VERO-VH/3943/00.01.00/2025
Suomi
VERO-VH/3943/00.01.00/2025 — Sukupolvenvaihdos perintötilanteissa
Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.
Analysoi tämä laki tekoälylläSukupolvenvaihdos perintötilanteissa
Syventävä vero-ohje
Antopäivä
22.4.2026
Versiohistoria
Diaarinumero
VH/3943/00.01.00/2025
Voimassaolo
22.4.2026 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A57/200/2017
Ohje liittyy kokonaisuuteen:
Perheoikeus ja verotus
Tässä ohjeessa käsitellään maatilan ja yrityksen sukupolvenvaihdosten verotusta, kun sukupolvenvaihdos toteutetaan yrittäjän kuoleman jälkeen.
Tämä ohje korvaa annetun samannimisen ohjeen (A57/200/2017). Ohjetta on päivitetty lainsäädäntömuutosten, uuden oikeuskäytännön ja Verohallinnon muihin ohjeisiin tehtyjen muutosten vuoksi.
Lyhenteitä ja käsitteitä
Lyhenteet ja käsitteet taulukkomuodossa
Lyhenne
Käsite
AKYL
Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 29.4.1988/389
AL
Avioliittolaki 13.6.1929/234
ArvL
Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 22.12.2005/1142
AVL
Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501
EVL
Laki elinkeinotulon verottamisesta 24.6.1968/360
MVL
Maatilatalouden tuloverolaki 15.12.1967/543
OYL
Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624
PerVL
Perintö- ja lahjaverolaki 12.7.1940/378
PK
Perintökaari 5.2.1965/40
TVL
Tuloverolaki 30.12.1992/1535
VML
Laki verotusmenettelystä 18.12.1995/1558
VSVL
Varainsiirtoverolaki 29.11.1996/931
VvMA
Valtiovarainministeriön asetus
Elinkeinoyhtymä
Verosäännöksissä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan henkilöyhtiöitä sekä eräitä muita TVL 4 §:n 1 momentin 1-kohdassa määriteltyjä yhteenliittymiä
Henkilöyhtiö
Avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö
Huojennettu perintövero
Perintövero, joka maksuunpannaan PerVL 55 §:n huojennuksen jälkeen
Käypä arvo
Todennäköinen luovutushinta riippumattomien osapuolten välillä
Normaali perintövero
Perilliselle ennen PerVL 55 §:n huojennusta määrätty perintövero
Spv-arvo
Omaisuuden PerVL 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla huojennettu arvo, sukupolvenvaihdosarvo
Maatalousyhtymä
Maataloutta harjoittava verotusyhtymä
Metsäyhtymä
Metsätaloutta harjoittava verotusyhtymä
Verotusyhtymä
Kiinteistön yhteisen hallinnan perusteella TVL 4 §:n 1 momentin 2-kohdan mukaan syntyvä verotuksen laskentayksikkö
Yksityisliike
Liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminta tai yrittäjäpuolisoiden elinkeinotoiminta
Yrittäjäpuolisot
Puolisot, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa tai maataloutta yhdessä (TVL 14 §)
1 Johdanto
1.1 Suhde muuhun ohjeistukseen
Verohallinto on antanut seuraavat yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevat ohjeet:
Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa
,
Henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen sukupolvenvaihdos verotuksessa
ja
Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa
.
Näissä ohjeissa on käsitelty sukupolvenvaihdoksen verotusta eri verolajeissa silloin, kun sukupolvenvaihdos toteutetaan luopujan eläessä tehtävin järjestelyin.
Tämä ohje täydentää mainittuja ohjeita ottamalla huomioon tilanteet, joissa sukupolvenvaihdos joudutaan toteuttamaan yrittäjän tai viljelijän kuoleman jälkeen. Tällöin huomioon otettavaksi tulee verolainsäädännön rinnalle Suomen perhevarallisuusoikeusjärjestelmä.
Kun ohje täydentää edellä mainittuja ohjeita ja ohjeessa huomioidaan yrittäjän tai viljelijän kuolemasta johtuvat erityispiirteet, ei tässä ohjeessa selvitetä yksityiskohtaisesti sukupolvenvaihdoksen verotuksen peruspiirteitä. Siksi tämän ohjeen rinnalla on syytä käyttää myös sukupolvenvaihdoksen perusohjeita, joihin tässä ohjeessa viitataan joko yhteisnimellä sukupolvenvaihdosohjeet tai yksittäisiin ohjeisiin lyhennetyillä nimillä, esimerkiksi osakeyhtiön sukupolvenvaihdosohje tai yksityisliikettä koskeva sukupolvenvaihdosohje.
Lisäksi Verohallinto on antanut kannanoton
Porotalousyrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa
. Siinä käsitellään porotalousyrityksen sukupolvenvaihdoksen erityispiirteitä. Erillisessä kannanotossa on myös käsitelty maatilan spv-arvon vaikutusta hankintamenoon:
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutus maatilan hankintamenoon
. Lisäksi on annettu kannanotto erityiskysymyksistä, joita seuraa maatalouden harjoittamisen tai yksityisliikkeen toiminnan päättymisesta perittävän kuoleman jälkeen:
Perintönä saadun elinkeino- tai maatalousomaisuuden myynti, kun toimintaa ei jatketa
.
1.2 Sukupolvenvaihdokseen liittyvät verot
1.2.1 Yleistä
Kuoleman jälkeen toteutettavassa sukupolvenvaihdoksessa sovelletaan useita verolakeja eri vaiheissa kuolinpesän selvittämisprosessia. Verotuksen kannalta merkittäviä vaiheita ovat vainajan kuolinhetki, kuolinpesän toiminta pesänselvitys- ja -jakoprosessin aikana ja pesän jakamiseen liittyvät oikeustoimet. Lisäksi näillä toimilla voi olla merkitystä omaisuuden perineen perillisen myöhemmässä verotuksessa. Perinnönjakoprosessin eri vaiheiden vaikutus eri verolajeissa vaihtelee. Nämä on syytä tunnistaa arvioitaessa erilaisten vaihtoehtoisten toimintatapojen vaikutusta sukupolvenvaihdokseen.
1.2.2 Perintö- ja lahjaverotus
Perintöverotuksessa verovelvollisuus alkaa vainajan kuollessa. Verotuksen kohteena ovat ne omaisuuserät, jotka vainaja kuollessaan omisti, ja velat, jotka olivat olemassa vainajan kuolinhetkellä (lisäksi vähentää voidaan tietyt muut perintöverotuksen vähennyskelpoiset erät, kuten perunkirjoituskulut). Velkojen ja kulujen vähentämisen jälkeinen netto-omaisuus jaetaan verotettavaksi perillisillä kuolinhetken arvoista niiden oikeuksien mukaisissa suhteissa, jotka perilliset perintönä tai testamenteilla ovat omaisuuteen saaneet. Siten oleellista verotuksen perustana on se, millaisia oikeuksia perillisille vainajan kuollessa syntyi.
Lahjaverotuksessa lahjoitushetki määrittää lahjaverovelvollisuuden alun ja lahjan arvon. Siten esimerkiksi lahjoitettaessa perittyä omaisuutta tai annettaessa osituksen tai perinnönjaon yhteydessä lahja, lahjoitettava omaisuus arvostetaan siihen arvoon, joka sillä oli lahjoitusta tehtäessä.
1.2.3 Tuloverotus
Tuloverotuksen näkökulmasta perintötilanteiden sukupolvenvaihdoksissa tulee tarkasteltavaksi sekä jatkettavan toiminnan verotus että mahdollisesti syntyvät luovutusvoitot.
Kun yritystoimintaa tai maa- ja/tai metsätaloutta jatketaan kuoleman jälkeen, syntyy toiminnasta normaalisti verotettavia tuloja. Tulot verotetaan joka vuosi riippumatta siitä, jaetaanko omaisuutta vai toimitaanko kuolinpesänä. Toiminnan harjoittajasta riippuen tulojen määrä, vastuu veroista ja tuloverojen laskuperuste voivat kuitenkin olla erilaiset, kuten jäljempänä ohjeessa on kerrottu.
Lisäksi perittyyn omaisuuteen liittyy luovutusvoittoverotus. Sen osalta mahdolliset tuloveroseuraamukset syntyvät silloin, kun luovutusvoittoverotuksen synnyttävä luovutus tehdään. Tällainen luovutus voi olla esimerkiksi perityn omaisuuden myyminen tai ulkopuolisten varojen käyttö perinnönjaossa.
1.2.4 Varainsiirtoverotus
Varainsiirtoveroa tulee suoritettavaksi kiinteistöjen ja arvopapereiden vastikkeellisista luovutuksista (myös jäljempänä luvussa 4.10 kuvatusti kuolinpesäosuuksien luovutuksista). Tällaisia luovutuksia voivat olla esimerkiksi perityn omaisuuden myynnit tai ulkopuolisten varojen käyttö perinnönjaossa. Varainsiirtoverotuksen veroseuraamukset syntyvät lähtökohtaisesti silloin, kun luovutus tehdään.
1.2.5 Arvonlisäverotus
Arvonlisäverotuksen kohteena on tavaran ja palvelun myynti. Kyseessä on oma-aloitteisesti maksettava vero. Sukupolvenvaihdosten yhteydessä on arvonlisäverotuksen kannalta merkittävää, missä oikeudellisessa muodossa mahdollinen jatkettava arvonlisäveron alainen toiminta on ollut ja millaisin järjestelyin sitä jatketaan.
