katsottiin, että kun A:n omistama yhtiö myi omistamansa ulkomaisen yhtiön osakkeet A:n omaisten omistamalle yhtiölle, mahdollisen alihinnan ja käyvän hinnan erotusta ei voitu lisätä A:n tuloon peiteltynä osinkona, koska realisoitumattomat arvonnousut eivät ole luonnollisten henkilöiden veronalaisten tulojen piirissä. Siten A:n omaisten ei katsottu saaneen TVL 29 §:n 1 momentissa tarkoitettua rahanarvoista etuutta, vaikka heidän omistamansa yhtiön osakkeiden arvo mahdollisesti nousi kaupan myötä.
Jos liiketoimen osapuolina olevien yhtiöiden osakkaat kuuluvat samaan lähipiiriin, hinnoittelupoikkeaman seurauksena voi muodostua myös veronalainen lahja. Lahjanantajana on tällöin edun antaneen yhtiön osakas ja lahjansaajana edun saaneen yhtiön osakas. Lahjan arvoksi katsotaan hinnoittelupoikkeaman johdosta muodostunut yhtiön osakkeiden arvonnousu.
Etuyhteydessä olevien, myös kotimaisten, yhtiöiden on noudatettava keskinäisissä liiketoimissaan VML 31 §:ssä mainittua markkinaehtoperiaatetta. Siten yhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelupoikkeamiin voi tulla sovellettavaksi VML 31 §:n siirtohinnoitteluoikaisua koskeva säännös, kun yhtiöt ovat VML 31 §:n 2 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä toisiinsa.
2.6 Elinkeinoyhtymät
Elinkeinoyhtymän ja sen osakkaan välisiin oikeustoimiin ei sovelleta peitellyn osingon säännöksiä. Jos yhtymän kirjanpidossa on osakkaan yksityistalouden menoja, ne lisätään yhtymän tuloon. Jos yhtymän ja sen osakkaan välisissä hyödykkeiden luovutuksissa on käytetty käyvästä poikkeavaa hinnoittelua, hinnoittelupoikkeamasta syntynyt etu verotetaan yksityiskäyttöä koskevien EVL 51 b §:n ja TVL 26 §:n ja veron kiertämistä koskevan VML 28 §:n nojalla.
Osakeyhtiön osakas saattaa kierrättää osakeyhtiöstään etuja itselleen sellaisen henkilöyhtiön kautta, jonka yhtiömies hän on. Etu voidaan kanavoida ensin osakeyhtiöstä henkilöyhtiöön ja tämän jälkeen henkilöyhtiöstä sen yhtiömiehelle yksityisottojen taikka yli- tai alihinnoittelun muodossa. Oikeuskäytännön perusteella VML 29 §:ää voidaan soveltaa, vaikka yhtymä ei olisi osakeyhtiön osakas. Esimerkiksi päätöksessä KHO 3.7.2000 taltio 2002 oli kyse tilanteesta, jossa A ja B omistivat sekä yhtymän että osakeyhtiön puoliksi. Yhtymälle vahvistettu puhdas tulo jaettiin A:lle ja B:lle verotettavaksi. Osakeyhtiön yhtymälle antama etu voitiin ottaa huomioon peiteltynä osinkona yhtymän tuloa vahvistettaessa, vaikka itse yhtymä ei ollut osakeyhtiön osakas.
Edun verottaminen peiteltynä osinkona edellyttää, että edun lopullisella saajalla tai hänen omaisellaan on määräävä asema molemmissa yhtiöissä. Etu lisätään VML 29 §:n ja 28 §:n nojalla osakeyhtiön ja edun saaneen osakkaan tuloon.
3 Kuka voi saada peiteltyä osinkoa?
3.1 Osakas
VML 29 §:n sanamuodon mukaan peitellyksi osingoksi katsottava etuus saadaan osakkuusaseman perusteella. Peitellyn osingon saajana on tyypillisesti osakeyhtiön osakas. Myös entiselle osakkaalle annettua etua voidaan pitää peiteltynä osinkona, jos siitä on tosiasiallisesti sovittu osakkuuden aikana.
Peitellyn osingon saajana olevalla osakkaalla on lähtökohtaisesti oltava asemansa perusteella mahdollisuus joko yksin tai yhdessä muiden osakkaiden kanssa vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon ja siten etuuden saamiseen. Peiteltyä osinkoa saava osakas omistaa yleensä enemmistön yhtiön osakekannasta tai hänellä on muutoin määräysvalta yhtiössä. Pienosakkaalla ei yleensä ole yksin mahdollisuutta vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon. Tämän vuoksi pörssiyhtiöiden ja muiden vastaavien laajalla omistuspohjalla toimivien yhteisöjen ei yleensä voida katsoa jakavan peiteltyä osinkoa.
Myös alaikäinen lapsi voi olla osakkeenomistaja. Koska alaikäinen lapsi ei ole oikeustoimikelpoinen eikä siten voi päättää osakeyhtiön taloudellisesta toiminnasta ja tehdä oikeustoimia, peiteltyä osinkoa ei yleensä voida verottaa alaikäisen osakkeenomistajan tulona. Tällöin arvioidaan tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella, kenen tulona mahdollinen peitelty osinko verotetaan.
Muodollinen osakkeenomistaja on mahdollista sivuuttaa VML 28 §:n perusteella. Tällöin peitelty osinko voidaan verottaa VML 29 §:n nojalla sen henkilön tulona, joka on tosiasiallisesti toiminut osakkaan puolesta ja käyttänyt osakeomistukseen kytkeytyvää päätäntävaltaa. Ilman veron kiertämistä koskevan säännöksen soveltamista peitellyn osingon veroseuraamukset voitaisiin kohdentaa VML 29 §:n sanamuodon mukaisesti vain varsinaisen osakkeenomistajan tuloksi. Esimerkiksi alaikäisen osakkaan puolesta toimii yleensä lapsen vanhempi, jolloin peitelty osinko voidaan verottaa hänen tulonaan VML 28 §:n ja VML 29 §:n nojalla. Alaikäisen osakkaan tulona verotetaan kuitenkin yhtiökokouksen päätöksellä jaetut tavanomaiset osingot ja osakkeiden luovutusvoitot.
Toisinaan yhtiön osakeomistus on saatettu keskittää bulvaanille. Tällöin bulvaanina toimiva muodollinen osakkeenomistaja on passiivisessa roolissa eikä käytä yhtiössä tosiasiallista päätäntävaltaa, vaan se on pidätetty toisaalle. Tällaisten bulvaanisuhteiden käyttäminen ei estä peitellyn osingon verottamista edun todellisella saajalla (ks. KHO 1988 B 566).
Jos muodollinen osakas on kuitenkin täysi-ikäinen ja tosiasiallista päätäntävaltaa käyttävän henkilön omainen, muodollinen osakkeenomistaja ei voi vapautua peitellyn osingon verotuksesta, joka aiheutuu perhepiirissä sovitun järjestelyn vuoksi, vaan peitelty osinko verotetaan muodollisen osakkeenomistajan tulona VML 28 §:n ja VML 29 §:n nojalla (ks. KHO 2005 taltio 422).
VML 28 §:n soveltamista käsitellään Verohallinnon ohjeessa
Veronkiertosäännöksen soveltaminen
.
3.2 Osakkaan omainen
Peitellyn osingon saaja voi olla VML 29 §:n 1 momentin mukaan myös osakkaan omainen. Peitelty osinko verotetaan pääsääntöisesti varsinaisen osakkaan tulona, vaikka edun saajana olisikin osakkaan omainen.
