VERO-VH/475/00.01.00/2026
Suomi
VERO-VH/475/00.01.00/2026 — Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen
Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.
Analysoi tämä laki tekoälylläJulkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen
Syventävä vero-ohje
Antopäivä
25.2.2026
Versiohistoria
Diaarinumero
VH/475/00.01.00/2026
Voimassaolo
25.2.2026 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen (VH/3102/00.01.00/2024, 26.4.2024), Muutoksenhaku osakkeen vertailuarvoon (A106/200/2015)
Ohje liittyy kokonaisuuteen:
Pääomatulot ja sijoitukset
Ohjeessa käsitellään julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön nettovarallisuuden sekä osakkeen matemaattisen arvon ja osakkeen vertailuarvon laskemista.
Osakkeen matemaattisen arvon laskemista tuloverolain 66 a §:n soveltamistilanteissa käsitellään Verohallinnon ohjeessa
Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus
.
Julkisesti noteeraamattoman yhtiön jakaman osingon verotusta käsitellään Verohallinnon ohjeessa
Osinkotulojen verotus
.
Osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksen verotusta käsitellään Verohallinnon ohjeessa
Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa
.
Ohjetta on päivitetty osakevaihtoa koskevien verosäännösten muuttamisen vuoksi (katso tarkemmin HE 125/2025). Ohjeeseen on lisätty uusi luku 2.2.9, jossa käsitellään etuyhteysosakevaihdossa hankittujen osakkeiden arvostamista. Lisäksi ohjeen lukuja 2.2.7, 2.2.8, 5.2, 5.5.3 ja 5.5.4 on päivitetty. Ohjeeseen on lisätty uusi luku 6, jossa käsitellään muutoksenhakua osakkeen matemaattiseen arvoon ja vertailuarvoon. Samassa yhteydessä lukua 5.2 on täsmennetty verotuskäytännön perusteella.
1 Johdanto
Osakeyhtiön nettovarallisuuden, osakkeen matemaattisen arvon ja osakkeen vertailuarvon laskeminen perustuvat lakiin varojen arvostamisesta verotuksessa (arvostamislaki, ArvL). Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon ja osakkeen vertailuarvon muun muassa yhtiön veroilmoituksella antamien tietojen perusteella.
Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon kotimaisille julkisesti noteeraamattomille osakeyhtiöille. Julkisesti noteeraamattomalla osakeyhtiöllä tarkoitetaan sellaista yhtiötä, joka ei täytä tuloverolain (TVL) 33 a §:n 2 momentin mukaista julkisesti noteeratun yhtiön määritelmää. Julkisesti noteeratun yhtiön määritelmää käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen
Osinkotulojen verotus
luvussa 2.1.
Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan myös ulkomaisille yhteisöille, jotka ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia ja vastaavat yhteisömuodoltaan kotimaista julkisesti noteeraamatonta osakeyhtiötä. TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ulkomailla perustettu tai rekisteröity yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Ulkomaisen yhteisön yleistä verovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
.
Osakkeen verovuoden matemaattinen arvo perustuu yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. Nettovarallisuudella tarkoitetaan yhtiön varojen ja velkojen erotusta. Nettovarallisuuden laskemista varten yhtiön varat ja velat arvostetaan arvostamislain säännösten mukaisesti. Arvostamislaissa säädetään lisäksi erikseen siitä, miten osakkeen matemaattinen arvo lasketaan eräissä erityistilanteissa.
Osakkeen matemaattista arvoa tarvitaan henkilöosakkaan tai yhtiön osakkaana olevan kuolinpesän julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä saamien osinkojen verotusta varten. Henkilöosakkaan saama osinko jaetaan ansiotulo-osuuteen ja pääomatulo-osuuteen sen verovuoden matemaattisen arvon perusteella, jonka tulona osinko verotetaan osingonsaajan verotuksessa. Luonnollisen henkilön julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä saamien osinkojen verotuksesta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Osinkotulojen verotus
.
Verohallinto laskee osakkeen vertailuarvon kotimaisille julkisesti noteeraamattomille osakeyhtiöille sekä Suomessa yleisesti verovelvollisille ulkomaisille yhteisöille, jotka vastaavat yhteisömuodoltaan julkisesti noteeraamatonta osakeyhtiötä. Tällaisilla yhtiöillä osakkeen vertailuarvo perustuu yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen, josta on vähennetty tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko. Arvostamislaissa säädetään lisäksi erikseen siitä, miten osakkeen vertailuarvo lasketaan eräissä erityistilanteissa. Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen vertailuarvo on julkinen tieto. Verohallinto julkaisee tiedot osakkeiden vertailuarvoista vuosittain vero.fi -sivustolla (
Muut julkiset tiedot
).
Osakkeen vertailuarvoa tarvitaan, kun lasketaan yhtiön osakkaan nettovarallisuutta. Esimerkiksi emoyhtiö tarvitsee oman nettovarallisuutensa laskemista varten tiedot tytäryhtiöidensä osakkeiden vertailuarvoista. Lisäksi osakkeen vertailuarvon laskennalla on merkitystä perintö- ja lahjaverotuksessa, kun osakeyhtiön osakkeelle määritetään perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaista sukupolvenvaihdoshuojennuksessa käytettävää arvoa. Sukupolvenvaihdoshuojennusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeissa
Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa
ja
Sukupolvenvaihdos perintötilanteissa
.
Arvostamislaki on säädetty vuonna 2005. Arvostamislain terminologia perustuu tuolloin voimassa olleeseen osakeyhtiölakiin (734/1978). Nykyinen osakeyhtiölaki (624/2006, jäljempänä OYL) tuli voimaan 1.9.2006. OYL eroaa monilta osin vanhasta osakeyhtiölaista. Tämä vaikuttaa arvostamislain tulkitsemiseen.
Ennen arvostamislain voimaantuloa varat arvostettiin ja yhtiölle laskettiin osakkeen verotusarvo ja matemaattinen arvo 1.1.2006 kumotun varallisuusverolain (1537/1992) mukaan. Arvostamislain säännökset perustuvat monilta osin kumotun varallisuusverolain säännöksiin. Tämän vuoksi esimerkiksi varallisuusverolain soveltamista koskevaa oikeuskäytäntöä voidaan hyödyntää arvostamislain säännösten tulkinnassa.
2 Nettovarallisuus
ArvL 2 §:n 1 momentin mukaan yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat. Arvostamislaissa säädetään niistä varoista ja veloista, jotka otetaan huomioon nettovarallisuuden laskemisessa. Nettovarallisuuden laskemista varten varat ja velat arvostetaan arvostamislain säännösten mukaisesti. Yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo perustuvat nettovarallisuuteen.
2.1 Nettovarallisuuteen sisällytettävät varat
ArvL 2 §:n 2 momentin mukaan varoja ovat yhtiön käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rahoitusomaisuus sekä muu sellainen omaisuus ja sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa. Varoina ei kuitenkaan pidetä kirjanpitolain (1336/1997, KPL) 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verosaamisia.
Siten yhtiön nettovarallisuuteen luetaan lähtökohtaisesti yhtiön kaikkien tulolähteiden varat. Varoja ovat esimerkiksi koneet ja kalusto, maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat, rahat, saamiset, arvopaperit, patentit, ennakkomaksut sekä aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset tavarat ja valmiit tuotteet. Osakeyhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen muun omaisuuden omaisuuslajiin saattaa kuulua myös muussa kuin yhtiön tulonhankkimiskäytössä olevia varoja. Myös nämä varat sisällytetään nettovarallisuuteen.
Pitkävaikutteisten menojen sisällyttäminen nettovarallisuuteen edellyttää, että pitkävaikutteisella menolla katsotaan olevan varallisuusarvoa. Pitkävaikutteisten menojen varallisuusarvo ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon jäljempänä kerrotut periaatteet. Jos pitkävaikutteinen meno on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) säännösten mukaan aktivoitava, sillä katsotaan lähtökohtaisesti olevan varallisuusarvoa. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi EVL 24 §:n perusteella aktivoidut vuokrahuoneiston perusparannusmenot, tietokoneohjelmistojen hankintamenot, kiinteän omaisuuden rajoitetusta käyttöoikeudesta suoritetut korvaukset ja pakkolunastuskorvaukset sekä verotuksessa vähennyskelpoiset liittymismaksut.