1.3 Ohjeen tarkastelujärjestys
Ohjeen rakenne etenee pääsääntöisesti sukupolvenvaihdosprosessin etenemisen mukaan. Ensin käsitellään välittömästi yrittäjän kuolemasta syntyviä veroseuraamuksia. Seuraavaksi käsitellään verotusta, kun toimitaan kuolinpesänä. Sen jälkeen käsitellään perinnönjaosta sekä mahdollisesta osituksesta syntyvät veroseuraamukset. Lopuksi käsitellään perintönä saadun omaisuuden vaikutuksia perillisen omaan verotukseen sen jälkeen, kun omaisuus on siirtynyt kuolinpesästä hänen omaan omistukseensa.
Ohjeen lopussa on erilliset jaksot arvonlisäverotuksesta ja tappioiden siirtymisestä sukupolvenvaihdoksissa.
2 Perintöverotus
2.1 Normaalin perintöveron ensisijaisuus
Perintöverotuksessa on perittyyn yritysomaisuuteen mahdollista saada PerVL 55 §:ssä säädetty sukupolvenvaihdoshuojennus. Sukupolvenvaihdoshuojennus on normaalista perintöverosta tehtävä maksuunpanohuojennus, joka myönnetään tiettyjen edellytysten täyttyessä. Huojennus voidaan tietyissä tilanteissa menettää, jolloin normaalista verosta maksuunpanematta jäänyt veron osa maksuunpannaan korotettuna.
Sukupolvenvaihdoshuojennus ei vaikuta normaalin perintöveron laskentaan millään tavalla. Normaali perintövero määritetään ensin samoin kuin perintötilanteissa, joissa sukupolvenvaihdoshuojennusta ei sovelleta. Veron laskemisessa myös huojennukseen mahdollisesti oikeuttavaa omaisuutta käsitellään samoin kuin muuta vainajalta perittävää omaisuutta.
Vasta sen jälkeen, kun normaali perintövero on laskettu, voidaan arvioida edellytyksiä myöntää jonkin perillisen perintönä saamaan omaisuuteen sukupolvenvaihdoshuojennus.
2.2 Normaalin perintöveron määrittäminen
Normaali perintövero määritetään siten, että vainajan omaisuus, velat sekä muut perintöverotuksessa vähennyskelpoiset erät arvostetaan arvoon, joka niillä oli vainajan kuollessa. Arvon määrittämisestä kerrotaan tarkemmin erillisissä varojen arvostamista koskevissa ohjeissa, jotka on koottu yhdelle sivustolle:
Perintö- ja lahjaverotuksen arvostamista koskevien ohjeiden koontisivu
. Jos vainajalla ja hänen leskellään tai aiemmin kuolleella puolisollaan on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, on perintöverotuksessa huomioitava myös lesken tai aiemmin kuolleen puolison varat. Näistä kysymyksistä kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot
.
Vainajalta kuolinhetkellä saatu perittävä omaisuus jaetaan vainajan perillisille ja testamentinsaajille niissä suhteissa, joissa vainajan testamentit ja perintökaari määräävät. Tämän jaon määrittämiseksi tehdään vainajan kuolinhetken omaisuudesta laskennallinen perinnönjako. Laskennallisessa perinnönjaossa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi kuoleman jälkeen selvinneitä ratkaisuja oikeuksista perittäviin varoihin. Kuolinhetken varat voidaan siten jakaa perintöverotettavaksi nämä ratkaisut huomioon ottaen. Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Ositus- ja perinnönjakosopimus perintöverotuksessa
.
Joistain perheoikeudellisista oikeuksista voi myös osittain luopua tai vedota niihin vain osittain tavalla, joka otetaan huomioon perintöverotusta toimitettaessa. Luopumistilanteista kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa
.
Vainajan normaalissa perintöverotuksessa voidaan häneltä perittävistä varoista osa jättää verotuksen ulkopuolelle esimerkiksi kansainvälisen verosopimuksen tai PerVL 17 §:ssä tarkoitetun kuolemaa edeltävän kahden vuoden sisällä jo tapahtuneen perintöverotuksen vuoksi. Tästä asiasta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Kahden vuoden sisällä peritty omaisuus perintöverotuksessa
. Verotettavista varoista voidaan vähentää laskennallisin perustein tehtävä hallintaoikeusvähennys, joka perustuu PK 3 luvun 1a §:n mukaiseen lesken hallintaoikeuteen. Tästä asiasta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
.
Perillisen laskennalliseen perintöosaan voidaan myös lisätä varoja, esimerkiksi kuoleman perusteella saatavia vakuutuskorvauksia tai aiemmin saatuja lahjoja. Perintöosasta voidaan myös vähentää aiemmin suoritettuja lahja- tai perintöveroja tai samasta perinnöstä toiseen maahan suoritettavia veroja. Lisäksi yksittäisten perinnönsaajien verotettavasta perintöosasta voidaan jättää osa verottamatta esimerkiksi puoliso- tai alaikäisyysvähennyksen vuoksi.
Kaikki edellä kuvatut verotuskysymykset ratkaistaan määritettäessä normaalia perintöveroa. Näiden kysymysten ratkaisuun ei vaikuta, myönnetäänkö normaaliin perintöveroon jollekin perilliselle sukupolvenvaihdoshuojennus.
2.3 Sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset
2.3.1 Huojennuksen edellytykset
Perintöveroon voidaan myöntää osittainen sukupolvenvaihdoshuojennus, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Verotettavaan perintöön sisältyy maatila, muu yritys tai niiden osa
perillinen jatkaa maatalouden tai maa- ja metsätalouden tai muun yritystoiminnan harjoittamista perintönä saamallaan maatilalla tai yrityksessä
huojennettavaan yritykseen tai maatilaan kohdistuva suhteellinen osa perintöverosta on yli 850 euroa.
Maatilan tai muun yrityksen osalla tarkoitetaan paitsi suoraa maatilan tai yrityksen perimistä myös välillistä varallisuuden omistusta henkilö- tai osakeyhtiön kautta, kun perintönä saadaan vähintään yksi kymmenesosa maatilan tai yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.
Samaan perintöosaan voi kuulua monta yritystä tai maatilaa. Huojennusta voidaan soveltaa tai vaatia vain osaan yrityksistä tai maatiloista. Kunkin yrityksen tai maatilan huojentamisen edellytykset arvioidaan erikseen.
Verovelvollisen on esitettävä huojennusta koskeva pyyntö Verohallinnolle ennen perintöverotuksen toimittamista (KHO 1986-II-598).
2.3.2 Maatilan, muun yrityksen tai niiden osan kuuluminen perintöön
Maatilan tai muun yrityksen ja niiden osan määrittely on tarkemmin selvitetty sukupolvenvaihdosohjeissa. Samoja määrittelyjä sovelletaan myös perintönä saatuihin yritysten osiin. Lahjaverotuksessa lahjoituksen kohteena yleensä on selvästi määritelty osuus maatilasta tai yrityksestä. Perintöverotuksessa näin on vain silloin, kun maatila tai yritys saadaan pesästä päältä täytettävänä legaattina. Muissa tilanteissa perintöverotukseen tehtävän huojennusvaatimuksen osana verovelvollisen on sukupolvenvaihdoshuojennusvaatimuksen lisäksi selvitettävä, että saannon kohde on yritys tai maatila ja että toimintaa jatketaan. Hänen on myös selvitettävä, millainen osa huojennettavasta omaisuudesta tulee hänen perintöosaansa.
Jos huojennusvaatimuksessa ei selvitetä, millainen osuus huojennettavasta omaisuudesta sisältyy perintöosaan, joudutaan osuus määrittämään laskennallisen perinnönjaon kautta. Silloin pesän varoista tehdään testamenttien ja perintökaaren mukaisten suhteellisten perintöosien mukainen jako, jossa perillisen osaan katsotaan tulevan tietty suhteellinen osa huojennettavasta varallisuudesta. Huojennuksen edellytysten on täytyttävä tähän osuuteen.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 1.
Vainajan varoihin kuuluu 15 % yhtiön osakekannasta. Häneltä jää kolme rintaperillistä eikä hän ole tehnyt testamenttia. Kaikki perilliset esittävät huojennusvaatimuksen eikä perinnönjaon sisällöstä toimiteta tarkempaa selvitystä. Laskennallisessa jaossa kunkin perintöosuuteen katsotaan tulevan 5 % yhtiön osakkeista. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset eivät täyty.
Esimerkki päättyy
Jos perintöverotuksen huojennusvaatimuksen ohella annetaan selvitys toimitetusta perinnönjaosta tai siitä, millainen perinnönjako tullaan toimittamaan, voidaan tämä selvitys ottaa huomioon määritettäessä sitä, millainen yrityksen osa perintöosaan kuuluu.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 2. Vainajan varoihin kuuluu 15 % yhtiön osakekannasta. Häneltä jää kolme rintaperillistä eikä hän ole tehnyt testamenttia. Perintöverotuksen huojennusvaatimuksen täydennykseksi toimitetaan selvitys, jonka mukaan kaikki osakkeet ohjataan yhden perillisen perintöosaan muiden saadessa vastaavasti enemmän muuta omaisuutta. Koko 15 % osuuden voidaan katsoa sisältyvän tämän perillisen perintöosaan ja huojennus voidaan laskea tästä osuudesta.