Omaisen käsitettä arvioidaan sen perusteella, selittyykö osakeyhtiöstä annettu etu osakkaan ja edunsaajan läheisellä suhteella. Yleisimmin peitellyn osingon saajana on osakkaan lähisukulainen tai muu perheenjäsen. Osakkaan omaisena voidaan pitää esimerkiksi osakkaan puolisoa, avopuolisoa, lapsia, vanhempia tai isovanhempia. Samoin osakkaan puolison lapsia voidaan tyypillisesti pitää osakkaan omaisina.
Kun arvioidaan, onko edun saajana oleva henkilö VML 29 §:ssä tarkoitettu osakkaan omainen, arvioinnissa otetaan huomioon myös osapuolten välinen taloudellinen yhteys ja muut tapauskohtaiset olosuhteet. Siten osakkaan ja edunsaajan läheistä suhdetta voivat osoittaa muun muassa osakkaan kanssa samassa taloudessa asuminen tai muut taloudellista yhteyttä ilmentävät tekijät.
Esimerkiksi päätöksessä KHO 2007:52 esillä olleessa tilanteessa osakas A ja toimitusjohtaja B olivat varoja nostettaessa asuneet yhdessä ja yhtiön omistus- ja päätösvaltasuhteet olivat johtuneet ilmeisesti heidän avoliitostaan. B:n saama etuus voitiin verottaa osakkaan A tulona, vaikka avopuolisoilla ei ollut yhteisiä lapsia. Sen sijaan päätöksen KHO 1967 II 581 olosuhteissa osakkaiden serkkua ei pidetty osakkaan omaisena. Päätöksessä esillä olleessa tilanteessa niillä osakkailla, joiden serkku sai yhtiöstä edun, ei ollut määräysvaltaa yhtiössä. Lisäksi serkulla oli ollut taloudellisia vaikeuksia, joiden vuoksi serkku ei ollut kyennyt suorittamaan yhtiölle korkoa saamastaan lainasta.
3.3 Rajoitetusti verovelvollinen osakas tai omainen
Yhtiön osakas tai hänen omaisensa voivat olla Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Rajoitetusti verovelvollista voidaan verottaa vain Suomesta saaduista tuloista.
TVL 10 §:n 6 kohdan mukaan Suomesta saatua tuloa on muun ohessa osinko ja muu siihen rinnastettava tulo, joka on saatu suomalaiselta osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä. Siten Suomessa rajoitetusti verovelvollista voidaan verottaa kotimaisen yhteisön jakamasta peitellystä osingosta.
TVL 9 §:n 9 momentin mukaan mitä muussa tuloverolainsäädännössä säädetään suomalaisista yhteisöistä tai kotimaisista yhteisöistä, sovelletaan TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 8 momentissa tarkoitettuihin ulkomaisiin yhteisöihin. Tämän vuoksi rajoitetusti verovelvollista voidaan verottaa myös sellaisesta peitellystä osingosta, jonka jakajana on Suomessa tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö.
Rajoitetusti verovelvollista ei sen sijaan voida verottaa ulkomaisen yhteisön Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan jakamasta peitellystä osingosta. Tämä johtuu siitä, että kiinteä toimipaikka on osa ulkomaista yhteisöä, ja rajoitetusti verovelvollisen tulona voidaan verottaa vain kotimaisen yhteisön jakama peitelty osinko.
4 Milloin etuus voi olla peiteltyä osinkoa?
4.1 Palkan ja peitellyn osingon välinen rajanveto
Palkalla tarkoitetaan ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n mukaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työsuhteessa. Palkka voidaan maksaa esimerkiksi rahana, luontoisetuina tai henkilökuntaetuina. Tavanomaisia luontoisetuja ovat mm. asunto-, ravinto-, auto-, puhelin- ja autotallietu. Luontoisetuja käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Luontoisedut verotuksessa
. Tavanomaisia henkilökuntaetuja ovat puolestaan esimerkiksi TVL 69 §:ssä tarkoitetut edut, joita käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Henkilökuntaedut verotuksessa
.
Lähtökohtana on, että yhtiön hyväksi työskentelevälle osakkaalle voidaan maksaa palkkaa rahana tai muina etuina. Osakkaan yhtiöstä saama etuus katsotaan verotuksessa palkaksi, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Osakas työskentelee yhtiössä
Osakkaalle maksettu suoritus on käsitelty yhtiön kirjanpidossa palkkana (ks. myös KHO 19.10.1989 taltio 3637 ja HE 26/1998)
Palkasta annetaan ajallaan asianmukaiset tulorekisteri-ilmoitukset.
Palkan tulorekisteri-ilmoitus on annettava viiden päivän kuluessa palkan maksusta.
Tulorekisterin ilmoittamisen määräaikoja käsitellään tarkemmin Tulorekisterin ohjeessa
Ilmoittamisen määräajat
.
Jos kaikki edellä mainitut edellytykset täyttyvät, mutta jälkikäteen havaitaan, että palkaksi katsottava etuus on käsitelty väärästä arvosta, virhe korjataan pääsääntöisesti palkanmaksussa tapahtuneena virheenä. Myös todellisiin ajoihin perustuneiden kilometrikorvausten veronalaisuuteen liittyvät tulkintatilanteet rinnastetaan lähtökohtaisesti palkanmaksussa tapahtuneeksi virheeksi.
Jos jokin edellä kerrotusta kolmesta edellytyksestä ei täyty, osakkaan tai hänen omaisensa osakeyhtiöstä saama etuus voidaan kokonaisarvioinnin perusteella katsoa sen laadusta tai määrästä riippumatta peitellyksi osingoksi. Siten peiteltyä osinkoa voidaan katsoa muodostuvan osakkaan työskentelystä ja kirjanpidon palkkakirjauksesta riippumatta esimerkiksi silloin, jos yhtiö maksaa vuoden aikana osakkaan elantomenoja, mutta ne kirjataan palkaksi vasta tilinpäätökseen eikä niistä ole annettu ajallaan tulorekisteri-ilmoituksia.
Lähtökohtaisesti tavanomaisen palkkatason ylittävää palkkaa ei katsota peitellyksi osingoksi, jos palkanmaksu täyttää edellä mainitut kolme edellytystä. Peiteltyä osinkoa voidaan katsoa suorituksen kirjanpitokäsittelystä ja palkanmaksuun liittyvien ilmoitusten antamisesta huolimatta muodostuvan myös silloin, jos osakkaalle annettu etu on perusteeton eli se ei perustu osakkaan työskentelyyn yhtiössä. Etuus on perusteeton myös silloin, jos sen antamisen perusteena olevaa tapahtumaa ei ole todellisuudessa tapahtunut. Esimerkiksi kilometrikorvaukset, joiden ei voida osoittaa perustuneen todellisiin ajoihin, katsotaan aina peitellyksi osingoksi. Peiteltyä osinkoa voi syntyä myös esimerkiksi silloin, kun osakkaan alaikäiselle lapselle maksettu palkka on ilmeisessä epäsuhteessa tehdyn työn arvoon nähden.