Jos EVL ei edellytä pitkävaikutteisen menon aktivoimista, vaan aktivoiminen perustuu verovelvollisen vaatimukseen, pitkävaikutteisella menolla ei lähtökohtaisesti katsota olevan varallisuusarvoa. Tämä johtuu siitä, että meno olisi tällöin voitu vähentää kokonaan jo menon syntymisvuoden verotuksessa. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi EVL 24 §:n perusteella aktivoidut yhtiön perustamisesta aiheutuneet menot, pitkävaikutteisesta mainoskampanjasta johtuvat menot, työntekijöiden koulutusmenot sekä keskeneräisiin hankkeisiin liittyvät rakennusten aktivoitavat korjauskulut ja tontin tulevan käytön suunnittelumenot (KHO 1982 taltio 2032). Myöskään EVL 25 §:n perusteella aktivoiduilla tutkimus- ja kehittämismenoilla ei lähtökohtaisesti katsota olevan varallisuusarvoa. Uusien tuotteiden kehittämiseen kohdistuvilla aktivoiduilla menoilla voi kuitenkin olla varallisuusarvoa (katso KHO 2014:120).
Kirjanpidossa aktivoidulla sulautumistappiolla katsotaan lähtökohtaisesti olevan varallisuusarvoa (katso KHO 1994 B 545 ja KHO 1994 B 546) siitä huolimatta, että sulautumistappio ei ole EVL 52 b §:n 1 momentin mukaan verotuksessa vähennyskelpoinen erä. Kirjanpidossa aktivoitu sulautumistappio on voitu kohdistaa sulautuneelta yhtiöltä siirtyneisiin varoihin tai se on voitu aktivoida liikearvoksi.
Liiketoimintasiirto on mahdollista toteuttaa kirjanpidossa käyvistä arvoista, jolloin kirjanpitoon voidaan kirjata kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen erotuksesta johtuvaa liikearvoa. Vastaanottavan yhtiön verotuksessa tällainen liikearvo ei ole EVL 52 d §:n 3 momentin perusteella vähennyskelpoinen. Liikearvoa ei myöskään lueta vastaanottavan yhtiön nettovarallisuuteen, koska realisoitumattoman arvonnousun perusteella kirjatussa liikearvossa ei katsota olevan kysymys ArvL 2 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pitkävaikutteisesta menosta.
ArvL 2 §:n 2 momentin mukaan laskennallisia verosaamisia ei pidetä varoina. Laskennalliset verosaamiset ovat eriä, joita voidaan merkitä tilinpäätökseen esimerkiksi kirjanpidon ja verotuksen välisten jaksotuserojen perusteella. KPL 5 luvun 18 §:n mukaan laskennalliset verosaamiset voidaan merkitä joko taseeseen tai liitetietoihin. Sen sijaan yhtiön nettovarallisuuteen luetaan maksuunpanematon tuloverosaaminen, joka syntyy verojen kirjaamisesta tilikaudelle suoriteperustetta vastaavalla tavalla.
2.2 Varojen arvostaminen
Osakeyhtiön varojen arvostamisesta säädetään ArvL 3 §:ssä. Varojen arvostamislain mukainen arvostus voi erota kirjanpidon mukaisesta arvostuksesta.
Varat arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa pääsääntöisesti niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Tuloverotuksessa poistamatta olevalla hankintamenolla tarkoitetaan määrää, joka omaisuuden hankintamenosta on jäljellä verovuoden lopussa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty verotuksessa tehtävät poistot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset arvonalennukset.
Pääsäännöstä, jonka mukaan varat arvostetaan niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon, muodostavat poikkeuksen elinkeinotoiminnan tulolähteen käyttöomaisuuteen, rahoitusomaisuuteen ja muuhun omaisuuteen sekä henkilökohtaiseen tulolähteeseen ja maatalouden tulolähteeseen kuuluvat tietyt arvopaperit, kiinteistöt, rakennukset, rakennelmat sekä huoneisto-osakkeet. Näiden varojen arvostaminen edellyttää niin sanotun arvovertailun tekemistä (katso tarkemmin luvut 2.2.7 ja 2.2.8). Lisäksi etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden arvostamisesta säädetään erikseen (katso luku 2.2.9). Myös maastapoistumisverotuksen kohteena olleiden varojen arvostamisesta säädetään erikseen (katso luku 2.2.10).
2.2.1 Rahoitusomaisuus
Rahoitusomaisuutta ovat EVL 9 §:n mukaan rahat, saamiset ja muut rahoitusvarat. Rahoitusomaisuus muodostuu yleensä yhtiön kassassa olevista rahoista, pankkisaamisista ja muista saamisista, kuten myynti-, laina- ja siirtosaamisista sekä ennakkomaksuista. Lisäksi rahoitusomaisuuteen voi kuulua omaisuutta, johon liiketoimintaan tarvittavat varat on tilapäisesti sijoitettu tai joka on saatu suorituksena yhtiön luovuttamista suoritteista. Tällaista omaisuutta voivat olla esimerkiksi arvopaperit tai kryptovarat.
Rahoitusomaisuuden arvostamisesta säädetään ArvL 3 §:n 1 momentissa. Rahoitusomaisuuteen kuuluvien julkisesti noteerattujen arvopapereiden, sijoitusrahasto-osuuksien ja osakeyhtiön osakkeiden arvostamisesta säädetään erikseen ArvL 3 §:n 6 ja 7 momenteissa.
Rahoitusomaisuuteen kuuluvan euromääräisen saamisen arvoksi katsotaan saamisen nimellisarvo, josta on vähennetty EVL 17 §:n perusteella verotuksessa tehty arvonalennusvähennys. Saamisten arvonalennusten vähennyskelpoisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa
.
Jos saaminen on ulkomaanrahan määräinen, saaminen muutetaan Suomen rahaksi kirjanpitolain (KPL) 5 luvun 3 §:n mukaisesti. KPL 5 luvun 3 §:n mukaan ulkomaanrahan määräiset saamiset muutetaan Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos ulkomaanrahan määräiset saamiset on sopimuksilla tai muutoin sidottu tiettyyn kurssiin, ne saadaan muuttaa Suomen rahaksi sitä noudattaen.
Rahoitusomaisuuteen kuuluvien julkisesti noteerattujen arvopapereiden, sijoitusrahasto-osuuksien ja osakeyhtiön osakkeiden arvostamista käsitellään erikseen luvussa 2.2.8.
Muu rahoitusomaisuus kuin saamiset ja luvussa 2.2.8 käsiteltävät arvopaperit arvostetaan niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Siten esimerkiksi rahoitusomaisuuteen kuuluvat rahavarat, muut kuin luvussa 2.2.8 käsiteltävät arvopaperit ja virtuaalivaluutta arvostetaan niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden tuloverotuksessa poistamattomalla hankintamenolla tarkoitetaan omaisuuden hankintamenoa, josta on vähennetty EVL 17 §:n perusteella verotuksessa tehty arvonalennusvähennys. Kryptovarojen hankintamenon määräytymistä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Virtuaalivaluuttojen verotus
.
2.2.2 Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuutta ovat EVL 10 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet.
Vaihto-omaisuuden arvostamisesta säädetään ArvL 3 §:n 2 momentissa. Vaihto-omaisuuden arvoksi katsotaan hankintameno, josta on vähennetty EVL 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvonalentumisvähennys. Siten vaihto-omaisuuteen kuuluvat hyödykkeet arvostetaan niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon.
Myös kaikki vaihto-omaisuuteen kuuluvat arvopaperit sekä kiinteistöt, rakennukset ja rakennelmat arvostetaan niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Luvuissa 2.2.7 ja 2.2.8 kuvattava arvovertailu ei siten koske vaihto-omaisuuteen kuuluvaa omaisuutta.
2.2.3 Sijoitusomaisuus
Sijoitusomaisuutta voi olla vain raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla. EVL 11 §:n mukaan sijoitusomaisuuteen kuuluu omaisuus, joka on hankittu näiden yritysten varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi. Saamiset eivät ole sijoitusomaisuutta, vaan ne kuuluvat rahoitusomaisuuteen.
Sijoitusomaisuuden arvostamisesta säädetään ArvL 3 §:n 3 momentissa. Sijoitusomaisuuden arvoksi katsotaan hankintamenon ja EVL 5 §:n 6 kohdassa tarkoitetun arvonkorotuksen yhteismäärä, josta on vähennetty EVL 29 §:ssä tarkoitettu arvonalentumisvähennys. Sijoitusomaisuuteen kuuluva omaisuus arvostetaan aina omaisuuden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Luvuissa 2.2.7 ja 2.2.8 kuvattava arvovertailu ei siten koske sijoitusomaisuutta.