Esimerkki päättyy
2.3.3 Avio-oikeuden vaikutus yrityksen tai maatilan osan määrittelyyn
Jos vainaja on ollut avioliitossa, verotuksen kohteena on usein avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Tällaisessa tilanteessa vainajan perilliset voivat joutua luovuttamaan tasinkoa leskelle tai aiemmin kuolleen puolison kuolinpesälle tai he voivat saada tasinkoa leskeltä taikka ensin kuolleen puolison kuolinpesältä.
Jos perintöverotuksen kohteena oleva kuolinpesä on velvollinen luovuttamaan tasinkoa, voi perintöverotuksen huojennusvaatimukseen liittää selvityksen siitä, mitä omaisuutta on tarkoitus luovuttaa tasinkona tai liittää verotusasiakirjojen liitteeksi ositussopimuksen. Jos näistä tiedoista ilmenee, että mitään osaa huojennettavasta omaisuudesta ei ohjata tasinkona leskelle, voidaan kaikki huojennettava omaisuus lukea vainajan perillisten perintöosiin.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 3. Vainajalla on varallisuutta yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Näistä varoista puolet muodostuu miljoonan euron arvoisesta maatilasta. Vainajan kuolinpesä on velvollinen luovuttamaan leskelle tasinkoa 500 000 euroa. Kuolinpesän osakkaat vaativat sukupolvenvaihdoshuojennusta ja ilmoittavat, että lesken tasinko-oikeus tullaan täyttämään luovuttamalla muuta kuin maatilavarallisuutta. Perillisten perintöosiin voidaan jakaa koko maatila ja soveltaa niihin muiden edellytysten täyttyessä sukupolvenvaihdoshuojennusta.
Esimerkki päättyy
Jos verotukseen ei selvitetä, mitä omaisuutta on tarkoitus luovuttaa tasinkona, verotusta toimitettaessa tasinkoa on suhteellinen osuus vainajan kaikesta omaisuudesta käypien arvojen suhteissa. Silloin huojennusta sovelletaan vain siihen osuuteen, joka jää verotettavaksi tasingon huomioon ottamisen jälkeen.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 4.
Vainajalla on varallisuutta yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Näistä varoista puolet muodostuu miljoonan euron arvoisesta maatilasta. Vainajan kuolinpesä on velvollinen luovuttamaan leskelle tasinkoa 500 000 euroa. Perintöverotukseen ei toimiteta selvitystä, millä varoilla lesken tasinko-oikeus täytetään. Tasinkona katsotaan luovutettavan 250 000 euron edestä muuta varallisuutta ja 250 000 euron edestä maatilaa, eli ¼ maatilasta. Loppu ¾ maatilasta jaetaan perillisten perintöosiin.
Esimerkki päättyy
Joskus osa yrityksestä tai maatilasta voi kuulua lesken varoihin. Tähän omaisuuteen perillisille ei suoraan synny perintöoikeutta eikä heillä ole oikeutta vaatia tällaista omaisuutta tasingoksi. Siten lesken omaisuuteen ei voida myöntää huojennusta pelkästään sillä perusteella, että perilliset esittävät huojennusvaatimuksen. Jos ennen perintöverotuksen toimittamista kuitenkin selvitetään, että leski on osituksessa luovuttanut huojennettavaa omaisuutta kuolinpesälle, tähän omaisuuteen voidaan myöntää sukupolvenvaihdoshuojennus.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 5. Perinnönjättäjän lesken avio-oikeuden alaisiin varoihin kuuluu 10 % osuus X Oy:n osakkeista. Ennen perintöverotuksen toimittamista lesken ja kuolinpesän osakkaiden välillä toimitetaan ositus, jossa osakkeet ositetaan kuolinpesälle ja jaetaan sen osakkaalle A. Leski ja muut kuolinpesän osakkaat saavat vastaavasti enemmän muusta jaettavasta omaisuudesta. Osakkeiden katsotaan sisältyvän A:n verotettavaan perintöosaan ja niihin voidaan muiden edellytysten täyttyessä soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta.
Esimerkki päättyy
2.3.4 Pesän ulkopuolisten varojen käytön vaikutus yrityksen tai maatilan osan määrittelyyn
Ulkopuolisten varojen käsite ja kohdentaminen selvitetään tarkemmin jäljempänä ohjeen kohdassa 4.2.2. Jos jatkaja käyttää pesän ulkopuolisia varoja saadakseen suuremman osuuden yrityksestä tai maatilasta perintöosaansa, ulkopuolisten varojen käytön perusteella saatu osa varoista ei sisälly perintöosaan. Perintöosaan sisältyvää yrityksen osaa on vain se osa perinnönjaossa saadusta omaisuudesta, joka tulee perilliselle perintösaantona.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 6. Vainajan varoihin kuuluu 15 % X Oy:n osakkeista, joiden arvo on 150 000 euroa. Lisäksi hänellä on 50 000 euron edestä muita varoja. Hänen perintöverotettava varallisuutensa on 200 000 euroa. Hänellä on kaksi perillistä, joita molempia verotetaan 100 000 euron perinnöstä. Toinen perillisistä saa perintöosaansa osakkeet ja toinen muun varallisuuden. Osakkeet saanut perillinen maksaa toiselle perilliselle 50 000 euroa. Hän saa 10 % yhtiön osakkeista perintönä ja 5 % ulkopuolisia varoja vastaan. Kun perintönä saatu osuus täyttää PerVL 57 §:n vähimmäisosuuden, hänen perintöönsä voidaan soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta.
Esimerkki päättyy
Jos testamentinsaaja maksaa ulkopuolisin varoin tasingon tai lakiosan saadakseen pitää testamentatun omaisuuden avio-oikeuden tai lakiosan estämättä, kyseessä ei ole verotuksellinen luovutus. Silloin koko testamentilla saatu yritys tai maatila sisältyy testamentinsaajan verotettavaan perintöosaan ja ulkopuoliset varat käsitellään perittävään omaisuuteen kohdistuvina velkoina.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 7. Vainajan avio-oikeuden alainen omaisuus koostuu miljoonan arvoisesta 10 % omistusosuudesta osakeyhtiössä, jonka hän on testamentannut tyttärelleen A:lle. Häneltä jää leski, jolla ei ole omaisuutta lainkaan, sekä poika B, joka vaatii lakiosaa. Saadakseen testamentilla hänelle määrätyt osakkeet A suorittaa pesän ulkopuolisia varoja 500 000 euroa leskelle tasinkona ja 125 000 euroa B:lle lakiosana. A:n perintöosaan perintöverotuksessa sisältyy 10 % yhtiön osakkeista ja huojennusta laskettaessa otetaan huomioon 625 000 euron arvoinen tasingosta ja lakiosasta koostuva velka. Laskutavoista kerrotaan tarkemmin jäljempänä luvussa 2.4.
Esimerkki päättyy
2.3.5 Toiminnan jatkaminen
2.3.5.1 Jatkamisen perusmääritelmä
Jatkamisedellytyksen täyttyminen arvioidaan lähtökohtaisesti kuten sukupolvenvaihdosohjeissa on lahjaverotuksen käsittelyn yhteydessä kuvattu. Perintöverotuksessa verotuksen kohteena ei kuitenkaan yleensä ole suora omistus maatilaan tai muuhun yritykseen, vaan laskennallinen perintöosa, joka sisältää huojennettavaa omaisuutta. Siten perintöverotuksen toimittamiseksi on yksilöitävä edellä luvussa 2.3.2 kuvatusti, mikä huojennettava omaisuus perintöosaan kuuluu. Lisäksi on ilmoitettava, minkä toiminnan jatkamisen perusteella sukupolvenvaihdoshuojennusta vaaditaan. Selvitys voidaan antaa joko perukirjassa tai sen liitteissä.
2.3.5.2 Hallintaoikeustestamentin vaikutus jatkamiseen
Perittävä on voinut tehdä hallintaoikeustestamentin, jonka nojalla omaisuuden hallinta voidaan määräajaksi määrittää muulle taholle kuin omaisuuden perintönä saavalle. Tyypillisesti tällainen testamentti tehdään puolison hyväksi. Jos muu kuin omaisuuden perivä henkilö hallitsee testamentin nojalla omaisuutta, ei perillinen voi jatkaa omaisuudella huojennukseen oikeuttavaa toimintaa. Huojennussäännöstä ei voida tällaisessa tilanteessa soveltaa.
Hallintaoikeustestamentin voi ottaa vastaan myös vain osittain. Huojennusta voidaan tällaisessa tilanteessa kuitenkin soveltaa, jos esimerkiksi kaikkeen puolisonsa omaisuuteen hallintaoikeuden saanut leski ei vetoa hallintaoikeuteen siltä osin kuin se kohdistuu huojennettavaan omaisuuteen. Myös näissä tilanteissa on tärkeää selvittää edellä luvussa 2.3.3 kuvatut seikat sen määrittämiseksi, millainen osuus huojennettavasta omaisuudesta sisältyy perintöosaan.
Jäljempänä luvussa 2.5 kuvataan tarkemmin jatkamiseen liittyviä erityispiirteitä eri toimintojen ja toimintamuotojen osalta.