Jos osakkaan saama etuus on epätavanomainen, se voidaan olosuhteista riippuen poikkeuksellisesti katsoa peitellyksi osingoksi, vaikka edellä kerrotut kolme edellytystä täyttyisivät (osakas työskentelee yhtiössä, etuus on käsitelty palkkana kirjanpidossa ja siitä on annettu ajallaan asianmukaiset tulorekisteri-ilmoitukset). Epätavanomaisuus voi liittyä esimerkiksi etuuden määrään, järjestämistapaan tai laatuun.
Esimerkiksi päätöksessä KHO 2010 taltio 926 osakas oli vuokrannut omistamansa huoneiston yhtiölle, joka oli vuokrannut sen edelleen osakkaan puolisolle työsuhdeasunnoksi. Huoneistoa oli käytetty puolisoiden yhteisenä vakituisena asuntona. Järjestelyn katsottiin tapahtuneen ensisijaisesti osakkaan intressissä, eikä maksettu vuokra ollut yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Yhtiön osakkaalleen maksama huoneiston vuokra oli rahanarvoinen etuus, jonka yhtiö oli antanut osakkaan hyväksi osakkuusaseman perusteella.
Päätöksessä KHO 1990 B 559 esillä olleessa tilanteessa yhtiö oli puolestaan hankkinut veneen, jota yhtiön osakas oli käyttänyt yksityisajoihinsa. Veneen käytöstä syntynyt etuus oli käsitelty osakkaan saamana luontoisetuna. Yhtiön kirjanpidossa veneestä aiheutuneet kustannukset olivat yli 110 000 markkaa. Osakkaat ilmoittivat vene-edun arvona 5 415 markkaa. Vene katsottiin hankituksi pääasiassa osakkaiden omaan käyttöön. Yhtiön ei katsottu antaneen palkkana käsiteltävää luontoisetua osakkailleen, vaan kysymys oli peitellystä osingonjaosta.
Kun arvioidaan, onko osakkaan tai hänen omaisensa saamassa etuudessa kysymys palkasta vai peitellystä osingosta, tulee lisäksi tarkastella, millaisia etuja yhtiö on antanut työntekijöilleen, jotka eivät ole osakkaita. Jos kaikille työntekijöille osakkuusasemasta riippumatta on järjestetty palkaksi katsottavia samanlaisia ja samansuuruisia etuja, ne katsotaan myös osakastyöntekijöille palkaksi, vaikka niitä ei olisi käsitelty palkkana tai luontoisetuna kirjanpidossa. Tämä periaate koskee myös muita kuin tavallisia etuja. Osakasta ei siis saa pelkästään osakkuusasemansa perusteella asettaa muita yhtiön työntekijöitä huonompaan asemaan. Osakkaalle annettavien henkilökuntaetujen verotusta käsitellään tarkemmin ohjeessa
Henkilökuntaedut verotuksessa
.
4.2 Olennainen hinnoittelupoikkeama
Yhtiö voi tehdä osakkaansa kanssa oikeustoimia samalla tavalla kuin ulkopuolisten kanssa. Yhtiön ja sen osakkaan välisissä sopimuksissa tulee noudattaa sellaisia ehtoja, joita riippumattomien osapuolten kesken noudatettaisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimusehtojen tulee olla tavanomaisen liiketavan mukaisia ja hinnoittelussa tulee käyttää käypää hintaa. Käyvän arvon määrittämistä käsitellään tarkemmin luvussa 5.1.
VML 29 §:n 1 momentin sanamuodon mukaan hinnoittelupoikkeamasta johtuvan etuuden katsominen peitellyksi osingoksi edellyttää olennaista poikkeamista käyvästä hinnoittelusta. Hinnoittelupoikkeaman olennaisuuteen on kiinnitettävä huomiota erityisesti silloin, kun käypä arvo ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä.
Siten jos yhtiön ja osakkaan välinen hinnoittelu poikkeaa olennaisesti käyvästä arvosta, kysymys on peitellystä osingosta. Esimerkiksi jos yhtiö myy omaisuutta, tavaroita tai palveluita osakkaalleen olennaiseen alihintaan, tästä hinnoittelupoikkeamasta syntyy peiteltyä osinkoa. Peiteltyä osinkoa syntyy myös silloin, jos osakas käyttää yhtiön omistamaa hyödykettä ilmaiseksi tai käypää vuokratasoa olennaisesti alempaan hintaan, ja omaisuuden käyttämisestä saatua etua ei ole käsitelty asianmukaisesti osakkaan palkkana tai luontoisetuna. Lisäksi peiteltyä osinkoa muodostuu, jos osakas vuokaa tai myy yhtiölle omaisuutta, tavaroita tai palveluita ylihintaan. Myös yhtiön ja osakkaan väliset rahoitusjärjestelyt voivat johtaa peitellyn osingon verotukseen, jos rahoitusjärjestelyn ehdot tai korko poikkeavat olennaisesti siitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu. Yhtiön ja osakkaan välisiä rahoitusjärjestelyjä käsitellään tarkemmin luvussa 6.7.
4.3 Yhtiön maksamat osakkaan yksityismenot ja osakkaan nostot yhtiön tililtä
Peiteltyä osinkoa muodostuu, jos osakeyhtiön varoilla maksetaan osakkaan yksityisiä menoja kuten osakkaan puhelinkuluja, autokuluja (huollot, varaosat, polttoaineet), elintarvikeostoja, asunnon remontointi- tai rakennuskuluja tai harrastustoimintaan liittyviä menoja. Peiteltyä osinkoa muodostuu myös silloin, jos osakas nostaa yhtiöstä rahaa omaan käyttöönsä.
Jos yhtiö käsittelee osakkaan puolesta maksamansa menot tai osakkaan nostamat rahasummat asianmukaisesti osakkaan saamana palkkana tai osakaslainana, peiteltyä osinkoa ei muodostu. Peiteltyä osinkoa ei muodostu myöskään silloin, jos osakas korvaa hankinnat yhtiölle pian (esim. muutaman päivän kuluessa) hankintojen jälkeen maksamalla yksityismenoistaan aiheutuneet kulut yhtiölle takaisin.
4.4 Omien osakkeiden hankinta, lunastus sekä osakepääoman alentaminen
VML 29 §:n 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Siten omien osakkeiden hankkiminen, lunastaminen tai esimerkiksi osakepääoman alentaminen voivat johtaa peitellyn osingon verotukseen, jos on ilmeistä, että varojen jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi. VML 29 §:n 2 momentin soveltaminen ei edellytä hinnoittelupoikkeamaa.
Omien osakkeiden hankkimisella tarkoitetaan sitä, että yhtiö hankkii omia osakkeitaan osakkaaltaan vastiketta vastaan osapuolten välisellä sopimuksella. Osakkeiden lunastaminen on sen sijaan velvoittava toimi, jolla osakkeenomistajan on luovutettava osakkeensa yhtiölle joko vastiketta vastaan tai vastikkeetta. Yhtiö voi hankkia tai lunastaa omia osakkeitaan jakokelpoisella vapaalla omalla pääomalla.
Omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta säädetään osakeyhtiölain (21.7.2006/624, OYL) 15 luvussa. Yhtiöstä voidaan jakaa varoja velkojansuojamenettelyä noudattamalla alentamalla osakepääomaa, ylikurssirahastoa tai vararahastoa. Osakepääoman alentamisesta säädetään OYL 14 luvussa. Ylikurssirahasto ja vararahasto ovat vanhan osakeyhtiölain (734/1978) aikaisia rahastoja. Vararahastoa ja ylikurssirahastoa voidaan alentaa noudattaen, mitä osakepääoman alentamisesta säädetään OYL 13 ja 14 luvuissa.