2.2.4 Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot
Käyttöomaisuutta ovat EVL 12 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet, kalustot ja muut esineet, patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet sekä soran- ja hiekanottopaikat, kaivokset, kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet. Maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.
Käyttöomaisuuteen voi kuulua myös rakennelmia, kuten polttoainesäiliöitä, happosäiliöitä ja muita vastaavia metallista tai siihen verrattavasta materiaalista valmistettuja varasto- ja muita rakennelmia sekä puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennettuja kevyitä rakennelmia.
Pitkävaikutteisia menoja, joilla on varallisuusarvoa, ovat esimerkiksi sulautumistappio ja vuokrahuoneiston perusparannusmenot (katso lisää esimerkkejä luvusta 2.1).
Käyttöomaisuuden ja pitkävaikutteisten menojen arvostamisesta säädetään ArvL 3 §:n 4, 5 ja 6 momenteissa. ArvL 3 §:n 4 momentin perusteella käyttöomaisuuden sekä sellaisten pitkävaikutteisten menojen, joilla on varallisuusarvoa, arvoksi katsotaan lähtökohtaisesti verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta oleva arvo.
Tuloverotuksessa poistamattomalla arvolla tarkoitetaan omaisuuden hankintamenoa, josta on vähennetty verotuksessa tehdyt vähennyskelpoiset arvonalennukset ja poistot. Hankintamenon määrittämistä sekä poistojen tekemistä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Poistot elinkeinoverotuksessa
.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 1:
A Oy omistaa B Oy:n osakkeita. B Oy:n osakkeiden hankintameno on sekä kirjanpidossa että verotuksessa 30 000 euroa. B Oy asetetaan vuoden 2022 aikana konkurssiin. A Oy tekee kirjanpidossaan konkurssiin asettamisen perusteella B Oy:n osakkeista alaskirjauksen, minkä jälkeen B Oy:n osakkeiden hankintameno on kirjanpidossa 0 euroa. Koska B Oy:n osakkeita ei voida verotuksessa katsoa lopullisesti menetetyiksi pelkästään konkurssiin asettamisen perusteella, alaskirjaus ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Siten B Oy:n osakkeiden poistamaton hankintameno A Oy:n verotuksessa on edelleen 30 000 euroa.
Esimerkki päättyy
Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien sekä julkisesti noteerattujen arvopapereiden, tiettyjen sijoitusrahasto-osuuksien ja osakeyhtiön osakkeiden arvostaminen poikkeaa muun käyttöomaisuuden arvostamisesta. Tämä johtuu siitä, että näiden erien arvostaminen edellyttää ArvL 3 §:n 5 ja 6 momenttien perusteella arvovertailun tekemistä. Arvovertailun lopputuloksena erät arvostetaan joko vertailuarvoonsa tai tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoonsa. Kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien arvovertailun tekemistä käsitellään luvussa 2.2.7. Julkisesti noteerattujen arvopapereiden, sijoitusrahasto-osuuksien ja osakeyhtiön osakkeiden arvovertailun tekemistä käsitellään luvuissa 2.2.8.
Sulautumistappio arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa kirjanpidon poistamattomaan hankintamenoon. Siten arvostus tapahtuu aina kyseisen tilikauden lopussa jäljellä olevaan sulautumistappion määrään, vaikka sulautumistappiosta ei saa tehdä verotuksessa poistoja.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 2:
B Oy on sulautunut A Oy:öön 1.1.2020. A Oy on aktivoinut kirjanpidossaan B Oy:n sulautumisesta syntyneen 100 000 euron sulautumistappion. Sulautumistappio poistetaan A Oy:n kirjanpidossa 10 vuoden tasapoistoin. Vuoden 2022 lopussa sulautumistappion poistamatta oleva hankintameno A Oy:n kirjanpidossa on 70 000 euroa. Sulautumistappion arvoksi katsotaan A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden laskettaessa 70 000 euroa.
Esimerkki päättyy
2.2.5 Muun omaisuuden omaisuuslaji
Muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvat EVL 12 a §:n mukaan varat, joita ei ole luettava elinkeinotoiminnan rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen. Muun omaisuuden omaisuuslaji muodostuu tyypillisesti hyödykkeistä, jotka eivät palvele yhtiön elinkeinotoimintaa, ja joiden ei tämän vuoksi tai muutoin voida katsoa kuuluvan elinkeinotoiminnan tulolähteen muihin omaisuuslajeihin. Muun omaisuuden omaisuuslajista kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen
.
ArvL 3 §:n 8 momentin mukaan muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvat varat arvostetaan soveltuvin osin ArvL 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Siten esimerkiksi muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvat saamiset arvostetaan kuten rahoitusomaisuuteen kuuluvat saamiset (katso luku 2.2.1). Koneet ja kalusto, maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat sekä arvopaperit arvostetaan vastaavalla tavalla kuin käyttöomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet (katso luku 2.2.4).
2.2.6 Henkilökohtaisen tulolähteen ja maatalouden tulolähteen varat
ArvL 3 §:n 8 momentin mukaan muuhun kuin elinkeinotoimintaan kuuluvat varat arvostetaan soveltuvin osin ArvL 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilökohtaisen tulolähteen ja maatalouden tulolähteen varojen arvostamisessa sovelletaan edellä luvuissa 2.2.1–2.2.4 sekä 2.2.7 ja 2.2.8 kuvattuja periaatteita soveltuvin osin. Esimerkiksi maatalouden tulolähteen varoihin kuuluvat julkisesti noteeraamattoman tuottajaosuuskunnan osuudet arvostetaan luvussa 2.2.8 kuvatulla tavalla (KHO 2023:58).
Maataloutta harjoittavan osakeyhtiön tuloverotuksessa sovelletaan aina maksuperustetta, vaikka osakeyhtiön tulee laatia kirjanpitonsa ja tilinpäätöksensä suoriteperusteisesti. Maatalouden tuloverotuksen maksuperusteisuuden vuoksi osakeyhtiön suoriteperusteella laaditussa taseessa voidaan esittää varoina esimerkiksi sellaista vaihto-omaisuutta, jonka hankintameno on tuloverotuksessa jo vähennetty maksuperusteisesti. Tällaisia taseella näkyviä eriä ei huomioida varoina nettovarallisuuden laskennassa, koska varat arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa lähtökohtaisesti niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon.
2.2.7 Kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien arvovertailu ja vertailuarvon määrittäminen
Arvovertailu
ArvL 3 §:n 5 momentin perusteella muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluva kiinteistö, rakennus ja rakennelma arvostetaan tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan vertailuarvoon, jos se on poistamatonta hankintamenoa suurempi. ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenttien nojalla vertailuarvona käytetään yhtiön tilikauden päättymisajankohdasta riippuen joko verovuotta edeltävän vuoden tai verovuotta edeltänyttä vuotta edeltävän vuoden vertailuarvoa.
Siten rahoitusomaisuuteen, käyttöomaisuuteen, muun omaisuuden omaisuuslajiin, henkilökohtaiseen tulolähteeseen tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien arvostaminen edellyttää arvovertailun tekemistä. Arvovertailu tarkoittaa sitä, että kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman tuloverotuksessa poistamatonta hankintamenoa verrataan sille vahvistettuun vertailuarvoon. Kiinteistö, rakennus tai rakennelma arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa näistä arvoista suurempaan.
Arvovertailu tehdään kiinteistökohtaisesti. Siten yhtiön tulee verrata kunkin omistamansa kiinteistön tuloverotuksessa poistamatonta hankintamenoa kyseisen kiinteistön vertailuarvoon. Kiinteistön muodostuu maapohjasta ja sillä olevista rakennuksista ja rakennelmista (katso KHO 2005 taltio 274). Siten jos yhtiö omistaa sekä maapohjan että sillä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat, ne muodostavat yhden vertailtavan kokonaisuuden.
Yhtiön omistamat rakennukset ja rakennelmat voivat sijaita tontilla, joka on vuokrattu yhtiölle siirtokelpoisella vuokrasopimuksella. Tällöin kaikki samalla vuokratontilla sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat muodostavat TVL 6 §:n perusteella yhden vertailtavan kokonaisuuden.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 3:
Yhtiö omistaa kaksi rakennusta, jotka sijaitsevat vuokratontilla. Lisäksi yhtiö omistaa tontin, jolla sijaitsee kolme yhtiön omistamaa rakennusta.
