VERO-VH/6094/00.01.00/2022
Suomi
VERO-VH/6094/00.01.00/2022 — Arvopaperien luovutusten verotus
Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.
Analysoi tämä laki tekoälylläArvopaperien luovutusten verotus
Syventävä vero-ohje
Antopäivä
20.12.2022
Versiohistoria
Diaarinumero
VH/6094/00.01.00/2022
Voimassaolo
20.12.2022 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
VH/4177/00.01.00/2021, 3.12.2021
Ohje liittyy kokonaisuuteen:
Luovutusvoittojen verotus
,
Perheoikeus ja verotus
Tässä ohjeessa käsitellään arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutukseen liittyviä tuloverokysymyksiä.
Ohjetta on ajantasaistettu ja tarkennettu.
Tätä ohjetta ei sovelleta osakesäästötilillä tapahtuneisiin arvopaperikauppoihin eikä ohje koske myöskään virtuaalivaluuttojen luovutuksia.
Ohjeen lopussa liitteessä 1 on luettelo sellaisista suomalaisista pörssiyhtiöistä, joiden osakkeet ovat menettäneet arvonsa lopullisesti konkurssin vuoksi ja verovuodesta, jona osakkeiden arvonmenetyksen lopullisuus on todettu.
1 Arvopaperi, arvo-osuus, sijoitusrahasto-osuus
Arvopapereita ovat esimerkiksi osakeyhtiön osakkeet, muun yhteisön vastaavat osuudet, joukkovelkakirjat, obligaatiot ja sijoitusrahasto-osuudet. Myös mm. osakeyhtiön osakkeesta, muun yhteisön osuudesta tai joukkovelkakirjasta annettu talletustodistus on arvopaperi. (Arvopaperimarkkinalaki 746/2012 2. luku 1 §)
Arvo-osuuksia ovat sellaiset arvopaperit, jotka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuudesta ei anneta osakekirjaa tai muuta oikeuden olemassaoloa tai sisältöä koskevaa asiakirjaa. Oikeus, esimerkiksi henkilön omistusoikeus osakkeeseen, ilmenee sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään (arvo-osuusrekisteriin) tehdyistä kirjauksista. Arvo-osuusjärjestelmään on liitetty muun muassa lähes kaikki Suomessa julkisesti noteeratut osakkeet. Arvo-osuusjärjestelmästä säädetään laissa arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (348/2017).
Sijoitusrahasto on varojen kokonaisuus, joka koostuu pääasiallisesti arvopapereista. Sijoitusrahaston omistavat siihen varoja sijoittaneet henkilöt, yhteisöt ja säätiöt rahasto-osuuksiensa määrän suhteessa. Verotuksessa sijoitusrahastoja ja vastaavia ulkomaisia yhteissijoitusyrityksiä pidetään omistajistaan erillisinä yhteisöinä. Sijoitusrahastoa hallinnoi rahastoyhtiö. Rahasto-osuus hankitaan yleensä merkitsemällä se rahastoyhtiössä. Rahasto-osuuden omistaja voi vaatia, että sijoitusrahasto lunastaa hänen rahasto-osuutensa, mikä on käytännössä tavallisin tapa luovuttaa rahasto-osuus. Vaikka sijoitusrahasto-osuudet ovat arvopapereita, ne eivät yleensä kuulu arvo-osuusjärjestelmään. Sijoitusrahastoista säädetään sijoitusrahastolaissa (213/2019).
Arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutuksesta verotetaan eräin poikkeuksin samojen sääntöjen mukaan. Seuraavassa kerrotaan luonnollisen henkilön arvo-osuuksien sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutusten tuloverolain (1535/1992, TVL) mukaisesta verotuksesta. Luovutusvoiton ja -tappion verotuksesta säännellään tuloverolain 45 - 50 §:issä.
Muunlaisen omaisuuden, kuten asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen, luovutusvoiton verotuksesta kerrotaan Verohallinnon ohjeessa
Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa
ja siinä viitatuissa erillisissä ohjeissa. Verohallinto on myös antanut erillisen ohjeen
Johdannaisten verotus
.
Henkivakuutuksen verotuksesta
on erillinen Verohallinnon ohje, samoin
Kapitalisaatiosopimuksen verotuksesta
.
Sijoitustoimintaan liittyvästä muistiinpano- ja ilmoitusvelvollisuudesta on kerrottu Verohallinnon ohjeessa
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ilmoittamisvelvollisuus tuloverotuksessa
.
2 Luovutusvoiton ja -tappion verotuksesta
2.1 Yleistä
Luovutusvoittoa ja -tappiota voi syntyä omaisuuden vastikkeellisista luovutuksista. Vastikkeellisia luovutuksia ovat kauppa (myynti), vaihto ja eräät vaihtoon rinnastettavat tapahtumat, kuten osakkeita vastaavan jako-osuuden saaminen yhtiön purkautuessa. Tietyin edellytyksin myös muun kuin julkisesti noteeratun osakeyhtiön jakama pääomanpalautus on luovutuksena verotettavaa. Pääomanpalautuksen verotuksesta kerrotaan lisää myöhemmin tässä ohjeessa.