Kun harkitaan, onko kysymys peitellyn osingon jakamisesta VML 29 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, tietyt seikat ovat oikeus- ja verotuskäytännön perusteella raskauttavia tai lieventäviä.
Jos omien osakkeiden hankkimiselle esitetään liiketaloudellinen syy, hankkimista ei pidetä osingosta menevän veron välttämisenä. Liiketaloudellisia syitä voivat olla esimerkiksi yrityskauppaan valmistautuminen sekä vähemmistö- tai enemmistöosakkaan irtautuminen yhtiöstä siten, että yhtiö hankkii heidän kaikki osakkeensa. Myös sukupolvenvaihdosjärjestelyt ovat liiketaloudellisia syitä omien osakkeiden hankkimiselle (ks. esim. KHO 2003:59). Liiketaloudellisena syynä voidaan pitää myös sitä, että enemmistöosakkaalta hankitaan osakkeita siten, että hänelle ei jää enää tosiasiallista määräysvaltaa yhtiössä. Tällaiset hankinnat voidaan toteuttaa kerralla tai vaiheittain. Hankinnan vaiheittaisuudelle on esitettävä liiketaloudelliset perusteet, joiden on toteuduttava tehokkaasti vaiheittaisuudesta huolimatta. Sukupolvenvaihdosjärjestelyistä kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa
.
Yhtiö voi jakaa varoja esimerkiksi osakkeita hankkimalla tai osakepääomaa alentamalla siitä syystä, että yhtiön pääomatarve on pienentynyt toiminnan supistumisen vuoksi tai yhtiö on myynyt toiminnassaan tarpeetonta omaisuutta (ks. esim. KVL 10/2019, KVL 23/2015 ja KHO 1984 II 610). Tällaisessa tilanteessa ei katsota syntyvän peiteltyä osinkoa.
Raskauttava seikka VML 29 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta on, jos omistussuhteet tai määräysvalta eivät tosiasiallisesti muutu osakkeiden hankkimisen tai lunastamisen seurauksena. Jos osakkeita on esimerkiksi hankittu kaikilta osakkailta samassa suhteessa, kysymys on peitellystä osingosta (ks. KVL 28/2007). Tarkoitus välttää osingosta aiheutuvaa veroa on ilmeinen muun muassa silloin, kun yhtiössä toteutetaan maksuton osakeanti ja sen jälkeen osakkailta hankitaan osakkeita.
VML 29 §:n 2 momentin näkökulmasta raskauttavana seikkana pidetään myös sitä, että yhtiö ei ole jakanut voittovaroja avoimena osingonjakona.
Omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen voi johtaa peitellyn osingon verotukseen myös silloin, kun osakkeiden hankinnalle on sinänsä liiketaloudellinen syy, eikä kyseessä ole VML 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu osingosta menevän veron välttämistarkoitus, mutta osakkeiden hankinnassa tai lunastamisessa ei ole käytetty käypää hintaa. Tällöin kysymys on hinnoittelupoikkeamasta yhtiön ja osakkaan välisessä kaupassa, johon sovelletaan VML 29 §:n 1 momenttia. Siten jos yhtiö maksaa osakkaalle osakkeista olennaisesti käypää arvoa korkeamman hinnan, käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus on peiteltyä osinkoa.
Jos omien osakkeiden hankkiminen ei tapahdu ilmeisesti osingosta menevän veron välttämiseksi ja pörssiyhtiö hankkii osakkailtaan osakkeita pörssikaupassa käyvällä hinnalla, osakkaille maksettavaa kauppahintaa ei pidetä peiteltynä osinkona. Esimerkiksi ennakkoratkaisussa KVL 19/1997 yhtiö aikoi ostaa itse haluamansa määrän osakkeitaan kulloinkin vallitsevaan pörssikurssiin. Oston oli tarkoitus tapahtua tavanomaisessa pörssikaupassa ilman, että myyjä tuntisi ostajaa taikka ostaja myyjää. Näissä oloissa omien osakkeiden hankkimiseen ei sovellettu VML 29 §:n 1 momenttia eikä 2 momenttia (ks. myös esim. KVL 101/1998 ja KVL 23/2015).
Peitellyn osingon säännöksiä ei sovelleta myöskään silloin, jos osakepääomaa alennetaan aiemman osakeyhtiölainsäädännön mukaisesta minimipääomasta nykyisen sääntelyn mahdollistamaan määrään. Tällöin yhtiön osakepääoman katsotaan olleen alentamista edeltävällä tasolla osakeyhtiölain vaatimuksen perusteella eikä yhtiön pääomatarpeen vuoksi.
5 Peitellyn osingon määrä ja verotus
5.1 Käyvän arvon määrittäminen
Yhtiön ja osakkaan välisten oikeustoimien arvioiminen ja peitellyn osingon määrän laskeminen VML 29 §:n 3 momentin mukaisesti edellyttävät muun ohessa käyvän hinnan määrittämistä. Käyvällä hinnalla tarkoitetaan sellaista kauppahintaa, vuokraa, korkoa, korvausta tai muuta vastiketta, jonka toisistaan riippumattomat osapuolet maksaisivat vastaavassa tilanteessa. Käyvän arvon määrittämiseen käytettävät menetelmät vaihtelevat sen mukaan, millaisesta oikeustoimesta on kysymys. Lisäksi käyvän arvon määrittämisessä on otettava huomioon käsillä olevat olosuhteet.
Huoneiston tai kiinteistön käyvän myyntihinnan määrään vaikuttavat muun ohessa huoneiston tai kiinteistön kunto, koko ja sijainti. Käyvän arvon määrittämisessä voidaan käyttää esimerkiksi riippumattoman asiantuntijan antamaa lausuntoa kuten laillistetun kiinteistönvälittäjän laatimaa arviokirjaa. Myös sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavien kiinteistöjen ja huoneistojen vertailukauppoja voidaan käyttää käyvän hinnan määrittämisessä. Tarvittaessa huoneiston tai kiinteistön käyvän arvon määrittämisessä voidaan tuloverotuk-sessa tukeutua soveltuvin osin Verohallinnon ohjeeseen
Kiinteistö- ja asuntovarallisuuden arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa
.
Osakkeen käyvän arvon määrittämisessä voidaan tuloverotuksessa tukeutua soveltuvin osin Verohallinnon ohjeeseen
Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa
. Osakeyhtiön osakkeen käypä arvo määritetään ensisijaisesti saman yhtiön osakkeista maksettujen eli vertailuluovutuksissa käytettyjen kauppahintojen perusteella. Toissijaisesti käypä arvo määritetään yhtiön tilinpäätöksiin perustuvien substanssi- ja/tai tuottoarvojen perusteella.
Kiinteän tai irtaimen omaisuuden käyvän vuokratason määrittämisessä voidaan käyttää esimerkiksi vastaavanlaisten kohteiden vertailutietoja. Käypää arvoa ei lähtökohtaisesti voi arvioida
Verohallinnon luontoisetupäätöksessä
vahvistettujen verotusarvojen perusteella, koska ne ovat tyypillisesti etuuden käypää arvoa matalampia. Myöskään yhtiölle etuuden antamisesta aiheutuneet kulut eivät sellaisenaan osoita edun käypää arvoa. Auton käytöstä aiheutuneen etuuden käypänä arvona voidaan kuitenkin lähtökohtaisesti pitää autoetuarvoa. Verohallinnon ohjeessa
Luontoisedut verotuksessa
kuvattuja periaatteita ja laskentakaavaa voidaan myös käyttää apuna käyvän arvon määrittämisessä, kun kysymys on ohjeessa mainituista etuuksista, joille ei ole vahvistettu luontoisetuarvoa (esimerkiksi veneen, moottoripyörän, mönkijän, mopoauton tai sähköpotkulaudan käytöstä saatu etuus).