Vuokratontilla sijaitsevien rakennusten vertailuarvot lasketaan yhteen ja niitä verrataan rakennusten tuloverotuksessa poistamattomiin yhteenlaskettuihin hankintamenoihin. Rakennukset arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa näistä arvoista suurempaan.
Yhtiön omistaman kiinteistön osalta maapohjan ja kolmen rakennuksen vertailuarvot lasketaan yhteen ja niitä verrataan maapohjan ja rakennusten tuloverotuksessa poistamattomaan yhteenlaskettuun hankintamenoon. Kiinteistö arvostetaan nettovarallisuuslaskelmassa näistä arvoista suurempaan.
Esimerkki päättyy
Vertailuarvon määrittäminen
Arvovertailun tekeminen edellyttää, että kiinteistöille, rakennuksille ja rakennelmille määritetään vertailuarvot. Vertailuarvojen määrittäminen tapahtuu arvostamislain säännösten mukaisesti. Kiinteistön vertailuarvon määrittämiseen vaikuttaa, millaisesta kiinteistöstä on kysymys.
Lähtökohtana on, että kiinteistöjen sekä rakennusten ja rakennelmien vertailuarvo on ArvL 5 luvun mukainen verotusarvo. Verotusarvon laskemista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa
. Kiinteistöverolain soveltamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Kiinteistöverolain soveltaminen
. Kiinteistön verotusarvot kerrotaan kiinteistöverotuspäätöksessä. Esimerkiksi verovuoden 2021 verotusarvo näkyy verovuoden 2022 kiinteistöveropäätöksessä.
Tiettyjen kiinteistöjen vertailuarvo tulee määrittää erikseen. Tällaisia kiinteistöjä ovat muun muassa metsäkiinteistöt, maatalousmaa sekä muut kiinteistöverolain 3 §:ssä mainitut rakennukset ja alueet.
Metsän vertailuarvo määritetään ArvL 3 §:n 5 momentin perusteella ArvL 7 §:n mukaisesti. Siten yhtiön omistaman metsän vertailuarvoksi katsotaan metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla 10. Metsäksi luetaan maapohja ja puusto.
Metsämaaksi luetaan ArvL 7 §:n 2 momentin mukaan puun kasvattamiseen käytetty tai tarkoitettu maa, jolla kasvupaikalle sopivan täystiheän puuston keskimääräinen kasvu on korkeimpaan keskimääräiseen tuotokseen johtavana kiertoaikana vähintään 1 kuutiometri hehtaaria kohti kuorellista runkopuuta vuodessa. Tuottokyvyltään tätä huonompi maa luetaan joutomaaksi. Joutomaan vertailuarvo on ArvL 3 §:n 5 momentin ja ArvL 31 a §:n perusteella nolla euroa.
Verohallinto vahvistaa ArvL 7 §:n 3 momentin mukaisesti vuosittain metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton kunnittain hehtaarilta. Verohallinnon vahvistama metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto on saatavissa Verohallinnon päätöksestä
Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
.
Jos verovuoden aikana tapahtuneen kuntajaon muutoksen vuoksi metsälle viimeksi vahvistetut keskimääräiset vuotuiset tuotot poikkeavat toisistaan kunnan eri osissa, metsän viimeksi vahvistettuna keskimääräisenä vuotuisena tuottona pidetään ArvL 7 §:n 4 momentin mukaan näiden tuottojen pinta-alojen suhteessa painotettua keskiarvoa.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 4:
A Oy omistaa Asikkalassa sijaitsevan 5 hehtaarin suuruisen metsäkiinteistön. Kiinteistön koko maa-alue on ArvL 7 §:n 2 momentin mukaista metsämaata.
Verohallinnon metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta antaman päätöksen mukaan Asikkalassa sijaitsevan metsän vuotuinen tuotto verovuonna 2021 on 173,19 euroa/ha. Siten metsän verovuoden 2021 vertailuarvo on 8 659,50 euroa (10 x (5 x 173,19 euroa)).
Esimerkki päättyy
Maatalousmaan vertailuarvona pidetään ArvL 20 §:n mukaista arvoa. ArvL 20 §:n 1 momentin mukaan maatalousmaan ja sen kasvuston arvoksi katsotaan maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla seitsemän. Maatalousmaaksi katsotaan pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä oleva pelto, puutarha sekä luonnonniitty ja luonnonlaidun. Verohallinto vahvistaa vuosittain pellon keskimääräisen vuotuisen tuoton hehtaarilta kunnittain. Verohallinnon vahvistama pellon keskimääräinen vuotuinen tuotto on saatavissa Verohallinnon päätöksestä
Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä
.
Kiinteistöllä voi olla useita käyttötarkoituksia. Yhtiön omistamasta kiinteistöstä osa voi muodostua esimerkiksi maatalousmaasta tai metsämaasta, minkä lisäksi kiinteistöllä voi sijaita rakennuksia ja rakennelmia. Kiinteistön vertailuarvon laskemiseksi eri käytössä olevien, kyseiseen kiinteistöön kuuluvien maa-alueiden vertailuarvot määritetään käyttötarkoituksen perusteella edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti ja lasketaan yhteen. Tähän lisätään rakennusten ja rakennelmien vertailuarvot. Tätä kiinteistön osien vertailuarvojen summaa verrataan kiinteistön osien poistamattomien hankintamenojen summaan.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 5:
A Oy omistaa Asikkalassa sijaitsevan kiinteistön. Kiinteistön maa-alueesta 5 hehtaaria muodostuu ArvL 7 §:n 2 momentin mukaista metsämaasta. Kiinteistöstä 3 hehtaaria on pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä olevaa peltoa, joka on salaojitettu. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsee yksi asuinrakennus sekä yksi navetta, jonka rakennuspaikan suuruus on 2000 neliömetriä.
Verohallinnon metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta antaman päätöksen mukaan Asikkalassa sijaitsevan metsän vuotoinen tuotto verovuonna 2021 on 173,19 euroa/ha. Siten metsän verovuoden 2021 vertailuarvo on 8 659,50 euroa (10 x (5 x 173,19 euroa)).
Verohallinnon pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä antaman päätöksen mukaan Asikkalassa sijaitsevan pellon vuotoinen tuotto verovuonna 2021 on 69,97 euroa/ha ja salaojituslisä 379,23 euroa/ha. Siten pellon verovuoden 2021 vertailuarvo on 2 607,06 euroa ((7 x (3 x 69,97 euroa)) + (3 x 379,23 euroa)).
Navetan rakennuspaikan arvoksi katsotaan ArvL 31 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan vastaavan suuruiselle maatalousmaalle määrätty arvo kerrottuna neljällä. Kun maatalousmaan arvo Asikkalassa on 489,79 euroa (7 x 69,97 euroa) hehtaarilta, tulee 0,2 hehtaarin maatalouden tuotantorakennuksen rakennuspaikan arvoksi 391,84 euroa (4 x (0,2 x 489,79 euroa)). Maatalouden tuotantorakennuksen verovuoden 2021 vertailuarvoksi katsotaan sen tuloverotuksessa verovuoden 2021 päättyessä poistamatta oleva hankintameno. Navetan poistamaton hankintameno on 20 000 euroa.
Asuinrakennuksen rakennuspaikan ja rakennuksen yhteenlasketuksi verovuoden 2021 verotusarvoksi on vahvistettu 30 000 euroa.
Koko kiinteistön vertailuarvo verovuodelle 2021 muodostuu kaikkien edellä kuvattujen kiinteistön osien vertailuarvojen summasta.
Metsän vertailuarvo 8 659,50 euroa +
Maatalousmaan vertailuarvo 2 607,06 euroa +
Maatalouden rakennuspaikan vertailuarvo 391,84 +
Maatalousrakennuksen vertailuarvo 20 000 +
Asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan vertailuarvo 30 000 =
Kiinteistön vertailuarvo 61 658,40 euroa.
Kiinteistön verovuoden 2021 vertailuarvo on siis 61 658,40 euroa.