Kauppahinnan ollessa 0 euroa ei ole kyse vastikkeellisesta luovutuksesta (ks. KHO 2020:145). Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko kauppakirjaan perustuvaa osakkeiden omistusoikeuden siirtämistä pidettävä sellaisena luovutuksena, johon sovellettiin luovutustappiota koskevia säännöksiä, vaikka kauppakirjassa osakkeiden kauppahinnaksi oli sovittu nolla euroa. KHO totesi, että luovutusvoittoverotus liittyi luonteensa vuoksi vain luovutuksiin, joissa omaisuutta luovuttavalle verovelvolliselle maksettiin tai suoritettiin jokin vastike. Vastikkeella tuli olla taloudellista arvoa. Osakkeiden omistusoikeuden siirtoon liittyvän asiakirjan otsikoinnilla kauppakirjaksi ei ollut asiassa merkitystä, kun todellista vastiketta osakkeista ei ollut suoritettu. Koska luovuttajalle ei ollut maksettu osakkeiden omistuksen siirrosta lainkaan vastiketta, hänelle ei ollut kertynyt tuloverotuksessa huomioon otettavaa luovutustappiota.Luovutusvoittoa syntyy, kun myyntihinta ylittää luovutetun omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Luovutustappiota puolestaan syntyy, kun myyntihinta alittaa luovutetun omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Luovutustappiota voi syntyä myös arvopaperin lopullisessa arvonmenetyksessä.
Luovutusvoittoa syntyy, kun myyntihinta ylittää luovutetun omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Luovutustappiota puolestaan syntyy, kun myyntihinta alittaa luovutetun omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Luovutustappiota voi syntyä myös arvopaperin lopullisesta arvonmenetyksestä konkurssin tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi. Kun osakeyhtiö purkautuu selvitysmenettelyn kautta, eikä osakkeenomistajalle kerry lainkaan jako-osuutta yhtiöstä, voidaan osakkeiden hankintamenosta vahvistaa luovutustappio. Jos osakkeenomistaja saa jako-osan yhtiön purkautuessa, mutta vähemmän kuin osakkeiden hankintameno on ollut, vahvistetaan erotuksesta luovutustappio.
Hankintamenosta kerrotaan tämän ohjeen luvussa 4.2. Voiton hankkimisesta aiheutuneita menoja on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön verotuksessa, luku 9.
2.2 Luovutusvoitto
Sekä kotimaisista että ulkomaisista arvopapereista saadut luovutusvoitot ovat lähtökohtaisesti veronalaista pääomatuloa riippumatta siitä, kuinka kauan luovuttaja on omistanut omaisuuden ja siitä, miten hän on saanut omaisuuden (ostamalla, lahjana, perintönä jne.).
Luovutusvoiton määrä lasketaan siten, että omaisuuden luovutushinnasta (eli saadusta vastikkeesta) vähennetään omaisuuden poistamatta oleva hankintameno ja voiton hankkimisesta syntyneet menot.
Luovutushinta ja hankintameno otetaan huomioon nimellisestä määrästään. Mahdollinen rahan reaaliarvon muutos ei vaikuta luovutusvoiton laskentaan, vaikka omaisuus olisi hankittu kauankin sitten.
Jos omaisuuden hankintahinta on maksettu muussa valuutassa kuin euroina, hankintahinta lasketaan muuntamalla suoritetun valuutan arvo euroiksi hankintapäivän vaihtokurssilla. Jos luovutushinta on saatu muussa valuutassa kuin euroina, luovutushinta muunnetaan euroiksi muun selvityksen puuttuessa luovutushinnan saantipäivän vaihtokurssilla. Suomen markoissa suoritettu hankintameno muunnetaan euroiksi euron ja markan kiinteällä muuntokurssilla 5,94573 markkaa = 1 euro.
Esimerkki 1:
Antti myy 500 Yhtiö Oy:n osaketta 50 000 eurolla. Hän maksaa osakkeiden myynnistä välityspalkkiota arvopaperinvälittäjälle 500 euroa. Antti on ostanut Yhtiö Oy:n osakkeet aikoinaan 125 000 markalla ja maksanut tuolloin osakkeiden ostosta välityspalkkiota arvopaperinvälittäjälle 1 500 markkaa.
Antille syntyvää luovutusvoittoa laskettaessa markat muutetaan euroiksi, mutta mahdollista rahan reaaliarvon muutosta ei huomioida. Luovutushinnasta 50 000 eurosta vähennetään osakkeiden hankintahinta 21 023,49 euroa (= 125 000 markkaa) ja voiton hankkimisesta syntyneet kulut 500 euroa ja 252,28 euroa (=1 500 markkaa). Antille syntyy luovutusvoittoa 28 224,23 euroa (50 000 euroa (luovutushinta) - 21 023,49 euroa (hankintameno) - 752,28 euroa (voiton hankkimisesta syntyneet menot)).
2.3 Luovutustappio
Luovutustappion määrä lasketaan vähentämällä omaisuuden luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja omaisuuden luovuttamiseen sekä hankkimiseen liittyneet kulut. Luovutushinta ja hankintameno otetaan tässäkin huomioon nimellisestä määrästään, eikä rahan reaaliarvon muutoksella ole vaikutusta laskentaan. Mikäli omaisuuden hankinta tai luovutus on tapahtunut muussa valuutassa kuin euroissa, muutetaan valuutta euroiksi luvussa 2.2 esitetyn mukaisesti.
Omaisuuden luovutuksesta syntyneet tappiot ovat vähennyskelpoisia, ellei niitä ole erikseen säädetty vähennyskelvottomiksi. Vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään verovelvollisen saamasta omaisuuden luovutusvoitosta tai vuoden 2016 tappioista alkaen myös muista pääomatuloista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
Esimerkki 2:
Antti myy 100 Yhtiö Oy:n osaketta 5 000 eurolla. Hän on ostanut osakkeet pari vuotta aikaisemmin 7 000 eurolla. Antille syntyy luovutustappiota 2 000 euroa (5 000 euroa - 7 000 euroa = 2 000 euroa). Antilla ei ole aikaisempia tappioita.