Vapaa-ajan asunnon tai viikko-osakkeen käyvän vuokratason laskennassa on huomioitava mm. vapaa-ajan asuntojen vuokrien suuret hintavaihtelut sesongin ja hiljaisten aikojen välillä sekä se, katsotaanko vapaa-ajan asunnon tai viikko-osakkeen käytön olevan lyhyt- vai pitkäkestoista. Esimerkiksi tapauksissa, joissa vapaa-ajan asunnon on katsottava olleen lähes kokonaan osakkaan omassa käytössä, käypä vuokrataso tulee määritellä vuosivuokran perusteella.
Jos vuokrauksen kohde on huoneisto tai kiinteistö, käyvän vuokran määrään vaikuttavat huoneiston tai kiinteistön laatu, koko ja sijainti. Osakas voi vuokrata myös osan asunnostaan yhtiön toimitilaksi. Käypää vuokraa arvioitaessa edellytetään yleensä, että vuokrattava osa on vähintään yhden erillisen huoneen kokoinen.
Yhtiön ja osakkaan välisten rahoitusjärjestelyjen koron ja muiden ehtojen arviointia käsitellään tarkemmin luvussa 6.7.
5.2 Yhtiön verotus
VML 29 §:n 3 momentin mukaan, jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut peiteltyä osinkoa, on peiteltyä osinkoa jakavan yhtiön verotuksessa meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiölle tuloutetaan saamatta jäänyt tulo tai perusteetta vähennetty meno.
Jos tulo on yhtiölle verovapaa, yhtiön tuloon ei tehdä lisäystä peitellyn osingon perusteella (ks. esim. KHO 1984 II 611 ja KHO 2009:70). Siten esimerkiksi peitellyksi osingoksi katsottava omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen ei vaikuta yhtiön verotettavan tulon määrään, eikä siitä aiheudu lisäyksiä yhtiön tuloon.
Yhtiön tuloon lisätään EVL 7 §:n nojalla myös kaikki peitellyn osingon jakamisesta syntyneet kulut, jotka ylittävät yhtiön mahdollisesti saaman vastikkeen ja yhtiön tuloon lisätyn peitellyn osingon yhteismäärän (ks. KHO 1998 taltio 2694). Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi osakkaan käytössä olleesta vapaa-ajan kiinteistöstä aiheutuneet siivous-, sähkö- ja korkokulut. Lisäykset kohdistetaan sille verovuodelle, jonka tulokseen peitelty osingonjako vaikuttaa.
Kokonaan tai osittain osakkaan käytössä olevan hyödykkeen hankintamenosta on myös voitu tehdä poisto. Jos yhteisöllä ei voi EVL 1 §:n 2 momentin perusteella olla henkilökohtaista tulolähdettä, poistojen vähentäminen poikkeaa muiden peitellyn osingon jakamisesta aiheutuneiden kulujen vähentämisestä. Jos peitelty osinko liittyy hyödykkeeseen, joka ei ole yksinomaan tai pääasiallisesti tulonhankkimiskäytössä, hyödykkeen hankintamenosta tehdyt poistot lisätään aina yhtiön tuloon EVL 7 §:n 2 momentin ja EVL 42 a §:n 2 momentin perusteella yhtiön tulona verotetusta määrästä riippumatta. Tämä johtuu siitä, että muussa kuin tulonhankkimiskäytössä olevan hyödykkeen hankintamenon saa EVL 7 §:n ja EVL 42 a §:n 2 momentin perusteella vähentää vasta, kun hyödyke luovutetaan tai menetetään.
Hyödyke on muussa kuin tulonhankkimiskäytössä, jos se palvelee yksinomaan tai pääasiallisesti muuta kuin tulonhankkimistoimintaa. Hyödyke voi olla muussa kuin tulonhankkimiskäytössä esimerkiksi silloin, jos hyödyke on yksinomaan tai pääasiallisesti osakkaan käytössä vastikkeetta tai alihintaan.
Jos hyödyke on pääasiallisesti tulonhankkimiskäytössä, muuhun kuin tulonhankkimiseen kohdistuvan osuuden poistosta saa vähentää yhtiön verotuksessa siltä osin kuin poiston määrä yhdessä muiden peitellyn osingon jakamisesta aiheutuneiden kulujen kanssa ei ylitä yhtiön mahdollisesti saaman vastikkeen ja yhtiön tuloon lisätyn peitellyn osingon yhteismäärää. Kulujen vähentämistä niiden yhteisöjen verotuksessa, joilla ei ole henkilökohtaista tulolähdettä, käsitellään Verohallinnon ohjeen
Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen
luvun 3.5 esimerkissä 9.
Ne yhteisöt, joilla on henkilökohtainen tulolähde, saavat verotuksessa vähentää poistot siltä osin kuin poistojen määrä yhdessä muiden peitellyn osingon jakamisesta aiheutuneiden kulujen kanssa ei ylitä yhtiön mahdollisesti saaman vastikkeen ja yhtiön tuloon lisätyn peitellyn osingon yhteismäärää. Tämä johtuu siitä, että näillä yhteisöillä ei ole EVL 12 a §:n mukaista muuta omaisuutta, eikä niiden verotuksessa siten sovelleta muun omaisuuden hankintamenon vähentämistä rajoittavaa säännöstä.
5.3 Osakkaan verotus
VML 29 §:n 3 momentin mukaan, jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut peiteltyä osinkoa, osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsotaan käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus. VML 29 §:n 4 momentin mukaan, jos yhtiö on jakanut varoja hankimalla tai lunastamalla omia osakkeitaan ja on ilmeistä, että tarkoituksena on ollut osingosta menevän veron välttäminen, jaetut varat katsotaan osakkaan veronalaiseksi tuloksi.
Osakkaan verotuksessa peitellyn osingon määrä lisätään hänen veronalaisiin tuloihinsa. Osakkaan tuloihin lisätään myös sellainen peitelty osinko, jonka saajana on ollut osakkaan omainen. TVL 33 d §:n 1 momentin perusteella peitelty osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa.
Elinkeinon- tai maataloudenharjoittaja voi saada elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvien osakkeiden omistusten perusteella peiteltyä osinkoa. Peitelty osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa myös elinkeinotoiminnan tulolähteessä ja maatalouden tulolähteessä (ks. EVL 6 a §:n 7 momentti ja maatilatalouden tuloverolain 5 §:n 1 momentin 18 kohta). Peiteltyä osinkoa ei siis jaeta muun yritystulon jakamisen yhteydessä ansio- ja pääomatuloksi (ks. myös VaVM 32/2022 vp).
Jos peitellyn osingon saaja on rajoitetusti verovelvollinen luonnollinen henkilö, peitellystä osingosta peritään 35 prosentin lähdevero (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 7 §:n 1 kohta). Rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henkilön saaman peitellyn osingon verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit
.
Luonnollisen henkilön peiteltynä osinkona saama henkilökohtaisen tulolähteen tulo jaksotetaan TVL 110 §:n mukaisesti. TVL 110 §:n 1 momentin mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. TVL 110 §:n 2 momentin mukaan luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut.