Esimerkki päättyy
Muiden kiinteistöverolain 3 §:ssä tarkoitettujen kiinteistöjen kuin maatalousmaan ja metsän vertailuarvona pidetään nollaa. Siten seuraavien yhtiön omistamien rakennusten ja alueiden vertailuarvona käytetään arvovertailussa nollaa euroa:
autiokirkko, linna, linnoitus, luostari
Suomen aluevalvontaan käytettävä rakennus, rakennelma tai muu kiinteistö siltä osin kuin sitä käytetään Puolustusvoimien tarpeisiin linnakkeena, sotilas-, lento- tai laivastotukikohtana, tutkimus- tai koelaitoksena, varastona tai varikkona,
luonnonsuojelulain (1096/1996) 24 §:n nojalla suojeltu alue lukuun ottamatta sillä olevia rakennuksia ja rakennelmia rakennuspaikkoineen
vesialue.
Omistajayhtiön tilikauden vaikutus vertailuarvon valintaan
ArvL 3 §:n 5 ja 10 momenttien perusteella osakeyhtiön tilikauden päättymisajankohta määrittää, minkä vuoden vertailuarvoa arvovertailussa ja nettovarallisuuslaskelmassa käytetään. Jos yhtiön tilikausi päättyy 1.10. tai sen jälkeen, vertailuarvona käytetään kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun omistajayhtiö laskee esimerkiksi verovuoden 2022 nettovarallisuutta, se käyttää arvovertailussa omistamiensa kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien verovuoden 2022 vertailuarvoja.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 6:
A Oy omistaa kiinteistön. A Oy:n tilikausi on 1.1.-31.12.2022, joka muodostaa A Oy:n verovuoden 2022.
A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle 2023. Tämä on ArvL 3 §:n 5 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Kun A Oy laskee verovuoden 2022 nettovarallisuuttaan, yhtiö käyttää arvovertailussa verovuodelle 2022 laskettua kiinteistön vertailuarvoa (=verovuotta (2023) edeltävän vuoden (2022) vertailuarvo). Verovuodelle 2022 laskettu kiinteistön verotusarvo näkyy verovuoden 2023 kiinteistöveropäätöksestä.
Esimerkki päättyy
Jos yhtiön tilikausi päättyy 30.9. tai sitä ennen, kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman vertailuarvona pidetään verovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden vertailuarvoa. Tämä johtuu siitä, että kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman vertailuarvoa verovuotta edeltäneelle vuodelle ei ole vielä määrätty, kun yhtiölle lasketaan verovuotta edeltävän vuoden verotuksen toimittamisen yhteydessä osakkeen vertailuarvo seuraavaa verovuotta varten. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun omistajayhtiö laskee verovuoden 2022 nettovarallisuuttaan, se käyttää arvovertailussa omistamiensa kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien verovuoden 2021 vertailuarvoja.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 7:
B Oy omistaa kiinteistön. B Oy:n tilikausi on 1.1.-30.6.2022, joka muodostaa B Oy:n verovuoden 2022.
B Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle 2023. Tämä on ArvL 3 §:n 5 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Koska B Oy:n tilikausi on päättynyt ennen 30.9.2022, yhtiö käyttää verovuoden 2022 nettovarallisuutta laskiessaan arvovertailussa verovuodelle 2021 laskettua kiinteistön vertailuarvoa (=verovuotta (2023) edeltänyttä vuotta (2022) edeltävän vuoden (2021) vertailuarvo).
Esimerkki päättyy
2.2.8 Arvopapereiden arvovertailu ja vertailuarvon määrittäminen
Arvovertailu
ArvL 3 §:n 6 momentin perusteella muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvat julkisesti noteeratut arvopaperit, tietyt sijoitusrahasto-osuudet sekä ArvL 2 luvussa tarkoitetun yhtiön osakkeet arvostetaan tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan niiden yhteenlaskettuun ArvL 4, 5 tai 5 a §:ssä tarkoitettuun vertailuarvoon, jos se on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi. ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenttien nojalla vertailuarvona käytetään omistajayhtiön tilikauden päättymisajankohdasta riippuen joko verovuotta edeltävän vuoden tai verovuotta edeltänyttä vuotta edeltävän vuoden vertailuarvoa.
ArvL 2 luvussa tarkoitetun yhtiön osakkeita ovat julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön, osuuskunnan, asunto-osakeyhtiön, kiinteistöosakeyhtiön sekä keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet. Osuuskunnan osuudet rinnastetaan osakeyhtiön osakkeisiin (katso KHO 2023:58).
Siten rahoitusomaisuuteen, käyttöomaisuuteen, muun omaisuuden omaisuuslajiin, henkilökohtaiseen tulolähteeseen tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvien julkisesti noteerattujen arvopapereiden, sijoitusrahasto-osuuksien sekä julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön ja osuuskunnan, asunto-osakeyhtiön, kiinteistöosakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeiden ja osuuksien arvostaminen edellyttää arvovertailun tekemistä.
Arvopapereiden arvovertailulla tarkoitetaan sitä, että arvopaperit arvostetaan yhtenä kokonaisuutena joko niiden yhteenlaskettuun tuloverotuksen poistamattomaan hankintamenoon tai yhteenlaskettuun vertailuarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on suurempi. Etuyhteysosakevaihdossa hankittujen kohdeyhtiön osakkeiden arvona käytetään arvopapereiden arvovertailussa tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan kohdeyhtiön osakkeiden osakevaihtoa edeltävää matemaattista arvoa (katso tarkemmin luku 2.2.9).
Vertailuarvon määrittäminen
Arvovertailun tekeminen edellyttää, että arvovertailun piiriin kuuluville arvopapereille määritetään vertailuarvot. Vertailuarvojen määrittäminen tapahtuu arvostamislain säännösten mukaisesti. Vertailuarvon määrittämiseen vaikuttaa, millaisesta arvopaperista on kysymys.
Julkisesti noteeratun arvopaperin vertailuarvo on ArvL 4 §:n 1 momentin mukaan 70 prosenttia tilinpäätöspäivän mukaisesta päätöskurssista. Tilinpäätöspäivällä tarkoitetaan omistajayhtiön oman tilikauden päättymisajankohtaa. Julkisesti noteeratulla arvopaperilla tarkoitetaan ArvL 4 §:n 2 momentin mukaan arvopaperia ja johdannaissopimusta, joka on kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella.
Säänneltyjä markkinoita ovat sellaiset kauppapaikat tai pörssit, joilla on säännellyn markkinan toimilupa. Tällaisia säänneltyjä markkinoita ovat esimerkiksi Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämä pörssilista ja siihen liittyvä Pre-lista sekä Nasdaq Stockholm Ab:n päämarkkinat. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen
verkkosivuilla
on luettelo EU/ETA-alueen säännellyistä markkinoista (valitse Entity type -kohdasta Regulated market). Siten julkisesti noteerattuja arvopapereita ovat esimerkiksi osakkeet, merkintäoikeudet sekä johdannaissopimukset kuten optiot, termiinit ja warrantit, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla.
Monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit eivät ole ArvL 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja julkisesti noteerattuja arvopapereita. Monenkeskisen kaupankäynnin kohteena ovat esimerkiksi arvopaperit, joilla käydään kauppaa First North Finland -kaupankäyntijärjestelmässä.
Verohallinto ei laske julkisesti noteeratun yhtiön osakkeelle vertailuarvoa, vaan omistajayhtiön pitää laskea vertailuarvo itse. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeiden eri päivien päätöskurssitiedot löytyvät yleensä pörssien internet-sivuilta (katso esimerkiksi osoitteesta
http://www.nasdaqomxnordic.com
kohta Historialliset kurssitiedot).
Esimerkki alkaa
Esimerkki 8:
A Oy omistaa 30 kappaletta B Oyj:n osakkeita. A Oy:n tilikausi on 1.4.2021-31.3.2022. Verovuoden 2022 nettovarallisuuden laskemista ja arvovertailun tekemistä varten A Oy laskee B Oyj:n osakkeille vertailuarvon. B Oyj:n osakkeen päätöskurssi A Oy:n tilinpäätöspäivänä 31.3.2022 on ollut 10 euroa.
Koska julkisesti noteeratun yhtiön osakkeen vertailuarvo on 70 prosenttia päätöskurssista, B Oyj:n osakkeen vertailuarvoksi muodostuu 7 euroa (0,7 x 10 euroa). Siten B Oyj:n osakkeiden yhteenlaskettu vertailuarvo on yhteensä 210 euroa (30 kpl x 7 euroa).