Antti saa vähentää tappion saman vuoden luovutusvoitoistaan tai muista pääomatuloistaan. Muita pääomatuloja Antilla voi olla esimerkiksi vuokratulojen, puun myyntitulojen tai osinkojen muodossa.
Luovutustappioon rinnastetaan esimerkiksi myös arvopaperin lopullinen arvonmenetys. Luovutustappioista ja niiden vähentämisestä on kerrottu enemmän jäljempänä ohjeen luvussa 25.
2.4 Luovutusvoitto ja -tappio lasketaan hankintaerittäin
Luovutusvoitto ja -tappio lasketaan hankintaerittäin. Jos luovutettu omaisuus on hankittu useammassa hankintaerässä, luovutusvoitto ja luovutustappio lasketaan siten erikseen kustakin hankintaerästä.
Esimerkki 3:
Bertta myy 1 000 kappaletta Yhtiö Oy:n osakkeita yhdellä kaupalla vuonna 2017. Kauppahinta on 20 000 euroa. Myymistään osakkeista Bertta on hankkinut 200 osaketta 6 000 eurolla vuonna 2015 (hankintaerä I). Loput 800 osaketta Bertta on ostanut 10 000 eurolla vuonna 2016 (hankintaerä II).
Luovutusvoiton ja/tai -tappion laskemista varten on selvitettävä osakekohtainen myyntihinta. Bertan myydessä 1 000 osaketta 20 000 eurolla, on yhden osakkeen myyntihinta 20 euroa. Tämän jälkeen mahdollinen luovutusvoitto ja/tai -tappio lasketaan hankintaerittäin.
Hankintaerä I (200 kpl): Bertta myy 200 osaketta hintaan 4 000 euroa (200 kpl x 20 euroa/kpl). Kun myyntihinnasta vähennetään osakkeiden hankintahinta 6 000 euroa, syntyy luovutuksesta tappiota 2 000 euroa.
Hankintaerä II (800 kpl): Bertta myy 800 osaketta hintaan 16 000 euroa (800 kpl x 20 euroa/kpl). Kun myyntihinnasta vähennetään osakkeiden hankintahinta 10 000 euroa, syntyy luovutuksesta voittoa 6 000 euroa.
Oletetaan, että Bertalla ei ole aikaisempia tappioita. Bertta saa vähentää nyt syntyvistä luovutusvoitoista nyt syntyvät luovutustappiot. Yhteensä Bertalle syntyy osakkeiden luovutuksesta verotettavaa luovutusvoittoa 4 000 euroa (6 000 euroa (voitto hankintaerästä II) - 2 000 euroa (tappio hankintaerästä I)).
Rahastosäästämisessä on tavallista, että saman sijoitusrahaston rahasto-osuuksia hankitaan vähitellen, esimerkiksi kuukausittaisissa erissä. Kun rahasto-osuudet luovutetaan, kunkin erän luovutuksesta syntynyt voitto lasketaan kunkin hankintaerän osalta erikseen tuon erän hankintamenon, myyntikulujen ja tuosta erästä saadun luovutushinnan perusteella.
2.5 Luovutusvoiton ja -tappion verovuosi
Luovutusvoitto on sen verovuoden tuloa, jonka aikana sitova kauppa tai muu luovutussopimus, esimerkiksi osakkeiden lunastussopimus, on tehty. Kauppahinnan maksuajankohta ei lähtökohtaisesti vaikuta verotusajankohtaan.
Vastaavasti luovutustappio syntyy sinä vuonna, jonka aikana sitova kauppa tai muu luovutussopimus on tehty. Luovutustappioista ja niiden vähentämisjärjestyksestä katso jäljempänä luku 25 Luovutustappio ja sen vähentäminen.
3 Verovapaat luovutukset
3.1 Sukupolvenvaihdosluovutukset
Osakeyhtiön osakkeiden luovutus voi olla verovapaa tietyin laissa säädetyin edellytyksin. Verovapauden edellytyksiä on kolme:
Verovelvollinen luovuttaa sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään kymmenen prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä.
Saajana on luovuttajan lapsi, lapsen rintaperillinen, luovuttajan sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Verovapaus koskee myös edellä mainitun saajan puolisoa, jos luovutuksensaajina ovat sekä mainittu lähisukulainen että hänen puolisonsa yhdessä.
Omaisuus on ollut yhteensä kymmenen vuotta luovuttajan tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti.
Asiasta enemmän Verohallinnon ohjeessa
Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa
.
3.2 Pienet luovutukset
Eräät luovutusvoitot on erikseen säädetty verovapaiksi ja eräät luovutustappiot vähennyskelvottomiksi. Arvopaperien luovutusten verotuksessa on merkitystä erityisesti pienten voittojen verovapaudella ja pienten tappioiden vähennyskelvottomuudella.
Luovutusvoitto on verovapaa, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa. Vastaavasti luovutustappio on vähennyskelvoton, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat samalla yhteensä enintään 1 000 euroa.
Mainittuja eurorajoja sovellettaessa otetaan huomioon kaikenlaisen verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ja hankintamenot (arvopaperien lisäksi esimerkiksi kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden luovutushinnat ja hankintamenot). Huomioon ei kuitenkaan oteta luovutushintoja tai hankintamenoja sellaisen omaisuuden luovutuksista, joka on säädetty erikseen verovapaaksi. Tällaisia omaisuuden luovutuksia ovat esimerkiksi oman vakituisen asunnon verovapaa luovutus ja verovapaa sukupolvenvaihdosluovutus.
Myöskään tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan henkilökohtaisen omaisuuden luovutuksia ei oteta huomioon (katso tarkemmin Verohallinnon ohje
Kokonaan tai osittain verovapaat luovutusvoitot henkilöverotuksessa
).