2.3.6 Huojennettavaan omaisuuteen kohdistuva perintöveron osa
Sukupolvenvaihdoshuojennus koskee vain sitä normaalin perintöveron suhteellista osaa, joka kohdistuu huojennettavaan omaisuuteen. Tämä osuus lasketaan siten, että määritetään huojennetun omaisuuden käyvän arvon suhteellinen osuus koko perintöosaan sisältyvästä omaisuudesta. Muun kuin huojennettavan omaisuuden suhteellinen osa normaalista perintöverosta määrätään aina normaalien veron laskusääntöjen mukaan. Jos huojennettavaan omaisuuteen kohdistuva normaalin perintöveron osa on enemmän kuin 850 euroa, voidaan huojennusta soveltaa.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 8.
Vainajan varoihin kuuluu 500 000 euron arvoinen maatila ja 500.000 euroa muita varoja. Yhteensä perintöverotettavat varat ovat miljoona euroa. Vainajalta jää yksi rintaperillinen, joka saa kaiken omaisuuden ja hänelle määrätään normaali perintövero miljoonan euron perinnöstä. Perintövero on 149 000 euroa, tästä puolet (74 500 euroa) kohdistuu maatilaan ja puolet muuhun omaisuuteen. Kun maatilaan kohdistuva veron osa on enemmän kuin 850 euroa, huojennuksen edellyttämä huojennettavaan omaisuuteen kohdistuva veron osuus täyttyy.
Esimerkki päättyy
Normaalissa perintöverotuksessa voi tulla tehtäväksi myös laskennallisin perustein myönnettäviä vähennyksiä omaisuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi kahden vuoden sisällä perityn omaisuuden jättäminen verotuksen ulkopuolelle tai puoliso- ja alaikäisyysvähennys. Nämä erät vähennetään ennen huojennettavaan omaisuuteen kohdistuvan veron osan määrittämistä. Näin laskettu normaali vero jaetaan käypien arvojen suhteissa perillisen saamaan huojennettavaan ja muuhun omaisuuteen.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 9.
Vainaja on testamentannut puolisolleen 500 000 euron arvoisen maatilan ja 500 000 euroa muita varoja. Yhteensä puolisolle tulee varoja perintönä miljoona euroa. Hänen perintöosuudestaan tehdään puolisovähennys, jonka jälkeen hänelle määrätään 910 000 euron perinnöstä 134 600 euron perintövero. Siitä puolet kohdistuu maatilaan ja puolet muuhun omaisuuteen.
Esimerkki päättyy
Normaalissa perintöverotuksessa voi perintöverosta tulla vähennettäväksi myös aiemmin samasta omaisuudesta maksettu perintövero tai samasta omaisuudesta ulkomaille maksettu vero. Nämä erät vähennetään normaalista verosta ennen huojennettavaan omaisuuteen kohdistuvan veron osan laskemista. Kun omaisuus kuuluu osituksessa ja perinnönjaossa tehtävin sopimuksin jaettaviin varoihin, veron vähennys jaetaan normaalin perintöveron vähennyksenä laskennallisesti kaikille perillisille. Silloin vähennys huojennuksen laskennassa kohdistuu käypien arvojen suhteissa perillisen saamaan huojennettavaan ja muuhun omaisuuteen.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 10. Vainaja omisti miljoonan euron maatilan ja lisäksi hänellä on kolme miljoonaa euroa muita varoja. Yhteensä hänellä on varoja neljä miljoonaa euroa. Hänen omaisuutensa perivät hänen kaksi veljenpoikaansa A ja B, jotka kumpikin saavat kahden miljoonan euron perinnön. Vainajan varoihin sisältyy miljoonan euron edestä hänen äidiltään perimiään varoja. Äiti on kuollut vuoden ennen vainajan kuolemaa ja vainaja on maksanut perinnöstä perintöveroa 149 000 euroa.
Kun vainajan perilliset ovat korkeammassa veroluokassa kuin aiemmassa perinnössä ja kuolemien välillä ei ole kulunut kahta vuotta, omaisuus verotetaan uudelleen veljenpojilla, mutta vainajan maksama perintövero vähennetään veljenpojille määrättävästä perintöverosta. Kummallekin veljenpojalle lasketaan kahden miljoonan euron perinnöstä perintövero, joka toisessa veroluokassa on 625 600 euroa. Tästä vähennetään kummallakin puolet vainajan maksamasta perintöverosta, eli 74 500 euroa. Veljenpoikien normaali perintövero on 551 100 euroa.
Veljenpojat sopivat perinnönjaossa, että A saa koko maatilan ja miljoonan euron edestä muita varoja ja B kaksi miljoonaa muita varoja. A:n perintöön sisältyvään maatilaan sovelletaan sukupolvenvaihdoshuojennusta. A:n perimästä omaisuudesta puolet on maatilaomaisuutta ja puolet muuta omaisuutta. Huojennettavaan maatilaan kohdistuu puolet A:n normaalista perintöverosta, eli 275 550 euroa.
Esimerkki päättyy
Joskus esimerkiksi testamentin johdosta kahden vuoden sisällä peritty omaisuus tai ulkomaisesta jäämistöoikeudesta johtuen ulkomailta peritty omaisuus ei kuulu osituksessa ja perinnönjaossa eri osapuolille sopimuksin jaettavaan omaisuuteen. Silloin omaisuus jaetaan suoraan testamentin tai ulkomaisen siviilioikeuden vuoksi tietylle perilliselle. Kun ulkomainen jäämistöoikeus ohjaa sitä, mikä omaisuus tulee kunkin perillisen perintöosaan, voidaan perintöverotuksen toimittamista varten antaa selvitys sovellettavan ulkomaisen lain sisällöstä.
Tällaiseen ilman sopimuksia tietylle perilliselle tulevaan omaisuuteen kohdistuva vero kohdistetaan tämän perillisen normaalin perintöveron siihen osaan, joka määrätään kyseisen omaisuuserän perusteella. Tämä kohdistus otetaan huomioon myös huojennettavaan omaisuuteen kohdistuvan veron osan laskennassa.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 11. Vainaja on määrännyt testamentilla A:lle 400 000 euron arvoisen henkilöyhtiöosuuden Suomesta ja 100 000 euron arvoisen kiinteistön ulkomailta. Yhteensä A saa testamentilla 500 000 euroa, josta suoritettava vero on 69 000 euroa. Ulkomaisesta kiinteistöstä on maksettu veroa kiinteistön sijaintimaahan 10 000 euroa. Kun omaisuus kohdentuu suoraan testamentilla A:lle, hänelle määrätään perintövero näistä omaisuuseristä, eikä laskennallisesta perintöosuudesta. Siten normaalista 69 000 euron verosta 20 % (eli 13 800 euroa) kohdistuu ulkomailta perittyyn omaisuuteen, josta voidaan vähentää ulkomaille maksettu vero. Normaalista verosta 80 % ennen ulkomaisen veron vähennystä (eli 55 200 euroa) kohdistuu huojennettavaan henkilöyhtiöosuuteen.
Esimerkki päättyy
Perintöverotuksessa voi tulla huomioon otettavaksi myös lahjoja, joita käsitellään ennakkoperintönä tai jotka on annettu kolmen vuoden sisällä ennen vainajan kuolemaa. Tällöin lahjasta maksettu lahjavero voidaan vähentää perintöverosta. Tällaisessa tilanteessa huojennettavaan omaisuuteen kohdistuva perintövero lasketaan perintöverosta, josta on jo vähennetty aiemman lahjan vero.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 12. A perii vainajalta yhteensä miljoonan euron perinnön. Perintöosaan sisältyy puolen miljoonan euron maatila ja puoli miljoonaa euroa muuta omaisuutta. Hän on saanut vainajalta 200 000 euron lahjan vuosi ennen vainajan kuolemaa ja maksanut siitä lahjaveroa 21 900 euroa. Lahja lisätään perintöosaan ja summasta lasketaan normaali perintövero, josta vähennetään aiemmasta lahjasta maksettu vero. Perintövero yhteensä 1,2 miljoonan euron perinnöstä on 187 000 euroa. Tästä vähennetään aikaisemmin maksettu lahjavero 21 900 euroa. Normaali vero on 165 100 euroa, josta puolet kohdistuu maatilaan ja puolet muuhun omaisuuteen.
Esimerkki päättyy
Perillisen perintöosaan voidaan tehdä lisäyksiä myös esimerkiksi kuoleman perusteella maksettavien vakuutuskorvausten johdosta. Tällaisissa tilanteissa normaali perintövero muodostuu perintönä saadun omaisuuden ja veronalaisten korvausten summasta. Laskettaessa huojennettavaan omaisuuteen kohdistuvaa normaalin perintöveron osaa ja jäljempänä tarkemmin kuvattua perintöveron huojennusta tällaiset korvaukset huomioidaan huojennuksen ulkopuolisina varoina.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 13. A perii vainajalta 700 000 euron edestä omaisuutta. Perintöosaan sisältyy puolen miljoonan euron maatila, johon sovelletaan sukupolvenvaihdoshuojennusta, ja 200 000 euroa muuta omaisuutta. Lisäksi hän saa vainajan kuoleman vuoksi 300 000 euron vakuutuskorvauksen edunsaajamääräyksen perusteella. Yhteensä häntä verotetaan miljoonan euron perinnöstä, josta määrättävästä verosta puolet kohdistuu maatilaan ja puolet muuhun omaisuuteen.