Jos peitelty osinko liittyy toimintaan, josta verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen, peitelty osinko jaksotetaan lähtökohtaisesti TVL 116 §:n nojalla EVL:n mukaan suoriteperusteisesti. Maksuperusteista kirjanpitoa pitävän ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan verotuksessa peitelty osinko jaksotetaan kuitenkin EVL 27 a §:n perusteella maksuperusteisesti. Myös maatalouden tulolähteen tulona verotettava peitelty osinko jaksotetaan aina maksuperusteisesti.
6 Esimerkkejä peitellyn osingon muodoista ja verotuksesta
6.1 Osakas käyttää yhtiön omaisuutta
Peiteltyä osinkoa voi muodostua, kun osakas käyttää yhtiön omaisuutta ilmaiseksi tai yhtiön omaisuuden käytöstä perimä vuokra alittaa käyvän vuokratason. Tällöin yhtiön ja osakkaan tuloon lisätään käyvän ja osakkaalta perityn vuokran erotus. Lisäksi yhtiön tuloon lisätään käytetyn vastikkeen ja peitellyn osingon määrän ylittävä osuus osakkaan käytössä olevaan omaisuuteen kohdistuneista menoista (ks. tarkemmin luku 5.2).
Osakas voi siten käyttää yhtiön omaisuutta vain käypää korvausta vastaan. Vaihtoehtoisesti yhtiö voi käsitellä omaisuuden käyttöön perustuvan edun osakkaan palkkana tai luontoisetuna. Luontoisetujen arvostamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Luontoisedut verotuksessa
. Kun yhtiö käsittelee osakkaan saaman etuuden palkkana tai luontoisetuna, osakkaan katsotaan lähtökohtaisesti maksaneen yhtiön omaisuuden käyttämisestä käyvän korvauksen. Poikkeuksen tähän muodostavat tilanteet, joissa etuus on epätavanomainen tai perusteeton. Tällöin etuus voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Palkan ja peitellyn osingon rajanvetoa käsitellään tarkemmin luvussa 4.1.
Esimerkiksi päätöksessä KHO 1990 B 559 osakkaat olivat ilmoittaneet saaneensa yhtiöstä vene-edun, jonka arvoksi he ilmoittivat 5 415 markkaa. Vene katsottiin hankituksi pääasiassa osakkaiden omaan käyttöön. Yhtiön ei katsottu antaneen palkkana käsiteltävää luontoisetua osakkailleen, vaan kysymys oli peitellystä osingonjaosta. Peitellyn osingon määrää laskettaessa yhtiön kirjanpidossa olevia poistoja ei voitu sellaisenaan ottaa huomioon osakkaan saaman peitellyn osingon määrässä, vaan huomioon tuli ottaa veneeseen käytetylle pääomalle laskettava korko ja veneen kustannukset siltä osin kuin osakas oli käyttänyt venettä yksityisajoihinsa.
Kun osakkaalle muodostuu peiteltyä osinkoa yhtiön omaisuuden käyttämisen perusteella, peitellyn osingon määrä lasketaan lähtökohtaisesti niiden päivien perusteella, joina omaisuus on ollut osakkaan käytössä. Jos yhtiön nimissä oleva omaisuus kuitenkin katsotaan hankituksi pääosin osakkaan omaan käyttöön, peiteltyä osinkoa voidaan katsoa muodostuvan koko siltä ajalta, jonka omaisuus on ollut varattuna osakkaan käyttöön.
Esimerkiksi jos yhtiön omistama vapaa-ajan asunto on lähes kokonaan osakkaan käytössä, sen katsotaan olevan varattuna osakkaan käyttöön myös silloin, kun asunto on tyhjillään. Tällöin osakkaan katsotaan saaneen peiteltyä osinkoa, jos myös tyhjillään oloajalta ei ole maksettu käypää vuokraa.
Vapaa-ajan asunto voi olla osakkaan käytön ohella myös yhtiön harjoittaman vuokraustoiminnan käytössä ja käytettävissä. Jos verovelvollinen tällaisessa tilanteessa esittää riittävän ja luotettavan selvityksen (esim. varauskalenteri, vuokrauspalvelun käyttö, vapaa-ajan asunnon näkyvyys vuokranvälityssivustoilla) vapaa-ajan asunnon aktiivisesta vuokrauskäytöstä ja vuokrauksen markkinoinnista, katsotaan asunnon olevan vuokraustoiminnan käytössä myös silloin, kun se on tyhjillään. Jos taas riittävää selvitystä aktiivisesta vuokrauskäytöstä ja vuokrauksen markkinoinnista ei tällaisessa tilanteessa esitetä, katsotaan vapaa-ajan asunnon olevan osakkaan käytössä lähtökohtaisesti myös tyhjillään oloaikana, vaikka vapaa-ajanasuntoa myös satunnaisesti vuokrattaisiin.
Jos vapaa-ajan asunto on sekä osakkaan yksityiskäytössä että vähäistä laajemmassa yhtiön tulonhankkimistoiminnan käytössä, vapaa-ajan asunnon tyhjillään oloajan katsotaan jakautuvan osakkaan ja yhtiön kesken muun selvityksen puuttuessa todellisten käyttöaikojen suhteessa.
Aktiivisen vuokrauskäytön ja vuokrauksen markkinoinnin arvioinnissa otetaan huomioon vuokraustoiminnan järjestämisestä esitetty selvitys kokonaisuudessaan. Vuokraustoiminnan aktiivisuutta osoittaa mm. toiminnan jatkuvuus ja laajuus. Osoituksena aktiivisesta vuokrauksen markkinoinnista voidaan pitää esimerkiksi markkinointia ammattimaisen välittäjän kautta tämän varausjärjestelmää käyttäen taikka muulla riittävän näkyvyyden omaavalla tavalla.
6.2 Osakas ostaa omaisuutta yhtiöltä
Osakas voi ostaa yhtiöltään kiinteää tai irtainta omaisuutta. Peiteltyä osinkoa voi muodostua, jos myyntihinta alittaa olennaisesti käyvän hinnan eli yhtiö myy omaisuutta osakkaalleen alihintaan.
Osakkaan verotuksessa käyvän ja käytetyn hinnan erotus lisätään osakkaan tuloon peiteltynä osinkona. Peitellyn osingon määrä kasvattaa osakkaan hankkiman omaisuuden hankintamenoa. Ennen verovuotta 2023 peitellystä osingosta 25 prosenttia oli pääsääntöisesti verovapaata. Tällaisissa osittain verovapaan peitellyn osingon tilanteissa hyödykkeen hankintamenossa otetaan huomioon sekä veronalainen että verovapaa peitellyn osingon määrä (KHO 1988 B 544).
Jos yhtiö on myynyt omaisuuden alihintaan muulle taholle kuin osakkaalle itselleen, esimerkiksi osakkaan omaiselle, tämä ei saa lukea hinnoittelupoikkeaman johdosta osakkaan tuloon lisätyn peitellyn osingon määrää yhtiöltä alihintaan hankkimansa hyödykkeen hankintamenoon, koska peiteltyä osinkoa ei veroteta omaisen saamana tulona.