Esimerkki 4:
Antti myy vuonna 2016 Yhtiö Oy:n osakkeita 500 eurolla ja sijoitusrahasto C:n rahasto-osuuksia 400 eurolla. Antti ei ole luovuttanut muuta omaisuutta vuonna 2016. Antti on aikoinaan ostanut Yhtiö Oy:n osakkeet 300 eurolla ja merkinnyt sijoitusrahasto C:n rahasto-osuudet 500 eurolla.
Antin Yhtiö Oy:n osakkeiden luovutuksesta saama voitto (200 euroa) ei ole veronalaista tuloa, koska vuoden 2016 yhteenlasketut luovutushinnat (900 euroa) eivät ylitä 1 000 euroa. Antille sijoitusrahasto C:n rahasto-osuuksien luovutuksesta syntyvä tappio (100 euroa) ei ole vähennyskelpoinen, koska vuoden 2016 yhteenlasketut luovutushinnat (900 euroa) eivät ylitä 1 000 euroa ja koska vuonna 2016 luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot eivät ylitä 1 000 euroa.
Jos Antti olisikin aikoinaan merkinnyt vuonna 2016 myymänsä C:n rahasto-osuudet 750 eurolla, syntynyt tappio (350 euroa) olisi vähennyskelpoinen, koska vuonna 2016 luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot (1 050 euroa) olisivat tuolloin yli 1 000 euroa. Yhtiö Oy:n osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto ei kuitenkaan olisi veronalainen, koska vuoden 2016 yhteenlasketut luovutushinnat (900 euroa) eivät ylitä 1 000 euroa.
4 Luovutusvoiton- ja tappion laskeminen
4.1 Luovutushinta
Luovutushinta on vastike, jonka omaisuuden luovuttaja saa luovutuksen johdosta. Kaupassa luovutushinta on saatu rahavastike (myyntihinta). Vaihdossa vastike saadaan osaksi tai kokonaan muuna omaisuutena kuin rahana. Luovutushinta on vaihdossa saadun omaisuuden käypä arvo luovutushetkellä lisättynä mahdollisesti saadulla välirahalla tai vähennettynä vaihdossa maksetulla välirahalla.
Esimerkki 5:
Antti luovuttaa Bertalle kesämökkikiinteistön. Kesämökkikiinteistön käypä arvo luovutushetkellä on 100 000 euroa. Vastikkeena kiinteistöstä Bertta luovuttaa Antille rakentamattoman tontin, 1 000 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita ja 2 700 euroa käteistä rahaa. Rakentamattoman tontin käypä arvo on 70 000 euroa ja Yhtiö Oy:n osakkeiden käypä arvo on 27 300 euroa.
Antin luovutus:
Antin kesämökin luovutushinta on vaihdossa saadun omaisuuden käypä arvo lisättynä saadulla välirahalla. Antti saa kesämökkikiinteistöstä luovutushintana 100 000 euroa (70 000 + 27 300 + 2 700 euroa).Antti on aikoinaan ostanut kesämökkikiinteistön 60 000 eurolla ja maksanut ostosta varainsiirtoveroa 2 400 euroa. Kesämökkikiinteistön hankintameno on siten 62 400 euroa (60 000 euroa + 2 400 euroa).
Antille syntyy kesämökkikiinteistön luovutuksesta voittoa 37 600 euroa (100 000 euroa - 62 400 euroa).
Bertan luovutus:
Bertta luovuttaa Antille rakentamattoman tontin, 1 000 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita ja 2 700 euroa käteistä rahaa. Rakentamattoman tontin käypä arvo on 70 000 euroa ja Yhtiö Oy:n osakkeiden käypä arvo on 27 300 euroa. Vastikkeena Bertan luovuttamasta omaisuudesta Antti luovuttaa Bertalle 100 000 euron arvoisen kesämökkikiinteistön.
Bertan luovuttamien varallisuuserien luovutushinta on vaihdossa saadun omaisuuden käypä arvo vähennettynä maksetulla välirahalla. Bertta saa luovuttamastaan omaisuudesta vastikkeeksi Antin 100 000 euron kesämökin. Vaihdon yhteydessä Bertta antaa välirahaa 2 700 euroa. Bertan omaisuuden luovutushinta on siten 97 300 euroa.
Luovutusvoittoa laskettaessa tontin ja osakkeiden luovutushinta on niiden käypä arvo vaihtohetkellä. Bertta on aikoinaan hankkinut tontin 30 000 eurolla ja Yhtiö Oy:n osakkeet 40 000 eurolla. Bertalle syntyy luovutusvoittoa tontista 40 000 euroa (70 000 - 30 000) ja luovutustappiota Yhtiö Oy:n osakkeista 12 700 euroa (27 300 euroa - 40 000 euroa).
4.2 Hankintameno
4.2.1 Hankintahinta ja -kulut
Arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien hankintamenot määräytyvät eri tavoin riippuen siitä, miten ne on aikanaan hankittu. Jos luovutettu omaisuus on hankittu ostamalla, hankintamenoa on maksettu ostohinta. Jos omaisuus on saatu vaihdossa, hankintamenoa on vaihdossa luovutetun omaisuuden käypä arvo vaihdon tapahtuessa lisättynä mahdollisesti maksetulla välirahalla.
Esimerkki 5, jatkuu:
Edellä esitetyssä esimerkissä 5 Antin vaihdossa saamalle tontille tulee hankintamenoksi siis 70 000 euroa ja osakkeille 27 300 euroa ja Bertalle kesämökkikiinteistön hankintameno on 100 000 euroa.