Esimerkki päättyy
2.4 Sukupolvenvaihdoshuojennuksen ja pidennetyn maksuajan laskeminen
2.4.1 Huojennuksen ja pidennetyn maksuajan laskutapa
Huojennuksen laskennassa huojennettava omaisuus arvostetaan PerVL 55 §:n mukaisesti spv-arvoon ja tästä arvosta määrätään huojennettavasta omaisuudesta maksuunpantava perintövero, kuitenkin vähintään 850 euroa. Spv-arvolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti 40 % varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain mukaisesta arvosta. Tiettyjen sukupolvenvaihdosohjeissa mainittujen varojen osalta sillä tarkoitetaan 40 % omaisuuden käyvästä arvosta. Edellä kuvatusti sukupolvenvaihdoshuojennus koskee vain sitä osaa perintöverosta, joka kohdistuu huojennettavaan yrityksen tai maatilan osaan. Muuhun perittyyn omaisuuteen kohdistuva suhteellinen osa perintöverosta määrätään aina maksettavaksi normaalisti ja huojennuksen edellytys on aina, että huojennettavaan omaisuuteen kohdistuva normaali vero on enemmän kuin 850 euroa.
Määrättävä perintövero on siten aina vähintään muun omaisuuden suhteellinen osa normaalista perintöverosta ja 850 euroa. Huojennettava vero lasketaan sukupolvenvaihdosohjeissa kuvattujen spv-arvojen perusteella, jos se johtaa korkeampaan veroon kuin edellä kuvattu vähimmäisvero. Spv-arvoihin perustuva vero lasketaan siten, että muun omaisuuden käypään arvoon lisätään huojennettavan omaisuuden spv-arvo. Tästä summasta määrätään vero, jos se on enemmän kuin edellä kuvattu vähimmäisvero.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 14. Vainajan varoihin kuuluu 500 000 euron arvoinen maatila ja 500 000 euroa muita varoja. Yhteensä perintöverotettavat varat ovat miljoona euroa. Vainajalta jää yksi rintaperillinen, joka saa kaiken omaisuuden ja hänelle määrätään normaali perintövero miljoonan euron perinnöstä. Perintövero on 149 000 euroa, josta puolet (74 500 euroa) kohdistuu maatilaan ja puolet muuhun omaisuuteen. Siten perinnöstä määrätään perintöveroa vähintään muun omaisuuden suhteellinen osa 74 500 euroa lisättynä huojennetun omaisuuden vähimmäisverolla 850 euroa, eli yhteensä 75 350 euroa. Perintövero voidaan määrittää spv-arvon perusteella, jos veron määrä muodostuu tätä vähimmäisveroa suuremmaksi.
Maatilan spv-arvo on 100 000 euroa. Kun tähän arvoon lisätään muun perintöosan käypä arvo, muodostuu perintöosuuden huojennetuksi arvoksi 600 000 euroa. Tästä summasta suoritettava perintövero 85 000 on enemmän kuin edellä kuvattu vähimmäisvero. Siten tämä vero maksuunpannaan ja muu osa verosta huojennetaan.
Esimerkki päättyy
Tässä ohjeessa esimerkit on laskettu edellä kuvatulla laskutavalla, koska perintöverotuksessa on tavanomaista, että saadaan muutakin kuin huojennettavaa omaisuutta. Siksi vähimmäisvero on yleensä isompi kuin lahjaverotuksessa tavanomainen 850 euroa. Sukupolvenvaihdosohjeissa ja oikeuskirjallisuudessa käytetään myös toisenlaista lukujen esittämistapaa. Yllä esitetyn esimerkin 14 vaihtoehtojen vertailu tällä toisenlaisella esittämistavalla on seuraava:
Normaali perintövero
149 000 euroa
- Perintövero, kun huojennettava omaisuus arvostettu spv-arvoon
- 85 000 euroa
Erotus 1
64.000 euroa
Normaali perintövero
149 000 euroa
- Muun omaisuuden suhteellinen osa perintöverosta
- 74 500 euroa
- Huojennetun omaisuuden vähimmäisvero 850 euroa
- 850 euroa
Erotus 2
73 650 euroa
Erotuksista pienempi 64 000 euroa vähennetään käyvän arvon mukaisesta perintöverosta 149 000 eurosta, joten maksuunpantavaksi jää 85 000 euroa.
Huojennettavaan yrityksen tai maatilan osaan kohdistuvalle perintöverolle voidaan antaa PerVL 56 §:n mukainen maksuaika. Tällöin huojennettavan omaisuuden perintövero määrätään 10 vuoden tasaerissä siten, että maksuerä on aina vähintään 850 euroa.
Maatilaan kohdistuvana perintöveron osana pidetään myös sitä osaa perintöverosta, joka kohdistuu maatilan sukupolvenvaihdosohjeessa kuvattuihin maatilan osiin, jotka arvostetaan käypään arvoon (esimerkiksi maatilan asuinrakennuksen rakennuspaikka). PerVL 56 §:n maksuajan pidennystä voi vaatia, vaikka ei vaatisi veron määrään huojennusta. Muuhun kuin huojennettavaan omaisuuteen kohdistuvaan perintöveron osaan ei voi saada pidennettyä maksuaikaa.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 15. Esimerkin 14 mukaisessa tilanteessa huojennuksen jälkeen maksuunpannaan perintöveroa 85 000 euroa. Muun kuin huojennettavan omaisuuden suhteellinen osa verosta on 74 500 euroa. Siten huojennettavasta omaisuudesta maksuunpannaan perintöveroa 10 500 euroa. Tälle verolle voidaan myöntää PerVL 56 §:n mukainen maksuajan pidennys.
Esimerkki päättyy
2.4.2 Perintöosaan kuuluvan huojennetun omaisuuden perintöveron laskeminen
2.4.2.1 Huojennettu omaisuus saadaan erityistestamenttina
Jos huojennettua omaisuutta saadaan testamentilla legaattina, joka voidaan täyttää pesästä päältä, tämä legaattiomaisuus verotetaan kokonaisuudessaan legaatinsaajalla. Silloin testamentilla saatu omaisuus lisätään saman saajan mahdollisesti muutoin perimiin varoihin. Tästä summasta lasketaan normaali perintövero ja huojennettuun omaisuuteen kohdistuva veron osa. Tämän jälkeen lasketaan huojennettu vero spv-arvon perusteella siten, että legaattina saatu huojennettava omaisuus arvostetaan spv-arvoon ja muu omaisuus käypään arvoon.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 16. Vainaja on määrännyt testamentillaan X Oy:n koko osakekannan pojalleen A:lle. Muun omaisuutensa hän määrää jaettavaksi A:lle ja hänen sisarelleen B:lle tasan. Vainajan kuolinhetken omaisuuden säästö oli 3 miljoonaa euroa, josta X Oy:n osuus oli miljoona euroa (X Oy:n spv-arvo oli 200 000 euroa). Vainajan lesken omaisuuden säästö oli miljoona euroa, joten hänellä on oikeus miljoonan euron tasinkoon. Vainajan muiden varojen määrä on kuitenkin niin suuri, että tasinko voidaan täyttää muista varoista ja erityistestamentti voidaan täyttää päältä. Tästä syystä tasinkovelvollisuus huomioon ottaen vainajan jälkeen verotetaan 2 miljoonaa euroa. Vainajan omaisuudesta miljoonan euron legaatti ohjataan A:lle ja loppu miljoona euroa puoliksi A:lle ja B:lle siten, että molemmat saavat puoli miljoonaa euroa. Siten A:lla verotetaan yhteensä 1,5 miljoonan euron perintö, josta huojennetun omaisuuden suhteellinen osuus on 2/3. Huojennettu perintöosan arvo on 700 000 euroa, joka koostuu 500 000 euron muusta omaisuudesta ja spv-arvoltaan 200 000 euron X Oy:n osakekannasta.
Esimerkki päättyy
Jos testamenttia ei voida kokonaisuudessaan täyttää esimerkiksi vainajan velkojen, lakiosan tai tasingon suorittamisvelvollisuuden vuoksi, testamentin ohittavan oikeuden täyttäminen otetaan huomioon perintöverotuksessa. Jos testamentinsaaja luovuttaa osan omaisuudesta muiden testamenttia vahvempien oikeuksien täyttämiseen, huojennusta voidaan sen edellytysten täyttyessä soveltaa vain siihen osuuteen omaisuudesta, joka hänelle muiden oikeuksien täyttämisen jälkeen jää. Jos hän kuitenkin täyttää muut vahvemmat oikeudet esimerkiksi pesän ulkopuolisia varoja käyttämällä, voidaan koko huojennettu omaisuus lukea hänen perintöosaansa ja suoritettuja ulkopuolisia varoja pitää tähän omaisuuteen kohdistuvina velkoina huojennusta laskettaessa.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 17. Vainaja on testamentannut legaatilla A:lle miljoonan euron arvoisen 10 % osuuden X Oy:stä, jonka spv-arvo on 300 000 euroa. Legaatti loukkaa vainajan rintaperillisen B:n lakiosaa siten, että A joutuu suorittamaan lakiosana B:lle 100 000 euroa, että saa kaikki osakkeet omistukseensa. Tässä tilanteessa kaikkien osakkeiden voidaan katsoa sisältyvän A:n perintöosaan. Huojennusta laskettaessa perintöosaan katsotaan kuuluvan spv-arvoltaan 300 000 euron arvoinen yhtiön osa ja siihen kohdistuva 100 000 euron velka, joka arvostetaan 40 %:iin velan arvosta jäljempänä kohdassa 2.4.4 kuvatusti. Huojennettu perintövero lasketaan 260 000 euron perinnöstä.