Esimerkki päättyy
Sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on ArvL 4 §:n 3 momentin mukaan 70 prosenttia käyvästä arvosta. Sijoitusrahastolla tarkoitetaan ArvL 4 §:n 3 momentin mukaan sijoitusrahastolain (213/2019) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja sijoitusrahastoja ja 17 kohdassa tarkoitettuja yhteissijoitusyrityksiä. Sijoitusrahastolain mukaan sijoitusrahastolla tarkoitetaan sijoitusrahastotoiminnassa hankittuja sekä Suomessa vahvistettujen sääntöjen ja sijoitusrahastolain 13 luvun mukaan sijoitettuja varoja sekä niistä johtuvia velvoitteita. Sijoitusrahasto voi myös koostua yhdestä tai useammasta alarahastosta. Yhteissijoitusyrityksellä tarkoitetaan sellaista muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa toimiluvan saanutta yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaa yritystä, joka kotivaltionsa lainsäädännön perusteella täyttää sijoitusrahastodirektiivin edellytykset.
ArvL 4 §:n 3 momentissa ei säädetä, minkä ajankohdan käyvän arvon mukaan vertailuarvo määritetään. Varallisuusverolakiin sisältyi sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvon laskemisesta vastaavan sisältöinen säännös. Varallisuusverolain voimassaollessa Verohallitus määräsi sijoitusrahasto-osuuksille vertailuarvon vuoden viimeisen päivän käyvän arvon perusteella. Kun arvostamislakia säädettäessä lain esitöissä ei tuotu esiin, että säännöstä tulisi tulkita eri tavalla kuin varallisuusverolain voimassa ollessa, arvostamisajankohtana käytetään edelleen kalenterivuoden loppua. Siten sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on 70 prosenttia kalenterivuoden viimeisen päivän (31.12.) käyvästä arvosta. Yhtiön tilikauden päättymispäivä vaikuttaa siihen, minkä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan (katso tarkemmin jäljempänä).
Julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeiden arvovertailu perustuu osakkeen vertailuarvoon. Verohallinto laskee muun kuin julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen vertailuarvon yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuden perusteella (katso tarkemmin luku 4).
Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen vertailuarvo on julkinen tieto. Verohallinto julkaisee osakeyhtiöiden osakkeen vertailuarvot vuosittain vero.fi -sivustolla (
Muut julkiset tiedot
). Koska listaus perustuu edellisen verovuoden nettovarallisuuden perusteella laskettuun vertailuarvoon, listauksessa ilmoitettuun osakkeen vertailuarvoon voi tulla muutoksia, jos yhtiössä tapahtuu verovuonna osakkeen vertailuarvoon vaikuttavia muutoksia. Nämä muutokset otetaan erikseen huomioon kyseisen verovuoden verotuksen toimittamisen yhteydessä, mutta niitä ei päivitetä vero.fi -sivustolle. Siten osakkeen vertailuarvo on mahdollisuuksien mukaan hyvä tarkistaa sen yhtiön verotuspäätöksestä, jonka osakkeesta on kysymys.
Yhtiön varoihin kuuluvan julkisesti noteeraamattoman ulkomaisen yhtiön osakkeen vertailuarvo lasketaan ArvL 6 §:n mukaan soveltuvin osin kuten kotimaisen liikeosakkeen arvo eli kyseisen ulkomaisen yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Verohallinto ei laske ulkomaisen yhtiön osakkeelle vertailuarvoa, vaan verovelvollisen tulee itse laskea ulkomaisen yhtiön osakkeen vertailuarvo tässä ohjeessa kuvatulla tavalla. Poikkeuksen tähän muodostavat Suomessa yleisesti verovelvolliset yhteisöt, jotka rinnastuvat kotimaiseen julkisesti noteeraamattomaan osakeyhtiöön. Tällaisia yhteisöjä kohdellaan verotuksessa kuten kotimaisia osakeyhtiöitä, ja Verohallinto laskee niille osakkeen vertailuarvon samalla tavalla kuin kotimaisillekin osakeyhtiöille.
Asunto-osakeyhtiön ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden vertailuarvo määritetään arvovertailua varten muista arvopapereista poikkeavasti, ja niiden arvostamiseen vaikuttaa osakkeen hankinta-aika.
Jos asunto-osakeyhtiön tai määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeet on hankittu ennen 1.1.2006, arvovertailussa osakkeiden vertailuarvona käytetään ArvL 5 a §:n mukaan varallisuusverolain (1537/1992) mukaan laskettua vuoden 2005 verotusarvoa. Vuoden 2005 verotusarvot löytyvät Verohallinnon ohjeesta
Asunto- ja kiinteistöosakkeiden verotusarvot vuodelta 2005
.
Jos asunto-osakeyhtiön tai määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeet on hankittu 1.1.2006 tai sen jälkeen, osakkeilla ei ole erillistä verotusarvoa. Tällaiset osakkeet arvostetaan aina tuloverotuksessa poistamatta olevaan hankintamenoon lisättynä niiden hankintahintamenosta vähennetyllä jälleenhankintavarauksella.
Jos kiinteistöyhtiön osakkeet eivät oikeuta määrätyn huoneiston hallintaan, ne arvostetaan niiden hankinta-ajankohdasta riippumatta samalla tavalla kuin muiden julkisesti noteeraamattomien yhtiöiden osakkeet. Sen sijaan asunto-osakeyhtiön osakkeet arvostetaan yllä kuvattujen periaatteiden mukaan, vaikka ne eivät oikeuttaisi määrätyn huoneiston hallintaan.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 9:
A Oy omistaa asunto-osakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan asunto-osakeyhtiön piha-alueella sijaitsevaa parkkipaikkaa. Lisäksi A Oy omistaa kahden kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa olevilla maa-alueilla sijaitsevia rakennuksia. Yhtiö ei omista muita arvopapereita.
Asunto-osakeyhtiön osakkeet on hankittu 1.8.2020 ja niiden hankintameno on ollut 15 000 euroa. Kiinteistö-osakeyhtiöiden osakkeet on hankittu 1.5.2005 ja niiden hankintameno on ollut yhteensä 30 000 euroa. Kiinteistö-osakeyhtiöiden osakkeiden vuoden 2005 verotusarvo on ollut yhteensä 40 000 euroa.
Koska asunto-osakeyhtiön osakkeet on hankittu vuonna 2020, osakkeet jäävät arvovertailun ulkopuolelle ja ne arvostetaan hankintamenoonsa. Kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeille suoritetaan arvovertailu, koska ne on hankittu ennen 1.1.2006. Arvovertailun perusteella kiinteistöyhtiöiden osakkeet arvostetaan vuoden 2005 yhteenlaskettuun verotusarvoon, koska se on osakkeiden hankintamenoja suurempi.
Esimerkki päättyy
Osuuskunnan osuuksien arvovertailu perustuu osuuden vertailuarvoon. Päätöksen KHO 2023:58 perusteella osuuskunnan osuuksien arvostamisessa maataloutta harjoittavan osakeyhtiön verotuksessa voidaan ottaa huomioon ArvL 26 §:n 2 momentissa säädetyt periaatteet. ArvL 26 §:n 2 momentin mukaan maatalouteen kuuluvan osuuskunnan osuuden arvo lasketaan osuusmaksun suuruutta vastaavaksi. Jos osuuden omistamiseen liittyy erityisiä etuja, jotka edellyttävät poikkeamista tästä menettelystä, voidaan osuuden verotusarvo vahvistaa tarvittaessa noudattaen, mitä osakkeen matemaattisen arvon laskemisesta säädetään.
Siten osuuskunnan osuuden vertailuarvona käytetään lähtökohtaisesti osuusmaksun määrää. Jos osakeyhtiön maatalouteen kuuluvan osuuskunnan osuuden omistamiseen kuitenkin liittyy ArvL 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä etuja, Verohallinto laskee osuuskunnan osuudelle vertailuarvon.
Osuuskunnan osuuden vertailuarvo on julkinen tieto. Verohallinto julkaisee vertailuarvot vuosittain vero.fi -sivustolla (
Muut julkiset tiedot
).
Omistajayhtiön tilikauden vaikutus vertailuarvon valintaan
ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenttien perusteella yhtiön tilikauden päättymisajankohta määrittää, minkä vuoden vertailuarvoa arvopapereiden arvovertailussa käytetään. Jos yhtiön tilikausi päättyy 1.10. tai sen jälkeen, vertailuarvona käytetään arvopaperin verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun omistajayhtiö laskee esimerkiksi verovuoden 2022 nettovarallisuuttaan, se käyttää arvovertailussa omistamiensa arvopapereiden verovuoden 2022 vertailuarvoja.
Sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan aina kalenterivuoden viimeisen päivän (31.12.) mukaan, vaikka omistajayhtiön tilikausi poikkeaisi kalenterivuodesta. Sijoitusrahasto-osuuksien kohdalla omistajayhtiön tilikauden päättymisajankohta vaikuttaa siten siihen, minkä kalenterivuoden lopun käypää arvoa arvostamisessa käytetään (katso esimerkit 11 ja 13).
Esimerkki alkaa
Esimerkki 10:
A Oy omistaa noteeraamattomien osakeyhtiöiden osakkeita. A Oy:n tilikausi on 1.1.-31.12.2022, joka muodostaa yhtiön verovuoden 2022.
A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle 2023. Tämä on ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Kun A Oy laskee verovuoden 2022 nettovarallisuuttaan, A Oy käyttää arvovertailussa omistamiensa osakkeiden verovuodelle 2022 laskettuja vertailuarvoja (= verovuotta (2023) edeltävän vuoden (2022) vertailuarvo).
Esimerkki 11:
A Oy omistaa suomalaisen sijoitusrahaston osuuksia. Kysymys on ArvL 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuista sijoitusrahastoista, joiden vertailuarvo määräytyy kalenterivuoden viimeisen päivän käyvän arvon mukaan. Lisäksi A Oy omistaa Helsingin pörssin varsinaisella pörssilistalla noteerattujen yhtiöiden osakkeita.
A Oy:n tilikausi on 1.7.2021-31.10.2022, joka muodostaa yhtiön verovuoden 2022. Yhtiön verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle 2023. Tämä on ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi.
Koska yhtiön tilikausi on päättynyt 30.9.2022 jälkeen, yhtiö käyttää verovuoden 2022 nettovarallisuutta laskiessaan arvopapereiden arvovertailussa arvopapereiden verovuodelle 2022 laskemiaan vertailuarvoja (= verovuotta (2023) edeltäneen vuoden (2022) vertailuarvo). Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitusrahasto-osuuksien vertailuarvo on 70 prosenttia niiden käyvästä arvosta 31.12.2022. Noteerattujen yhtiöiden osakkeiden vertailuarvo on 70 prosenttia A Oy:n tilikauden päättymispäivän (31.10.2022) käyvästä arvosta.
Esimerkki päättyy
Jos yhtiön tilikausi päättyy 30.9. tai sitä ennen, arvopaperin vertailuarvona pidetään verovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden vertailuarvoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun omistajayhtiö laskee nettovarallisuuttaan verovuodelle 2022, se käyttää arvovertailussa omistamiensa arvopapereiden verovuoden 2021 vertailuarvoja.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 12:
A Oy omistaa noteeraamattomien osakeyhtiöiden osakkeita. A Oy:n tilikausi on 1.1.-30.6.2022, joka muodostaa yhtiön verovuoden 2022.
A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle 2023. Tämä on ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Koska A Oy:n tilikausi on päättynyt ennen 30.9.2022, yhtiö käyttää verovuoden 2022 nettovarallisuutta laskiessaan arvovertailussa osakkeiden verovuodelle 2021 laskettuja vertailuarvoja (= verovuotta (2023) edeltänyttä vuotta (2022) edeltävän vuoden (2021) vertailuarvo).
Esimerkki 13:
A Oy omistaa suomalaisen sijoitusrahaston osuuksia. Kysymys on ArvL 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuista sijoitusrahastoista, joiden vertailuarvo määräytyy kalenterivuoden viimeisen päivän käyvän arvon mukaan. Lisäksi A Oy omistaa Helsingin pörssin varsinaisella pörssilistalla noteerattujen yhtiöiden osakkeita.
A Oy:n tilikausi on 1.7.2021-30.6.2022, joka muodostaa yhtiön verovuoden 2022. Yhtiön verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle 2023. Tämä on ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi.
Koska yhtiön tilikausi on päättynyt ennen 30.9.2022, yhtiö käyttää verovuoden 2022 nettovarallisuutta laskiessaan arvovertailussa osakkeiden verovuodelle 2021 laskemiaan vertailuarvoja (= verovuotta (2023) edeltänyttä vuotta (2022) edeltävän vuoden (2021) vertailuarvo). Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitusrahasto-osuuksien vertailuarvo on 70 prosenttia niiden käyvästä arvosta 31.12.2021. Noteerattujen yhtiöiden osakkeiden vertailuarvo on 70 prosenttia A Oy:n edellisen tilikauden päättymispäivän (30.6.2021) käyvästä arvosta.
Esimerkki päättyy
Kun arvovertailun piiriin kuuluville arvopapereille on määritetty edellä kuvatulla tavalla vertailuarvot, kaikkien arvovertailun piiriin kuuluvien arvopapereiden poistamattomat hankintamenot ja edellä kerrotulla tavalla määritetyt vertailuarvot lasketaan yhteen ja arvopaperit arvostetaan joko hankintamenoon tai vertailuarvoon sen mukaan, kumpien yhteenlaskettu määrä on suurempi.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 14:
A Oy:n tilikausi on 1.1.-31.12.2022. A Oy omistaa 30 kappaletta B Oyj:n osakkeita ja 500 kappaletta X Oy:n osakkeita. B Oyj:n osakkeiden hankintameno on 15 000 euroa ja A Oy:n tilikauden 1.1.-31.12.2022 tilinpäätösajankohdan perusteella laskettu vertailuarvo 30 000 euroa. X Oy:n osakkeiden hankintameno on 25 000 euroa ja verovuoden 2022 vertailuarvo 11 000 euroa. A Oy ei omista muuta arvovertailun piiriin kuuluvaa omaisuutta.
Koska B Oyj:n ja X Oy:n osakkeiden yhteenlasketut vertailuarvot (41 000 euroa) ovat osakkeiden yhteenlaskettuja hankintamenoja (40 000 euroa) suuremmat, osakkeet arvostetaan A Oy:n nettovarallisuutta laskettaessa niiden yhteenlaskettuihin vertailuarvoihin. Siten B Oyj:n ja X Oy:n osakkeiden arvoksi katsotaan A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuudessa 41 000 euroa.
Esimerkki päättyy
Jos osakkeet arvostetaan arvovertailun lopputuloksena niiden yhteenlaskettuun vertailuarvoon, ja kysymys on esimerkiksi monitasoisesta konsernista, jossa emoyhtiön omistama tytäryhtiö omistaa kolmannen yhtiön osakkeita ja niin edelleen, kunkin omistetun yhtiön nettovarallisuus ja siihen pohjautuva osakkeen vertailuarvo vaikuttavat käytännössä kunkin omistajayhtiön nettovarallisuuteen ja sitä kautta sen osakkeen vertailuarvoon.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 15:
A Oy omistaa X Oy:n osakkeet. X Oy puolestaan omistaa Y Oy:n osakkeet. Y Oy omistaa Z Oy:n osakkeet. Yhtiöt eivät omista muita osakkeita. Kaikkien yhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi.
Kun A Oy laskee omaa nettovarallisuuttaan verovuodelle 2022, se suorittaa X Oy:n osakkeiden arvostamiseksi arvovertailun vertaamalla X Oy:n osakkeiden hankintamenoa (10 000 euroa) kyseisten osakkeiden verovuoden 2022 vertailuarvoon (15 000 euroa). Koska vertailuarvo on suurempi, A Oy arvostaa X Oy:n osakkeet niiden vertailuarvoon.
X Oy:n osakkeen verovuoden 2022 vertailuarvo perustuu X Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuuteen. Kun X Oy on laskenut verovuoden 2021 nettovarallisuuttaan, sen on tullut suorittaa Y Oy:n osakkeiden arvostamiseksi arvovertailu vertaamalla Y Oy:n osakkeiden hankintamenoa (7 000 euroa) kyseisten osakkeiden verovuoden 2021 vertailuarvoon (12 000 euroa). Koska vertailuarvo on ollut suurempi, X Oy on arvostanut Y Oy:n osakkeet niiden vertailuarvoon.