Osakkeita on voitu hankkia merkitsemällä niitä yhtiötä perustettaessa tai myöhemmin järjestettävässä osakeannissa. Hankintamenoa on tällöin osakkeiden merkintähinta.
Osakkeiden hankintamenoksi luetaan myös osakeyhtiöön tehty vastikkeeton osakepääomasijoitus tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehty sijoitus. Tällaisen sijoituksen katsotaan jakaantuvan tasan sijoituksen tehneen osakkeenomistajan yhtiöstä omistamien osakkeiden hankintamenoksi riippumatta siitä, milloin ja millä hinnalla osakkeet on alun perin hankittu. Vastikkeeton sijoitus ei vaikuta osakkeiden omistusajan laskentaan.
Jos sijoitus tehdään muuna omaisuutena kuin rahana, kyse on apporttisijoituksesta ja yhtiöön sijoitetun omaisuuden luovutuksesta käypään arvoon. Myös jos osakkeenomistaja myy osakeyhtiölle omaisuutta alihintaan, luovutuksessa on kysymys apporttiin verrattavasta sijoituksesta yhtiöön. Tällaista omaisuuden sijoittamista osakeyhtiöön käsitellään osakkeenomistajan verotuksessa luovutuksena. Osakeyhtiöön sijoitetun omaisuuden luovutushinnaksi luovutusvoittoverotuksessa katsotaan mainitun omaisuuden käypä arvo luovutushetkellä (KHO 2009:66).
Osakeyhtiölle annetun pääomalainan vaikutuksesta osakkeiden hankintahintaan kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Pääomalainojen ja muiden yhtiölle annettujen lainojen luovutukset ja menetykset tuloverotuksessa.
Omaisuutta on voitu saada myös esimerkiksi perintönä, lahjana tai osituksessa. Erilaisista hankintatavoista ja niiden perusteella määräytyvästä hankintahinnasta on kerrottu lisää myöhemmin tässä ohjeessa.
Hankintamenoon luetaan myös eräät omaisuuden hankintaan välittömästi liittyvät kulut (hankintakulut). Tällaisia ovat muun muassa ostajan maksama varainsiirtovero tai leimavero, arvopaperinvälittäjälle ostosta maksettu välityspalkkio ja rahastoyhtiölle, pankille tai sijoituspalveluyritykselle maksettu sijoitusrahasto-osuuden merkintäpalkkio. Jos arvopaperi on hankittu pörssikaupalla, varainsiirtoveroa ei ole yleensä suoritettu.
4.2.2 Hankintameno-olettama ja omistusaika
Hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta luovutusvoitto voidaan laskea vähentämällä luovutushinnasta niin sanottu hankintameno-olettama. Hankintameno-olettamaa sovelletaan vain luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa ja vain silloin, kun luovutusvoitto verotetaan tuloverolain mukaan.
Hankintameno-olettama tarkoittaa sitä, että luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään aina vähintään
20 prosenttia luovutushinnasta, jos luovuttaja oli omistanut omaisuuden luovutushetkellä alle 10 vuoden ajan; ja
40 prosenttia luovutushinnasta, jos luovuttaja oli omistanut omaisuuden luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan.
Arvopaperien omistusaika lasketaan niiden saantohetkestä. Osakeyhtiötä perustettaessa osakkeet katsotaan hankituiksi silloin, kun osakkeet merkitään ja perustamiskirja allekirjoitetaan. Kun osakkeet on saatu kaupalla, omistusaika alkaa yleensä kauppakirjan allekirjoituspäivästä. Osakeannissa saatujen osakkeiden omistusaikaa käsitellään luvussa 9.3. Työsuhdeoption perusteella merkittyjen osakkeiden omistusaika lasketaan osakkeiden merkintähetkestä. Perintönä saadun omaisuuden omistus alkaa kuolinpäivästä ja lahjana saadun omaisuuden lahjakirjan allekirjoituspäivästä. Osituksessa puolisolle tai leskelle siirtyneen omaisuuden hankinta-aika lasketaan ositusta edeltävästä saannosta. Kuolinpesälle osituksessa tulleen omaisuuden hankinta-aikana on vainajan kuolinhetki.
Hankintameno-olettama vähennetään hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta, jos hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys on yhteismäärää suurempi. Voitto lasketaan verovelvolliselle edullisemmalla tavalla.
Esimerkki 6:
Antti on ostanut 1 000 kappaletta Yhtiö Oy:n osakkeita vuonna 1994. Osakkeiden ostohinta on ollut 4 markkaa osakkeelta eli yhteensä 4 000 markkaa. Osakkeiden ostosta Antti on suorittanut välityspalkkiota 40 markkaa. Osakkeiden hankintameno on siten 4 040 markkaa eli 679,47 euroa.
Antti myy Yhtiö Oy:n osakkeet vuonna 2016. Myyntihinta on 2,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 2 500 euroa. Voiton hankkimisesta johtuneet menot eli myyntikulut ovat 25 euroa.
Antin luovutusvoitto on todellista hankintahintaa ja kuluja käyttäen 1 795,53 euroa (luovutushinta 2 500 euroa vähennettynä todellisella hankintamenolla ja voiton hankkimiseen liittyvillä kuluilla 704,47 eurolla (679,47 + 25)
Antti on omistanut Yhtiö Oy:n osakkeet luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan. Hankintameno-olettama on siten 40 prosenttia luovutushinnasta eli 2 500 eurosta, jolloin olettaman suuruudeksi muodostuu 1 000 euroa (= 2 500 euroa x 40 %). Kun luovutushinnasta 2 500 eurosta vähennetään hankintameno-olettama 1 000 euroa, jää luovutusvoitoksi 1 500 euroa. Voitto verotetaan hankintameno-olettamaa käyttäen, koska se on Antille edullisempaa.