Esimerkki päättyy
Kun legaatilla saadaan omaisuutta, johon vaaditaan huojennusta, on perintöverotuksen toimittamista varten tärkeää selvittää, voidaanko legaatti täyttää sitä vahvempien oikeuksien estämättä. Jos tämä ei ole mahdollista, on tärkeää myös selvittää, miten legaattia vahvemmat oikeudet täytetään.
2.4.2.2 Huojennetusta omaisuudesta ei erityistestamenttia
Jos huojennusta vaaditaan perintöverotuksessa omaisuuteen, jota huojennusta vaativa ei saa legaattina, joudutaan perintöosaan sisältyvä huojennettava omaisuus määrittämään edellä kohdassa 2.3 kuvatusti. Veron laskemiseen vaikuttaa, millainen selvitys osituksen ja perinnönjaon sisällöstä toimitetaan verotuksen perusteeksi. Tällä on merkitys paitsi huojennuksen myöntämiseen myös huojennuksen suuruuteen.
Jos huojennus joudutaan toimittamaan vain perukirjassa selvitetyn varallisuuden ja siihen kohdistuvan huojennusvaatimuksen pohjalta, huojennus lasketaan vain siihen osaan huojennettavasta omaisuudesta, joka vastaa perillisen laskennallista osuutta kaikista niistä varoista, joita ei ole käytetty legaatteihin, tasinkoon tai muihin ennen normaalia perinnönjakoa täytettäviin omaisuuseriin. Jos taas tulevan perinnönjaon sisältö selvitetään tai verotuksen perusteeksi toimitetaan jakosopimus, huojennus voidaan laskea näiden tietojen pohjalta.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 18. A:n kuolinhetken omaisuuden säästö oli viisi miljoonaa euroa. Näihin varoihin kuului X Oy:n koko osakekanta, jonka arvo oli miljoona euroa (X Oy:n spv-arvo oli 200 000 euroa). A:n lesken omaisuuden säästö oli kolme miljoonaa euroa, joten hänellä on oikeus miljoonan euron tasinkoon. Siten tasinkovelvollisuuden huomioon ottaen A:n jälkeen verotetaan 4 miljoonaa euroa. A:lta jäi kaksi rintaperillistä B ja C. B vaatii sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamista X Oy:n osakkeisiin ja ilmoittaa jatkavansa niillä yritystoiminnan harjoittamista.
Molemmille perillisille määrätään normaali perintövero 2 miljoonan euron perinnöstä. Verotuksen toimittamista varten ei selvitetä, mitä A:n kuolinpesä luovuttaa tasinkona leskelle. Muun selvityksen puuttuessa tasinkona luovutetuksi katsotaan käypien arvojen suhteissa kaikkea A:n omaisuutta. Siten osakkeista jää tasingon huomioon ottamisen jälkeen verotettavaksi 800 000 euron osuus. Verotukseen ei toimiteta myöskään tietoa siitä, miten perinnönjako B:n ja C:n välillä toimitetaan. Siten B:n osuuteen voidaan katsoa sisältyvän puolet A:n jälkeen verotettavista osakkeista, joiden arvo on 400 000 euroa, joka vastaa 40 % yhtiöstä. Näiden osakkeiden spv-arvo on 80 000 euroa, eli 40 % koko yhtiön spv-arvosta.
Perintöveron laskennassa B:n perintöosaan katsotaan sisältyvän 1,6 miljoonaa euroa muuta omaisuutta ja 400 000 euron huojennettava yritys. Siten normaalista perintöverosta 4/5 kohdistuu muuhun omaisuuteen ja 1/5 huojennettavaan yritykseen. Perintöveroa määrätään vähintään 4/5 normaalista verosta lisättynä 850 eurolla.
Huojennetun perintöosuuden arvoksi katsotaan 1 680 000 euroa (muun omaisuuden arvo lisättynä osakkeiden spv-arvolla). Tästä summasta määrätään maksuunpantava perintövero, jos se on suurempi kuin edellä kuvattu vähimmäisvero.
Esimerkki päättyy
Esimerkki alkaa
Esimerkki 19. A:n kuolinhetken omaisuuden säästö oli viisi miljoonaa euroa. Näihin varoihin kuului X Oy:n osakekanta, jonka arvo oli miljoona euroa (X Oy:n spv-arvo oli 200 000 euroa). A:n lesken omaisuuden säästö oli kolme miljoonaa euroa, joten hänellä on oikeus miljoonan euron tasinkoon. Tasinkovelvollisuus huomioon ottaen A:n jälkeen verotetaan 4 miljoonaa euroa. A:lta jäi kaksi rintaperillistä B ja C. B vaatii sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamista X Oy:n osakkeisiin ja ilmoittaa jatkavansa niillä yritystoiminnan harjoittamista. Molemmille perillisille määrätään normaali perintövero 2 miljoonan euron perinnöstä.
Verotuksen toimittamista varten selvitetään, että kuolinpesä luovuttaa tasinkona leskelle muuta omaisuutta kuin X Oy:n osakkeita. Lisäksi selvitetään, että kaikki osakkeet ohjataan B:lle ja C saa vastaavasti enemmän muuta omaisuutta. Siten B:n osuuteen sisältyy koko X Oy:n osakekanta.
Perintöveron laskennassa B:n perintöosaan katsotaan sisältyvän miljoona euroa muuta omaisuutta ja miljoonan euron huojennettava yritys. Tästä syystä normaalista perintöverosta ½ kohdistuu muuhun omaisuuteen ja ½ huojennettavaan yritykseen. Perintöveroa määrätään vähintään ½ normaalista verosta lisättynä 850 eurolla.
Huojennetun perintöosuuden arvoksi katsotaan 1 200 000 euroa (muun omaisuuden arvo lisättynä osakkeiden spv-arvolla). Tästä summasta määrätään maksuunpantava perintövero, jos se on suurempi kuin edellä kuvattu vähimmäisvero.
Esimerkki päättyy
Jos verotus perustetaan tietoihin tulevista osituksista ja perinnönjaoista ja nämä tiedot eivät vastaa myöhemmin tehtäviä sopimuksia, voidaan verotusta oikaista.
2.4.3 Normaalissa perintöverotuksessa tehtävien lisäysten ja vähennysten vaikutus huojennuksen laskemiseen
2.4.3.1 Verotettavasta omaisuudesta tehtävät vähennykset
Perintöverosta voidaan laskennallisin perustein tehdä vähennyksiä. Nämä vähennykset myönnetään pelkästään sen johdosta, että verotettavaan jäämistöön kuuluu veroetuun oikeuttavaa varallisuutta. Vähennyksen myöntäminen ei riipu siitä, kenen perillisen tai lesken osuuteen vähennykseen oikeuttava omaisuus osituksessa tai perinnönjaossa sovitaan. Vähennyksiä voi siten saada hyväksi esimerkiksi tilanteessa, jossa perillinen ei lainkaan saa kyseistä omaisuutta perintöosaansa, vaan saa vastaavasti enemmän jotain muuta omaisuutta. Esimerkiksi päätöksessä
KHO 1969-II-604 (Finlex)
lesken varoihin kuulunut 14 000 markan kuolinpesäosuus jätettiin ottamatta huomioon pesän avio-oikeudenalaista säästöä vahvistettaessa ja perilliselle siten myönnettiin 7 000 markan vähennys lesken omaisuuden perusteella.
Vastaavasti päätöksen
KHO 2000:33 (Finlex)
mukaisesti lesken hallintaoikeusvähennys puolittamisperiaatteen mukaisesti ositettavaan aviovarallisuuteen kuuluvasta omaisuudesta lasketaan puolesta asunnon arvosta riippumatta siitä, kenelle asunto osituksessa ja perinnönjaossa tulee. Vastaavasti
Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa
-ohjeen luvun 8.1.4 mukaisesti vähennys myönnetään silloinkin, kun asunto osituksessa tulee leskelle.
Kun verotettavasta omaisuudesta tehtävät vähennykset myönnetään normaalia veroa laskettaessa riippumatta siitä, kuinka suuri osa vähennyksen perusteena olevasta omaisuudesta osituksessa ja perinnönjaossa perillisen osaan tulee, vastaava laskennallinen vähennys tehdään myös huojennusta laskettaessa. Vähennys tehdään siten, että spv-arvon ja muun omaisuuden yhteenlasketusta arvosta vähennetään sama suhteellinen osuus kuin normaalia veroa laskettaessa tällä perusteella vähennettiin.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 20. Vainajan omaisuuden säästö on miljoona euroa. Myös lesken varojen määrä on miljoona euroa, eikä tasinkovelvoitetta ole. Varoihin kuuluu 400 000 euron arvoinen asunto, johon leskellä on lakisääteinen asumisoikeus. Tästä omaisuudesta tehdään ratkaisun KHO 2000:33 mukaisesti hallintaoikeusvähennys avioliittolain puolittamisperiaatetta soveltaen. Vähennykseen ei vaikuta, kenen perintöosaan asunto tulee osituksessa ja perinnönjaossa. Vähennyksen määränä pidetään 100 000 euroa.