Yhtiön verotuksessa yhtiön tuloon lisätään käyvän hinnan ja yhtiön perimän hinnan erotus, koska yhtiön katsotaan luopuneen vastaavasta tulosta (ks. esim. KHO 1998 taltio 2694). Jos tulo on yhtiölle verovapaa, yhtiön tuloon ei kuitenkaan tehdä lisäystä sen jakaman peitellyn osingon perusteella (ks. esim. KHO 1984 II 611 ja KHO 2009:70). Esimerkiksi jos yhtiö luovuttaa osakkeita alihintaan osakkaalleen, yhtiön tuloon ei tehdä lisäystä, jos osakkeiden luovutushinta on yhtiölle verovapaata tuloa EVL 6 b §:n perusteella. Peitelty osinko on kuitenkin tällaisessa tilanteessa osakkaalle veronalaista tuloa.
6.3 Osakas vuokraa tai myy omaisuuttaan yhtiölle
Osakas voi vuokrata tai myydä yhtiölleen kiinteää tai irtainta omaisuutta. Peiteltyä osinkoa voi muodostua, jos osakas myy tai vuokraa yhtiölle omaisuutta olennaiseen ylihintaan.
Osakkaan verotuksessa käyvän hinnan ja maksetun hinnan erotus lisätään peiteltynä osinkona osakkaan veronalaisiin ansiotuloihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että omaisuuden myymisestä tai vuokraamisesta saatu tulo verotetaan osakkaan pääomatulona käypään hintaan asti ja käyvän hinnan ylittävä osuus verotetaan peiteltynä osinkona, joka on ansiotuloa. Näin tehdään myös silloin, vaikka luovutusvoitto olisi muutoin osakkaalle verovapaa esimerkiksi sen vuoksi, että osakas on käyttänyt yhtiölle ylihintaan myymäänsä kiinteistöä tai huoneistoa vakituisena asuntonaan.
Yhtiön verotuksessa käyvän vuokratason ylittävä vuokra lisätään yhtiön tuloon. Jos yhtiö on hankkinut osakkaaltaan omaisuutta ylihintaan, ostetun hyödykkeen hankintamenon jaksottaminen vaikuttaa peitellyn osingon verokohteluun. Jos hyödykkeen koko hankintameno on vähennetty vuosikuluna tuloksesta, ylihinnan osuus lisätään yhtiön tuloon kokonaisuudessaan hyödykkeen hankintavuonna. Jos hyödykkeen hankintameno aktivoidaan ja vähennetään poistoina, ylihinnan osuus poistosta lisätään vuosittain yhtiön tuloon. Peitellyksi osingoksi katsottua osaa omaisuuden hankintamenosta ei lueta yhtiön nettovarallisuuteen. Jos yhtiö on maksanut osakkaalleen ylihintaa kulumattomasta omaisuudesta kuten osakkeista, veroseuraamukset tulevat yhtiön verotuksessa esille vasta osakkeiden luovutuksen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että kulumattomasta omaisuudesta ei voi tehdä poistoja. Tällöin ylihinnan osuutta ei lueta hankintamenoon, eikä ylihinnan osuutta saa vähentää luovutushinnasta, jos yhtiö myöhemmin luovuttaa osakkaaltaan hankkimansa omaisuuden edelleen.
6.4 Osakkaan omainen saa yhtiöltä varoja vastikkeetta tai alihintaan
Osakas voi pyrkiä antamaan yhtiön varoja omaiselleen (esim. lapselleen) vastikkeetta tai yhtiö voi luovuttaa varoja niiden arvon olennaisesti alittavalla luovutushinnalla osakkaan omaiselle. Tällaisessa varojen siirrossa on kysymys peitellystä osingosta.
Osakkaan verotuksessa yhtiön vastikkeetta luovuttaman omaisuuden käypä arvo lisätään osakkaan tuloon peiteltynä osinkona. Alihintaisissa luovutuksissa peitelty osinko määräytyy samalla tavoin kuin vastaavassa tilanteessa tapahtuisi silloin, jos osakas itse olisi luovutuksensaajana. Tämän lisäksi osakkaan omaisen katsotaan saavan lahjan osakkaalta. Lahjansaajan lahjana saaman omaisuuden verotukseen sovelletaan tällöin perintö- ja lahjaverolain (378/1940) säännöksiä.
Yhtiön verotuksessa lahjoitetun tai alihintaan luovutetun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden käypä arvo. Jos luovutettu omaisuus on ollut yhtiön tulonhankkimiskäytössä ja omaisuuden luovutushinta on yhtiölle veronalaista tuloa, yhtiö saa vähentää luovutushinnasta omaisuuden hankintamenon. Jos omaisuus ei ole ollut yhtiön tulonhankkimiskäytössä, omaisuuden hankintameno ei ole EVL 42 a §:n 2 momentin perusteella yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin kuin se ylittää omaisuuden käyvän arvon. Omaisuuden hankintamenon vähentämistä käsitellään tarkemmin ohjeen luvussa 5.3.
6.5 Osakkaan ja konserniyhtiöiden väliset sisäiset kaupat
Osakas saattaa pyrkiä nostamaan yhtiöstä varoja ja saamaan huomattavaa veroetua konserniyhtiöiden välisillä sisäisillä osakekaupoilla. Tällaisiin järjestelyihin voidaan puuttua tarvittaessa VML 28 §:n ja 29 §:n säännöksiä soveltamalla, jos järjestelyille ei ole osoitettavissa riittäviä verotuksesta riippumattomia perusteita.
Esimerkiksi päätöksessä KHO 1988-II-567 sovellettiin verotuslain 56 ja 57 §:iä, kun osakkaat saivat varoja kahdesta yhtiöstään (A Oy ja B Oy) siten, että he myivät osakkeita ristiin kummallekin yhtiölle (A Oy:n osakkeita myytiin B Oy:lle ja B Oy:n osakkeita myytiin A Oy:lle). Päätöksessä otettiin huomioon myyntien samanaikaisuus ja se, ettei osakkaiden määräysvalta ollut tosiasiallisesti yhtiöissä muuttunut sekä sen, ettei osakekaupoilla ollut muita kuin verotuksellisia perusteita. Päätöksessä KHO 12.6.1992 taltio 2295 verotuslain 56 ja 57 §:ää ei sovellettu yhtiönsä myyneisiin henkilöihin, kun nämä myivät osakkeensa ulkopuoliselle osakeyhtiölle. Tapauksessa ostajayhtiö nosti kauppaan tarvittavat varat myydystä yhtiöstä niin, että yhtiöiden välille syntyi kaupan johdosta velkasuhde.
6.6 Osakas nostaa rahaa tai maksaa yksityismenojaan yhtiön varoilla
Yhtiö ja osakas ovat erillisiä oikeushenkilöitä, joten osakas ei voi maksaa yhtiön varoilla omia yksityismenojaan, kuten ulkomaanmatkoja tai muita elantomenoja. Osakas ei myöskään voi käyttää yhtiön rahavaroja ilman veroseuraamuksia. Jos osakas maksaa yhtiön varoilla omia yksityismenojaan tai käyttää yhtiön rahavaroja, osakkaan käyttämien varojen määrä verotetaan peiteltynä osinkona.
Peiteltyä osinkoa ei kuitenkaan muodostu, jos yhtiö käsittelee yksityismenot tai osakkaan nostamat rahavarat osakkaan palkkana kuten luvussa 4.1 kerrotaan. Peiteltyä osinkoa ei muodostu myöskään silloin, jos erät kirjataan osakaslainaksi. Jotta erä voidaan käsitellä osakaslainana, sen tulee täyttää tietyt edellytykset. Näitä edellytyksiä käsitellään tarkemmin luvussa 6.7.1.