Esimerkki 7:
Jos Antti olisi hankkinut osakkeet vasta vuonna 2011 ja myynyt ne vuonna 2016 omistettuaan ne alle 10 vuoden ajan, hankintameno-olettama olisi ollut 20 prosenttia luovutushinnasta eli 500 euroa (2 500 x 20 %). Luovutusvoittoa laskettaessa olisi tällöin vähennetty todellisen hankintamenon ja voiton hankkimisesta johtuneiden menojen yhteismäärä 704,47 euroa, koska se olisi Antille edullisempaa kuin hankintameno-olettaman käyttö. Luovutusvoitto olisi tällöin ollut 1 795,53 euroa (= 2 500 euroa - 704,47 euroa)).
Hankintameno-olettamaa voidaan käyttää myös silloin, kun luovutetaan perintönä tai lahjana saatua omaisuutta ja olettama on suurempi kuin lahja- tai perintöverotusarvo lisättynä myyntikuluilla, tai luovutetaan osituksessa saatua omaisuutta ja olettama on suurempi kuin ositusta edeltävän saannon hankintameno lisättynä myyntikuluilla. Sen sijaan termiinisopimuksesta saatua voittoa laskettaessa ei vähennetä hankintameno-olettamaa.
4.2.3 Hankintahinnan selvittäminen
Luovutusvoittoa laskettaessa arvopaperien hankintahinta ei aina ole Verohallinnon tiedossa. Myyjän on lähtökohtaisesti pystyttävä esittämään alkuperäinen hankintahinta ja hankintaan liittyvät kulut, jotta luovutusvoitto laskettaisiin todellisen hankintahinnan mukaan. Jos todellista hankintahintaa ei pystytä esittämään, lasketaan luovutusvoitto hankintameno-olettamaa käyttäen.
Hankintahinnan ja –kulujen esittäminen on tärkeää varsinkin tappiollisista kaupoista. Muutoin todellisuudessa tappiollinen kauppa voi verotuksessa kääntyä voitolliseksi hankintameno-olettaman käytön takia.
5 Alihintainen luovutus
Jos omaisuuden luovutushinta ei ylitä 75 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä, katsotaan käyvän arvon ja maksetun hinnan välinen ero lahjaksi. Tällöin luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteessa vastikkeelliseksi kaupaksi ja vastikkeettomaksi lahjaksi. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan tällöin siten, että saadusta luovutushinnasta vähennetään vain vastikkeellista osaa vastaava osa omaisuuden hankintamenosta.
Esimerkki 8:
Bertta myy pojalleen Matille 1 000 kappaletta Yhtiö Oy:n osakkeita 60 000 eurolla. Osakkeiden hankintameno on 75 000 euroa ja käypä arvo myyntipäivänä on 100 000 euroa.
Luovutushinta (60 000 euroa) ei ole yli 75 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta luovutuspäivänä (100 000 euroa). Luovutus jaetaan kaupaksi ja lahjaksi.
Bertan saamasta luovutushinnasta 60 000 eurosta vähennetään vain vastikkeellista (kaupan) osaa vastaava osuus 60 % (60 000 / 100 000 x 100 %) alkuperäisestä hankintamenosta, eli 45 000 (75 000 x 60 %). Bertalle syntyy luovutusvoittoa 15 000 euroa (60 000 euroa - 45 000 euroa). Mikäli hankintameno-olettama olisi suurempi kuin suhteellisesti laskettu hankintameno, voitaisiin luovutusvoittoa laskettaessa käyttää myös hankintameno-olettamaa.
Matti saa Bertalta 40 000 euron suuruisen lahjan, josta hänen on maksettava lahjaveroa.
Luovutuksen alihintaisuudesta johtunut keinotekoinen luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen. Ratkaisussa KHO 2014:85 verovelvollinen oli myynyt lapsilleen pörssiosakkeita myyntipäivän mukaisia pörssikursseja alhaisemmalla hinnalla. Luovutustappiota ei hyväksytty vähennettäväksi siltä osin, kun tappio oli aiheutunut pörssikurssin alle jääneistä myyntihinnoista. Tappiota pidettiin todellisena vain siltä osin, kun se johtui omaisuuden käyvän arvon laskusta.
6 Perintönä tai lahjana saadun arvo-osuuden, sijoitusrahasto-osuuden ja muun arvopaperin luovutus
Myös perityn tai lahjaksi saadun arvo-osuuden, sijoitusrahasto-osuuden ja muun arvopaperin luovutuksesta voi syntyä luovutusvoitto tai -tappio. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan myös näissä tapauksissa vähentämällä luovutushinnasta hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettama. Hankintameno-olettaman suuruus (40 % tai 20 %) ratkaistaan omistusajan perusteella. Perintönä tai testamentilla saadun omaisuuden omistusaika lasketaan perinnönjättäjän kuolemasta. Lahjana saadun omaisuuden omistusaika lasketaan lahjoituksesta.
Perintönä tai lahjana saadun arvopaperin hankintamenoksi katsotaan se verotusarvo, jota on käytetty toimitetussa perintö- tai lahjaverotuksessa. Osituksessa tai perinnönjaossa käytettyä arvopaperin arvoa ei voida vähentää hankintamenona. Maksettua perintö- tai lahjaveroa ei voida lukea hankintamenoon eikä muutenkaan vähentää luovutusvoiton verotuksessa.
Arvopaperin perintöverotusarvo vähennetään hankintamenona sekä silloin, kun arvopaperin luovuttaa jakamaton kuolinpesä että silloin, kun perillinen luovuttaa perinnönjaossa saamaansa omaisuutta.