Lisäksi lesken varoihin kuuluu 200 000 euron edestä omaisuutta, jonka leski on perinyt kahden vuoden sisällä ennen vainajan kuolemaa. Myös tästä omaisuudesta puolesta määrin -periaatteen mukaisesti (
KHO 1969-II-604 (Finlex)
) puolet sisältyy vainajan perillisten osuuteen ja se jätetään PerVL 17 §:n nojalla verottamatta.
Vainajalla on kaksi perillistä A ja B. Vainajalta perittävän omaisuuden määrä on miljoona euroa. Hallintaoikeusvähennyksenä tehdään 100 000 euron vähennys ja kahden vuoden sisällä perityn omaisuuden perusteella myös 100 000 euron vähennys. Vainajan jälkeen verotetaan 800 000 euron perintö, josta molempien perillisten osuus on 400 000 euroa. Siten vainajan omaisuuden käyvästä arvosta verotetaan 80 %.
Vainajan varoihin sisältyy maatila, jonka käypä arvo on 200 000 euroa ja spv-arvo 20 000 euroa. Tämän maatilan selvitetään sisältyvän A:n perintöosaan kokonaisuudessaan ja hän ilmoittaa jatkavansa maatilalla maatalouden harjoittamista. Omaisuuteen voidaan myöntää huojennus. A:n perintöosaan katsotaan kuuluvan 200 000 euron maatila, jonka osuus hänelle tulevista varoista ennen vähennyksiä on 2/5, ja 300 000 euron edestä muuta omaisuutta, joiden osuus on 3/5. Normaalista vähennysten jälkeen lasketusta perintöverosta muuhun omaisuuteen kohdistuu 3/5 ja maatilaan 2/5. Perintöveroa määrätään vähintään 3/5 normaalista verosta ja 850 euroa.
Huojennettua perintöveroa laskettaessa muusta omaisuudesta ja huojennetusta omaisuudesta otetaan kummastakin huomioon vain 80 % normaalista verosta tehtyjen vähennysten vuoksi. Siten muun omaisuuden arvona pidetään 240 000 euroa ja maatilan spv-arvona 16 000 euroa. Maksuunpantava perintövero määrätään 256 000 eurosta, jos se on enemmän kuin edellä kuvattu vähimmäisvero.
Esimerkki päättyy
2.4.3.2 Perityn omaisuuden vuoksi jo maksetut perintöverot
Joskus vainajan varoihin kuuluvan verotettavan omaisuuden perusteella on voitu maksaa jo perintöveroa, joka saadaan vähentää perintöosuudesta määrättävästä perintöverosta. Näin on esimerkiksi PerVL 17 §:n mukaisissa tilanteissa, kun jälkimmäisen perintöverotuksen veroluokka on aiempaa korkeampi ja eräissä kansainvälisissä verotustilanteissa. Edellä luvussa 2.3.6 kuvatusti huojennettuun omaisuuteen kohdistuva veron osa lasketaan sen normaalin perintöveron perusteella, joka maksuunpannaan näiden vähennysten jälkeen.
Vähennykset myönnetään yleensä pelkästään sen johdosta, että verotettavaan jäämistöön kuuluu veroetuun oikeuttavaa varallisuutta. Vähennyksen myöntäminen ei riipu siitä, kenen perillisen tai lesken osuuteen vähennykseen oikeuttava omaisuus osituksessa tai perinnönjaossa sovitaan. Vähennyksiä voi siten saada hyväksi esimerkiksi tilanteessa, jossa perillinen ei lainkaan saa kyseistä omaisuutta perintöosaansa, vaan saa vastaavasti enemmän jotain muuta omaisuutta.
Kun jo maksetun veron vähennys normaalissa perintöverotuksessa jaetaan laskennallisesti osakkaille riippumatta siitä, kuinka suuren osan tästä omaisuudesta he saavat perinnönjaossa, spv-arvon mukaisen huojennetun perintöveron laskemisen jälkeen maksuunpantavasta verosta vähennetään sama suhteellinen osa kuin aiemman perintöveron perusteella vähennettiin normaalista perintöverosta.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 21. Vainajan testamenttaa kaiken omaisuutensa veljelleen B:lle. Vainajan varoihin kuuluu vainajan äidiltä kahden vuoden sisällä perittyä omaisuutta, josta on maksettu perintöveroa ensimmäisen veroluokan mukaan / 29 560 euroa. Vainajan varojen kokonaismäärä on miljoona euroa. Varoihin sisältyy 500 000 euron arvoinen maatila, jonka spv-arvo on 100 000 euroa. Miljoonan perinnöstä maksettava perintövero on toisessa veroluokassa 295 600 euroa. PerVL 17 §:n mukaisesti tästä verosta voidaan vähentää perintövero, jonka vainaja on kahden vuoden sisällä äidiltään perimästä omaisuudesta maksanut. Siten normaali perintövero on 266 040 euroa. Tästä puolet kohdistuu maatilaan ja puolet muuhun. Perintöveroa maksuunpannaan vähintään 133 020 euroa (½ x 266 040) lisättynä 850 euron vähimmäisverolla.
Laskettaessa spv-arvon mukaista veroa muun omaisuuden arvoon lisätään maatila huojennettuna arvostettuna. Omaisuuden arvoksi tulee 600 000 euroa. Siitä suoritettava perintövero on 171 600 euroa. Tästä verosta vähennetään sama suhteellinen osuus kuin aiemman perintöveron perusteella vähennettiin normaalista verosta. Aiemmin maksettu perintövero oli 10 % normaalista perintöverosta ( / 29 560 / 295 600. Huojennetusta omaisuudesta lasketusta perintöverosta vähennetään sama suhteellinen osa, eli 17 160 euroa. Kun näin laskettu perintövero 154 440 euroa on enemmän kuin edellä kuvattu vähimmäisvero, se maksuunpannaan ja muu osa verosta huojennetaan.
Esimerkki päättyy
Jos omaisuus, jonka perusteella aiempi perintövero on määrätty, menee jollekin perilliselle suoraan legaattina tai ulkomaisen lain perusteella ilman kuolinpesän osakkaiden sopimuksia, aiemmin maksettu perintövero kohdennetaan suoraan tähän omaisuuteen. Jos tämä omaisuus ei ole huojennettavaa omaisuutta, huojennus lasketaan ensin ottamatta huomioon aiemmin maksettua perintöveroa. Tämän jälkeen muun omaisuuden suhteellisesta veron osasta vähennetään aiemmin maksettu perintövero.
Jos taas aiemmin maksettu perintövero kohdistuu pelkästään huojennettavaan omaisuuteen, huojennetusta perintöverosta vähennetään sama suhteellinen osuus kuin aiemmin maksetun veron perusteella vähennetään huojennettavaan omaisuuteen kohdistuvasta normaalin veron osasta.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 22. Vainaja on määrännyt testamentilla A:lle 100 000 euron arvoisen maatilan Suomesta ja 100 000 euron arvoisen kiinteistön ulkomailta. Yhteensä A saa testamentilla 200 000 euroa, josta suoritettava perintövero on 21 000 euroa. Ulkomaisesta omaisuudesta on maksettu veroa kiinteistön sijaintimaahan 2 100 euroa. Kun omaisuus kohdentuu suoraan legaattina A:lle, hänelle määrätään perintövero näistä omaisuuseristä, eikä laskennallisesta perintöosuudesta. Siten normaalista 21 000 euron verosta puolet (eli 10 500 euroa) kohdistuu ulkomailta perittyyn omaisuuteen ja puolet Suomessa sijaitsevaan maatilaan. Ulkomaille maksettu perintövero vähennetään ulkomaisen kiinteistön osuudesta, jolloin siitä suoritettava vero on 8 400 euroa. Yhteensä normaali vero on siten 18 900 euroa (10 500 + 8 400).
Maatilaan sovelletaan sukupolvenvaihdoshuojennusta. Maatilan spv-arvo on 30 000 euroa. Maatilan suhteellinen osuus perintöverosta on 10 500 euroa. Tässä laskennassa ei oteta huomioon ulkomaista veroa, koska se kohdistuu vain ulkomaiseen kiinteistöön. Siten vähimmäisvero on ulkomaisen omaisuuden suhteellinen osuus 10 500 euroa lisättynä 850 euron vähimmäisverolla, eli 11 350 euroa.
Ulkomaisen omaisuuden käyvän arvon ja maatilan spv-arvon summa on 130 000 euroa, josta perintövero on 11 900 euroa. Tämä summa on enemmän kuin edellä kuvattu vähimmäisvero. Ulkomaisen kiinteistön osuus verosta on 10 500 euroa ja maatilan vero on 1 400 euroa. Maatilasta määrätään veroa tämä määrä ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen perusteella jätetään panematta maksuun veroa 9 100 euroa (10 500 -1 400). . Ulkomaille maksettu vero vähennetään ulkomaisen kiinteistön veron osuudesta, jolloin sen osuudeksi tulee 8 400 euroa. Siten yhteensä suoritettava perintövero on 9 800 euroa.