Y Oy:n osakkeen verovuoden 2021 vertailuarvo puolestaan perustuu Y Oy:n verovuoden 2020 nettovarallisuuteen. Kun Y Oy on laskenut verovuoden 2020 nettovarallisuuttaan, sen on tullut suorittaa Z Oy:n osakkeiden arvostamiseksi arvovertailu vertaamalla Z Oy:n osakkeiden hankintamenoa (3 000 euroa) kyseisten osakkeiden verovuoden 2020 vertailuarvoon (9 000 euroa). Koska vertailuarvo on ollut suurempi, Y Oy on arvostanut Z Oy:n osakkeet niiden vertailuarvoon.
Esimerkki päättyy
2.2.9 Etuyhteysosakevaihdolla hankitut osakkeet
Etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden arvostamisesta säädetään erikseen ArvL 3 §:n 9 momentissa. Etuyhteysosakevaihdolla tarkoitetaan EVL 52 f §:n mukaista osakevaihtoa, jonka osapuolet ovat EVL 52 f §:n 5 momentin mukaisesti etuyhteydessä toisiinsa (katso tarkemmin Verohallinnon ohje
Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto
, luku 3.2).
ArvL 3 §:n 9 momenttia sovelletaan 1.1.2017 tai sen jälkeen etuyhteysosakevaihdolla hankittuihin osakkeisiin. Säännöksen perusteella etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden arvo on niiden osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo. Osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on kohdeyhtiön matemaattinen arvo sille kalenterivuodelle, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 16:
A Oy:n ja B Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy on hankkinut B Oy:n koko osakekannan (100 osaketta) 30.6.2020 toteutetulla etuyhteysosakevaihdolla. B Oy:n osakkeet on kirjattu A Oy:n kirjanpidossa niiden osakevaihtohetken käypään arvoon (500 000 euroa), joka on myös osakkeiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno. Koska etuyhteysosakevaihto on toteutettu 1.1.2017 jälkeen, A Oy arvostaa nettovarallisuutta laskiessaan B Oy:n osakkeet tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan niiden osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon.
B Oy:n osakkeen osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on osakkeen matemaattinen arvo sille kalenterivuodelle, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut. Koska osakevaihto on tapahtunut kalenterivuoden 2020 aikana, B Oy:n osakkeen osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on verovuoden 2020 matemaattinen arvo (300 euroa). B Oy:n verovuoden 2020 matemaattinen arvo perustuu B Oy:n verovuoden 2019 nettovarallisuuteen, ja se näkyy B Oy:n verovuoden 2019 verotuspäätöksestä. B Oy:n osakkeiden arvo on yhteensä 30 000 euroa (100 osaketta x 300 euroa).
Esimerkki 17:
B Oy:n tilikausi on 1.7.–30.6. ja A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy hankki B Oy:n koko osakekannan (50 osaketta) 12.11.2025 toteutetulla etuyhteysosakevaihdolla. B Oy:n osakkeet on kirjattu A Oy:n kirjanpidossa niiden osakevaihtohetken käypään arvoon (400 000 euroa), joka on myös osakkeiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno. Koska etuyhteysosakevaihto on tapahtunut 1.1.2017 jälkeen, A Oy arvostaa nettovarallisuutta laskiessaan B Oy:n osakkeet tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan niiden osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon.
B Oy:n osakkeen osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on osakkeen matemaattinen arvo sille kalenterivuodelle, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut. Koska osakevaihto on tapahtunut kalenterivuoden 2025 aikana, B Oy:n osakkeen osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on verovuoden 2025 matemaattinen arvo (200 euroa). B Oy:n osakkeen verovuoden 2025 matemaattinen arvo perustuu tilikauden 1.7.2023-30.6.2024 taseen perusteella laskettuun verovuoden 2024 nettovarallisuuteen. B Oy:n verovuoden 2025 matemaattinen arvo näkyy B Oy:n verovuoden 2024 verotuspäätöksestä. B Oy:n osakkeiden arvo on yhteensä 10 000 euroa (50 osaketta x 200 euroa).
Esimerkki päättyy
Jos etuyhteysosakevaihdolla hankitut osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen (EVL 12 §), rahoitusomaisuuteen (EVL 9 §), muuhun omaisuuteen (EVL 12 a §), henkilökohtaiseen tulolähteeseen tai maatalouden tulolähteeseen, osakkeiden arvostaminen edellyttää arvovertailun tekemistä (katso tarkemmin luku 2.2.8). Arvopapereiden arvovertailussa etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden osakevaihtoa edeltävä yhteenlaskettu matemaattinen arvo otetaan huomioon, kun lasketaan kaikkien arvopapereiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 18:
Esimerkin 16 tilanteessa B Oy:n osakkeet kuuluvat A Oy:n verotuksessa muun omaisuuden omaisuuslajiin, jonka arvostaminen edellyttää arvovertailun tekemistä. A Oy ei omista muita arvopapereita.
A Oy laskee verovuoden 2025 nettovarallisuuttaan. A Oy ottaa B Oy:n osakkeiden osakevaihtoa edeltävän yhteenlasketun matemaattisen arvon (30 000 euroa) huomioon laskiessaan omistamiensa arvopapereiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa arvopapereiden arvovertailua varten.
Koska A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi, A Oy käyttää arvovertailussa B Oy:n osakkeiden vertailuarvona B Oy:n osakkeen verovuoden 2025 vertailuarvoa. B Oy:n osakkeen verovuoden 2025 vertailuarvo on 150 euroa, joten B Oy:n osakkeiden vertailuarvo on yhteensä 15 000 euroa (100 osaketta x 150 euroa). Siten A Oy arvostaa B Oy:n osakkeet niiden osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon (30 000 euroa), koska se on osakkeiden yhteenlaskettua vertailuarvoa (15 000 euroa) isompi.
Esimerkki päättyy
ArvL 3 §:n 9 momenttia ei sovelleta osakevaihdolla hankittuihin osakkeisiin, jos osakevaihdon osapuolet eivät ole etuyhteydessä toisiinsa EVL 52 f §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla. ArvL 3 §:n 9 momenttia ei sovelleta myöskään silloin, jos etuyhteysosakevaihto, jossa kohdeyhtiön osakkeet on hankittu, on tapahtunut 31.12.2016 tai tätä aiemmin. Näissä tilanteissa osakevaihdolla hankitut osakkeet arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa lähtökohtaisesti niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon (katso tarkemmin luvut 2.2.1–2.2.6). Arvopapereiden arvovertailun piiriin kuuluvat osakkeet arvostetaan luvussa 2.2.8 kerrotulla tavalla.
Esimerkki alkaa
Esimerkki 19:
A Oy:n ja B Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy on hankkinut B Oy:n koko osakekannan (100 osaketta) 1.2.2015 toteutetulla etuyhteysosakevaihdolla. B Oy:n osakkeiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno on 500 000 euroa ja se perustuu osakevaihtohetken käypään arvoon.
Esimerkki päättyy
Koska osakevaihto on tapahtunut aiemmin kuin 1.1.2017, A Oy arvostaa nettovarallisuutta laskiessaan B Oy:n osakkeet niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon (500 000 euroa). Jos osakkeet kuuluvat arvopapereiden arvovertailun piiriin, A Oy käyttää arvovertailussa B Oy:n osakkeiden tuloverotuksessa poistamatonta hankintamenoa (500 000 euroa).
2.2.10 Maastapoistumisverotuksen kohteena olleet varat
Yhtiön varoihin on voinut kohdistua maastapoistumisverotus, jos yhtiö on siirtänyt varojaan pois Suomen verotusvallasta toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan tai yhtiön verosopimuksen mukainen verotuksellinen kotipaikka on voinut siirtyä pois Suomesta.
Maastapoistumisverotuksen kohteena olleet varat arvostetaan ArvL 3 §:n 7 momentin mukaan maastapoistumisarvoon. Jos kysymys on arvovertailun piiriin kuuluvista varoista, maastapoistumisarvo otetaan huomioon yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa laskettaessa. Maastapoistumisverotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Maastapoistumisverotus
.
2.3 Nettovarallisuuden laskennassa huomioitavat velat
Yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa velkana pidetään ArvL 2 §:n 3 momentin mukaan taseen vastattaviin vieraaseen pääomaan merkittyjä eriä. Velkana pidetään myös:
vakuutuslaitoksen korvaus- ja vakuutusmaksuvastuuta sekä eläkesäätiön ja muun eläkelaitoksen eläkesitoumuksista johtuvaa vakuutusteknisten perusteiden mukaan laskettua eläkevastuuta;
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 48 a §:ssä tarkoitettua lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön vakavaraisuutensa parantamiseksi tekemää varausta;
pääomalainaa sillo
Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.