Esimerkki 9:
Bertan ja Antin äidin jäämistöön on kuulunut Yhtiö Oy:n osakkeet, joiden arvoksi on vahvistettu 50 000 euroa äidin jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa. Osakkeet myydään 80 000 eurolla, myynnin yhteydessä syntyy myyntikuluja 80 euroa. Ennen myyntiä ei toimiteta perinnönjakoa. Bertan ja Antin äidin kuolinpesän tulona verotetaan osakkeiden luovutusvoittoa 29 920 euroa (= 80 000 euroa - 50 000 euroa - 80 euroa).
Esimerkki 10:
Bertan ja Antin äidin jäämistöön on kuulunut Yhtiö Oy:n osakkeet, joiden arvoksi on vahvistettu 50 000 euroa äidin jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa. Bertta ja Antti toimittavat perinnönjaon, jossa kumpikin saa puolet osakkeista. Myöhemmin Bertta ja Antti myyvät osakkeet. Bertta myy osakkeensa 50 000 eurolla. Hän maksaa myynnistä välityspalkkiota 50 euroa. Bertan osakkeistaan saama luovutusvoitto on 24 950 euroa (= 50 000 euroa - 25 000 euroa - 50 euroa). Antti myy osakkeensa 45 000 eurolla. Hän maksaa myynnistä välityspalkkiota 45 euroa. Antin osakkeistaan saama luovutusvoitto on 19 955 euroa (= 45 000 euroa - 25 000 euroa - 45 euroa).
Hankintahintana vähennetään siis perintöverotuksessa käytetty verotusarvo ja voiton hankkimisesta syntyneet kulut tai vaihtoehtoisesti hankintameno-olettama. Hankintameno-olettaman suuruuteen vaikuttava omistusaika lasketaan kuolinpäivästä.
7 Lahjana saadun arvo-osuuden, sijoitusrahasto-osuuden ja muun arvopaperin edelleen luovutus vuoden sisällä lahjoituksesta
Lahjaverotusarvoa ei vähennetä arvopaperin hankintamenona, jos lahjaksi saatu arvopaperi luovutetaan ennen kuin vuosi on kulunut lahjoituksesta. Hankintamenona pidetään tällaisessa tilanteessa lahjoittajan hankintamenoa myöhempine muutoksineen.
Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan myös tässä tapauksessa vähentämällä luovutushinnasta omaisuuden poistamatta olevan hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama on tässä tapauksessa aina 20 prosenttia luovutushinnasta, koska lahjansaajan omistusaika alkaa lahjoituksesta.
Esimerkki 11:
Antti on aikanaan ostanut 1 000 kpl Yhtiö Oy:n osaketta 50 000 eurolla. Antti on maksanut kaupan perusteella varainsiirtoveroa 800 euroa (= 50 000 euroa x 1,6 %). Antin osakkeiden hankintameno on siten ollut 50 800 euroa.
Antti lahjoittaa 1 000 kpl Yhtiö Oy:n osakettaan Matille 30.6.2015. Osakkeiden käypä arvo on tällöin yhteensä 100 000 euroa. Matille määrätään lahjavero 100 000 euron arvoisesta lahjasta. Matti myy osakkeet 120 000 eurolla 1.2.2016. Hän maksaa myynnistä välityspalkkiota 500 euroa.
Matti luovuttaa osakkeet alle vuoden kuluessa, joten hänen luovutusvoittonsa lasketaan siten, että osakkeiden myyntihinnasta 120 000 euroa vähennetään Antin osakkeiden hankintameno 50 800 euroa ja voiton hankkimisesta syntyneet menot 500 euroa. Luovutusvoitto on siten 68 700 euroa (= 120 000 euroa - 50 800 euroa - 500 euroa).
Kun lahjana saatuja osakkeita myydään edelleen ennen kuin vuosi on kulunut lahjoituksesta, on syytä huomata, että arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osuudet tiettyyn omaisuuteen katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä kuin ne on saatu, jos verovelvollinen ei muuta näytä. Lahja on luovutus, jossa lahjanantaja luovuttaa samalla arvo-osuustilillä olevia saman yhtiön arvo-osuuksia FIFO-periaatteen mukaisesti siinä järjestyksessä kuin hän on ne saanut.
Jos samalla kertaa lahjoitetaan samanlaisia arvo-osuuksia useammalle eri lahjansaajalle, katsotaan arvopaperit luovutetuksi siinä järjestyksessä, jona lahjaksi saatavat arvo-osuudet kirjataan saajiensa arvo-osuustileille. Arvopapereita ei katsota luovutetuksi siinä järjestyksessä, mitä lahjakirjassa luovutusjärjestyksestä määrätään.
Menettelyyn, jossa lahjoitettuja osakkeita myydään pian lahjoittamisen jälkeen ja osapuolten välillä on intressiyhteys, voidaan mahdollisesti puuttua verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n nojalla, jos järjestely tuottaa erityisiä veroetuja järjestely kokonaisuutena arvioiden. Veron kiertämiseen liittyviä tilanteita kuvataan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa
Veron kiertämissäännöksen soveltaminen
.
Lahjana saadusta arvopaperista toimitetaan myös lahjaverotus, jossa saajalle määrätään lahjavero omaisuuden käyvästä arvosta lahjoitushetkellä. Jos lahjansaaja on luovuttanut arvopaperin edelleen vuoden sisällä lahjoituksesta ja luovutusvoitto on laskettu edellä kerrotulla tavalla lahjoittajan hankintamenosta, toimitettua lahjaverotusta oikaistaan siten, että lahjan arvosta vähennetään lahjansaajalle luovutusvoitosta maksuunpantu vero. Vähentää ei kuitenkaan voida enempää kuin se veron määrä, joka olisi määrätty, jos luovutushintana olisi ollut lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo.