Esimerkki päättyy
Esimerkki alkaa
Esimerkki 23. Vainaja on määrännyt testamentilla A:lle 100 000 euron arvoisen kesämökin Suomesta ja 100 000 euron maatilan ulkomailta. Yhteensä A saa testamentilla 200 000 euroa, josta suoritettava vero on 21 000 euroa. Ulkomaisesta maatilasta on maksettu veroa sen sijaintimaahan 2 100 euroa. Kun omaisuus kohdentuu suoraan testamentilla A:lle, hänelle määrätään perintövero näistä omaisuuseristä, eikä laskennallisesta perintöosuudesta. Siten normaalista 21 000 euron verosta puolet (eli 10 500 euroa) kohdistuu ulkomailta perittyyn maatilaan ja puolet Suomessa sijaitsevaan kesämökkiin. Ulkomaille maksettu perintövero vähennetään ulkomaisen maatilan osuudesta, jolloin siitä suoritettava normaali vero 8 400 euroa. Yhteensä normaali vero on siten 18 900 euroa.
Maatilaan sovelletaan sukupolvenvaihdoshuojennusta. Maatilan spv-arvo on 30 000 euroa. Suomessa sijaitsevan kesämökin suhteellinen osa perintöverosta on 10 500 euroa. Siten vähimmäisvero on kesämökin suhteellinen osuus 10 500 euroa lisättynä 850 euron vähimmäisverolla, eli 11 350 euroa.
Kesämökin käyvän arvon ja maatilan spv-arvon summa on 130 000 euroa, josta perintövero on 11 900 euroa. Tämä summa on enemmän kuin edellä kuvattu vähimmäisvero. Kesämökin osuus verosta on 10 500 euroa ja maatilan osuus verosta on 1 400 euroa. Maatilasta ulkomaille suoritettu vero 2 100 euroa vastaa 20 % maatilan suhteellisesta normaalin perintöveron osasta. Siten maatilan huojennetuin arvoin lasketusta perintöverosta vähennetään vastaavasti 20 % ulkomaisen veron perusteella. Spv-arvon mukaan laskettu ulkomaisen veron huomioon ottava maatilan perintövero on 1 120 euroa. Kun summa on enemmän kuin 850 euroa, veroa maksuunpannaan 1 120 euroa ja muu maatilaan kohdistuva vero 7 280 euroa (8 400 – 1 120) huojennetaan. Lisäksi kesämökistä maksuunpannaan 10 500 euroa. Yhteensä maksuunpantava perintövero on 11 620 euroa.
Esimerkki päättyy
2.4.3.3 Ennakkoperinnöt ja kolmen vuoden sisällä annetut lahjat
Kun perintöosaan tai verotettavaan jäämistöön lisätään lahjoja, kyse ei ole vainajan kuolinhetkellä perittävästä omaisuudesta, vaan lakisääteisesti perintöverotuksessa huomioon otettavaksi säädetyistä lahjoista. Edellä luvussa 2.3.6 kuvatusti huojennettuun omaisuuteen kohdistuva veron osa lasketaan perintöverosta, josta on vähennetty aiemman lahjan vero. Sen vuoksi myös muun omaisuuden ja spv-arvon mukaisesti arvostetun omaisuuden summasta määrättävästä perintöverosta voidaan suoraan vähentää aiempi lahjavero.
Laskettaessa normaalia veroa aiemmasta lahjasta vähennetään normaali lahjavero myös silloin, jos lahjavero on osittain tai kokonaan huojennettu sen vuoksi, että lahjaan on sovellettu sukupolvenvaihdoshuojennusta (
KHO 1984-II-636 (Finlex)
). Tämä laskelma on myös vähimmäisveron laskennan perusteena. Sen sijaan laskettaessa huojennuksen jälkeen maksuunpantavaa veroa, myös aikaisempi lahja arvostetaan sen spv-arvoon (KHO 2022:105).
Esimerkki alkaa
Esimerkki 24. A perii vainajalta yhteensä miljoonan euron perinnön. Perintöosaan sisältyy puolen miljoonan euron maatila, jonka spv-arvo on 100 000 euroa, ja puoli miljoonaa euroa muuta omaisuutta. Hän on saanut vainajalta 200 000 euron lahjan vuosi ennen vainajan kuolemaa ja maksanut siitä lahjaveroa 21 900 euroa. Lahja lisätään perintöosaan ja summasta lasketaan normaali perintövero, josta vähennetään aiemmasta lahjasta maksettu vero. Perintövero 1,2 miljoonan euron perinnöstä on 187 000 euroa. Tästä vähennetään lahjavero 21 900 euroa. Normaali vero on 165 100 euroa, josta puolet kohdistuu maatilaan ja puolet muuhun omaisuuteen.
Aikaisempi lahja on ollut osakeyhtiön osakkeita, joiden spv-arvo on ollut tuolloin 20 000 euroa ja huojennuksen jälkeen on maksuunpantu 1 100 euroa.
Maatilaan sovelletaan sukupolvenvaihdoshuojennusta. Perintöveroa maksuunpannaan vähintään muun omaisuuden suhteellinen osa (puolet) normaalista perintöverosta (82 550 euroa) lisättynä maatilan vähimmäisverolla 850 euroa, eli 83 400 euroa.
Tämän jälkeen lasketaan huojennetun omaisuuden spv-arvoon perustuva perintövero. Siinä maatilan spv-arvoon 100 000 euroa lisätään muun omaisuuden arvo 500 000 euroa ja aiemman lahjan spv-arvo 20 000. Näin arvostetusta 620 000 euron perinnöstä perintövero on 88 200 euroa. Kun tästä vähennetään aiemman lahjasta lahjasta huojennuksen jälkeen maksuunpantu vero 1 100 euroa, jää perintöveron määräksi 87 100 euroa. Kun tämä vero on enemmän kuin edellä kuvattu vähimmäisvero, tämä vero maksuunpannaan ja muu osa perintöverosta huojennetaan.
Esimerkki päättyy
2.4.4 Velkojen kohdennus huojennettavaan omaisuuteen
Edellä selvitetysti huojennettu omaisuus arvostetaan huojennettua perintöveroa laskettaessa spv-arvoon, joka vastaa 40 % yrityksen tai maatilan arvostamislain mukaisista arvoista. Vastaavasti huojennettuun omaisuuteen kohdistuvat velat arvostetaan 40 %:iin niiden määrästä. Muuhun kuin huojennettavaan omaisuuteen kohdistuvat velat taas vähennetään huojennusta laskettaessa kokonaan.
Osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden velat otetaan huomioon niitä arvostettaessa. Myös yksityisliikkeeseen kuuluvat velat arvostetaan yleensä suoraan osana yritystä. Näin tehdään käypää arvoa määritettäessä ja myös huojennusta laskettaessa, vaikka ne ovatkin suoraan vainajan velkoja. Yksityisliike arvostetaan jäljempänä kuvatuissa tilanteissa lähtökohtaisesti kokonaisuutena varoineen ja velkoineen ja sitä pidetään yhtenä omaisuuseränä muita velkoja kohdennettaessa. Tästä voidaan poiketa, jos jatkettava yksityisliike ei kuoleman yhteydessä siirry jatkajalle sellaisenaan, vaan velkoja ja varoja järjestellään esimerkiksi osana perinnönjakoa.
Maatalouden muistiinpanoissa ei ole tasetta, joka määrittäisi luovutettavaan maatilaan kuuluvat varat ja velat. Vainajalla voi myös olla esimerkiksi osakkeiden tai henkilöyhtiöosuuksien hankintaan liittyviä velkoja. Lisäksi vainajalla voi olla muita huojennettavaan omaisuuteen liittymättömiä velkoja, jotka on katettava perittävillä varoilla ennen kuin huojennettavaa tai muutakaan omaisuutta voidaan jakaa perillisille.
Perintöverotuksen lähtökohta on, että verotuksen kohteeksi asetetaan vainajan netto-omaisuus, josta velat on maksettu ensin pois. Myös Suomen jäämistöoikeudessa lähtökohtaisesti katetaan ensin vainajan velat ja jaetaan netto-omaisuutta. Perinnönjaossa myös perillinen voi saada suuremman osuuden vainajan jaettavasta osuudesta omaan perintöosaansa, jos hän vastaavasti ottaa suuremman osuuden vainajan veloista vastattavakseen. Kaikki tämä omaisuus katsotaan perintöverotuksessa (kuten luovutusvoitto- ja varainsiirtoverotuksessakin) saadun perintösaantona, joka koostuu vainajan omaisuudesta ja niiden mukana vastattavaksi tulevista vainajan veloista.
Siten esimerkiksi PerVL 57 §:n mukainen yrityksen osa täyttyy myös silloin, kun perinnönjaossa perintöosaan sovitaan 10 % osuus yhtiön omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista, mutta nämä osakkeet saadaan osittain sen vuoksi, että perillisen vastattavaksi tulee myös vainajan velkoja. Huojennuksen laskennassa yksinomaan ratkaisevaa ei ole se, miten esimerkiksi velan korkojen vähennyskelpoisuus on vainajan tuloverotuksessa käsitelty.
Jos omaisuus määrätään tietylle perilliselle legaat
Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.