Toisinaan osakas saattaa jälkikäteen laskuttaa yhtiöltä itse maksamiaan elantomenoja. Tällöin osakkaan itse maksamat yksityismenot kirjataan yhtiön kirjanpitoon kuluksi ja yhtiön velaksi osakkaalle. Osakkaan yksityismenoihin perustuvan velan kirjaaminen aiheuttaa tällaisessa tapauksessa peitellyn osingon verotuksen vastaavalla tavalla kuin jos yhtiö olisi alun perin maksanut osakkaan yksityismenoja käsittelemättä niitä asianmukaisesti palkkana tai osakaslainana. Peitellyn osingon katsotaan tällaisessa tilanteessa realisoituvan jo silloin, kun yksityismenot kirjataan yhtiön kirjanpitoon. Koska osakkaan yksityismenoissa on selkeästi kysymys yhtiön kirjanpitoon kuulumattomasta erästä, peiteltyä osinkoa jakavan yhtiön maksukykyisyydellä ei ole merkitystä peitellyn osingon realisoitumiseen.
Jos peitelty osinko muodostuu rahavaroista, jotka osakas on ottanut omaan käyttöönsä, varojen määrä lisätään osakkaan tuloihin peiteltynä osinkona. Yhtiön tuloon ei tällaisessa tilanteessa tehdä lisäyksiä. Jos peitelty osinko puolestaan muodostuu osakkaan yksityismenoista, osakkaan tuloon lisätään yksityismenojen arvonlisäverollinen määrä. Yhtiön tuloon lisätään yhtiön kirjanpidossa kuluna vähennetty osakkaan yksityismenojen määrä.
Peiteltynä osinkona verotettuun ansiotuloon ei yleensä kohdistu sellaisia menoja, joita osakas voisi vähentää tulonhankkimiskuluina. Jos yhtiö on kuitenkin maksanut osakkaan puolesta sellaisia menoja, jotka liittyvät osakkaan tulonhankkimistoimintaan, osakas saa vähentää peitellyn osingon määrän tulonhankkimiskuluna samalla tavalla kuin osakas olisi itse maksanut menon. Osakas saa tällaisessa tilanteessa vähentää tulonhankkimiskuluna koko peitellyn osingon määrän riippumatta siitä, onko peitelty osinko ollut kokonaan vai osittain veronalaista. Verovuodesta 2023 alkaen peitelty osinko on kokonaan veronalaista. Ennen verovuotta 2023 peitellystä osingosta 25 prosenttia oli pääsääntöisesti verovapaata.
6.7 Yhtiön ja osakkaan väliset rahoitusjärjestelyt
6.7.1 Osakaslaina
Osakeyhtiö voi antaa osakkaalleen ja hänen perheenjäsenilleen osakaslainoja. Osakaslainan verotuksesta säädetään TVL 53 a §:ssä. TVL 53 a § koskee rahalainaa, jonka osakas tai hänen perheenjäsenensä on saanut ja nostanut osakeyhtiöltään verovuoden aikana ja joka on maksamatta vielä verovuoden päättyessä. Tällainen osakaslaina on lainansaajan veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Suoraan omistukseen rinnastetaan välillinen omistus.
Koska osakaslaina verotetaan TVL 53 a §:n mukaan pääomatulona, se voi vain poikkeustapauksessa tulla verotetuksi peiteltynä osinkona. Pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ei myöskään edellytetä maksettavan korkoa, joten perimättä olevan koron tai alikorkoisen lainan johdosta ei tehdä lisäyksiä yhtiön ja osakkaan verotettavaan tuloon. Korkoa on kuitenkin perittävä, jos osakaslaina täyttää muilta osin TVL 53 a §:n edellytykset, mutta laina on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana. Korkoa on perittävä myös silloin, jos vähintään 10 prosentin omistusosuus ei täyty eikä lainaa sen vuoksi voida lukea pääomatuloksi. Verotuksessa hyväksytään korko maksetuksi, jos se on lisätty velkapääomaan.
Käypänä osakaslainan korkona pidetään valtiovarainministeriön kahdesti vuodessa vahvistaman peruskoron suuruista korkoa. Jos peruskorko on negatiivinen tai nolla, osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa edellä mainituissa tilanteissa. Negatiivinen peruskorko ei oikeuta osakkeenomistajaa saamaan osakeyhtiöltä hyvitystä negatiivisesta korosta. Jos osakeyhtiö maksaa osakkeenomistajalle hyvitystä peruskoron negatiivisuuden vuoksi, maksettu suoritus on luonteeltaan peiteltyä osinkoa.
Yleensä osakaslaina annetaan rahana. Myös yhtiön tililtä tilikauden aikana maksetut osakkaan yksityismenot voidaan käsitellä yhtiön kirjanpidossa osakaslainana viimeistään tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä, jolloin yksityismenoista ei lähtökohtaisesti muodostu peiteltyä osinkoa.
Kun yhtiö antaa osakkaalleen lainan, laina edellytetään maksettavan takaisin. Rajanveto osakaslainan ja peitellyn osingon välillä tehdään ensisijaisesti osakkaan maksukyvyn ja lainan takaisinmaksutarkoituksen perusteella. Lainan pääomaa ei voida katsoa peitellyksi osingoksi, jos lainaan liittyy takaisinmaksutarkoitus ja lainaehdoissa on sovittu koron maksusta ja takaisinmaksuaikataulusta. Merkitystä ei kuitenkaan ole pelkästään velkakirjaan kirjoitetuilla ehdoilla, vaan niiden tosiasiallisella toteutumisella. Takaisinmaksutarkoituksen voidaan katsoa puuttuvan esimerkiksi silloin, jos osakas on ollut maksukyvytön jo lainan myöntämishetkellä tai jos lainaa ei ole lyhennetty lainkaan. Takaisinmaksutarkoituksen voidaan katsoa puuttuvan myös silloin, jos toimintansa lopettaneella yhtiöllä on osakkaaltaan saatava, jonka pääomaa tai korkoa ei tulla perimään.
Osakaslainan verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostaman osakaslainan verotus
.
6.7.2 Takauspalkkio
Osakeyhtiö voi suorittaa osakkaalleen hyvityksiä rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä. Osakas voi antaa esimerkiksi takaussitoumuksen yhtiön velasta ja yhtiö voi maksaa osakkaalle korvauksen tästä sitoumuksesta. Korvauksen käypää hintaa arvioitaessa vertailuperusteena voidaan käyttää esimerkiksi rahoituslaitosten vastaavista palveluista perimiä hintoja. Jos provisio vastaa käypää hintaa, siitä ei synny peiteltyä osinkoa. Vakuuden tulee lisäksi olla tarpeellinen yhtiön rahoituksen kannalta ja siihen tulee olla liiketaloudelliset syyt.
Kun osakas antaa osakeyhtiön velalle reaalivakuuden, takauspalkkio on osakkaan pääomatuloa (KVL 22/1994). Omavelkaisesta henkilötakauksesta saatu palkkio on osakkaan ansiotuloa (KVL 262/1993). Ennakkoratkaisussa KVL 50/1994 osakas perheineen omisti yhtiön, jonka vastuiden vakuudeksi osakas antoi asuinhuoneistonsa hallintaan oikeuttavat osakkeet yleisvakuudeksi pankille. Osakkaalle maksettu takausprovisio oli hänen pääomatuloaan siltä osin kuin osakkeiden tode
Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.