Esimerkki 12:
Edellisen esimerkin Matille on tullut määrätä lahjavero Yhtiö Oy:n osakkeiden käyvästä arvosta 100 000 eurosta.
Matin myytyä lahjaksi saamansa osakkeet vuoden sisällä lahjoituksesta, Matin lahjaverotusta oikaistaan siten, että lahjaverotusarvosta vähennetään Matille luovutusvoitosta määrätty vero. Osakkeiden myyntihinta (120 000 euroa) on suurempi kuin niiden lahjaverotusarvo (100 000 euroa). Luovutusvoitosta määrätty vero lasketaan tässä tapauksessa käyttämällä luovutushintana lahjaverotusarvoa.
Luovutusvoitosta (= 100 000 euroa - 50 800 euroa - 500 euroa) määrättynä verona pidetään vuoden 2016 pääomatulon tuloveroprosenttien mukaan laskettuna 15 358 euroa. Matin saaman lahjan arvo alennetaan siten 84 642 euroon (= 100 000 euroa - 15 358 euroa) ja hänelle palautetaan liikaa maksettu lahjavero.
8 Osituksessa saatujen arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutus
Jos puoliso luovuttaa omaisuutta, jonka hän on saanut avio-oikeuden nojalla osituksessa, hänen hankintamenonaan pidetään hänelle omaisuuden osituksessa luovuttaneen toisen puolison hankintamenoa myöhempine muutoksineen.
Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan myös näissä tapauksissa vähentämällä arvopaperin luovutushinnasta hankintamenon ja voiton hankkimisesta syntyneiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettama. Osituksessa avio-oikeuden nojalla saadun arvopaperin omistusaika lasketaan ositusta edeltäneen omistajanvaihdoksen mukaan eli yleensä siitä hetkestä, jolloin omaisuutta osituksessa luovuttanut osapuoli on hankkinut omaisuuden.
Osituksella tarkoitetaan avioliittolain (234/1929) mukaista määrämuotoista ositusta avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta. Perintöverotusta toimitettaessa tehtävä laskennallinen ositus on tässä vailla merkitystä.
Esimerkki 13:
Antti ja Bertta eroavat. Heillä on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Antti ja Bertta toimittavat omaisuutensa osituksen vuonna 2016.
Antin avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu osakehuoneisto (arvo 50 000 euroa) ja 1 200 Yhtiö Oy:n osaketta (arvo 50 euroa/osake eli yhteensä 60 000 euroa). Antti on ostanut Yhtiö Oy:n osakkeet 25 000 eurolla vuonna 2001. Bertan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu kesämökkikiinteistö (arvo ositushetkellä 40 000 euroa) ja henkilöauto (arvo 20 000 euroa).
Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 170 000 euroa (= Antin omaisuus 110 000 euroa + Bertan omaisuus 60 000 euroa). Kummallakin on oikeus saada puolet yhteenlasketusta säästöstä eli 85 000 euroa. Antti suorittaa Bertalle tasinkoa 25 000 euroa luovuttamalla Bertalle 500 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita.
Bertta myy osituksessa saamansa 500 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita vuonna 2016 yhteensä 30 000 eurolla. Bertan saama luovutusvoitto lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään Antin Yhtiö Oy:n osakkeista maksama hankintahinta. Bertan luovutusvoitto on siten 19 584,34 euroa (= 30 000 euroa - (500/1 200 * 25 000 euroa).
9 Osakeannissa saatujen osakkeiden luovutus
9.1 Yleistä
Osakeyhtiön järjestäessä osakeannin osakkeenomistajilla on yleensä etuoikeus annettaviin uusiin osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä ennestään on yhtiön osakkeita. Tämä koskee sekä maksullisessa osakeannissa merkittäviä että maksuttomassa osakeannissa ilmaiseksi saatavia osakkeita.
Osakeanteja voidaan järjestää myös siten, että vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta luovutaan. Tällöin kyseessä on esimerkiksi tietylle sijoittajaryhmälle suunnattu osakeanti.
9.2 Osakeannin vaikutus osakkeiden hankintamenoon
9.2.1 Osakeanti viimeistään 31.12.2004
Ennen vuotta 2005 kaupparekisteriin merkitty osakeanti ei vaikuta merkinnän perusteena olleiden osakkeiden hankintamenoon. Osakeannissa saadun osakkeen hankintameno määräytyy siitä maksetun merkintähinnan perusteella. Jos osake on saatu rahastoannissa, sen todellinen hankintameno on nolla.
Kun merkinnän perusteena ollut osake, uusmerkintäosake tai rahastoantiosake luovutetaan, saadaan luovutushinnasta vähentää joko osakkeen hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai sitä suurempi hankintameno-olettama.
Esimerkki 14:
Antti on ostanut vuonna 2000 yhden Yhtiö Oy:n osakkeen hintaan 100 euroa. Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2003 osakeannin, jossa on ollut sekä uusmerkintä että rahastoanti. Yhdellä vanhalla osakkeella on saanut merkitä yhden uuden osakkeen hintaan 50 euroa ja saanut yhden uuden osakkeen ilmaiseksi. Antti on käyttänyt merkintäoikeutensa. Osakeannin jälkeen Antilla on kolme Yhtiö Oy:n osaketta.
Osakeannin jälkeen Antti ei ole hankkinut tai saanut lisää Yhtiö Oy:n osakkeita. Hän myy kolme Yhtiö Oy:n osaketta vuonna 2016 hintaan 70 euroa/osake. Luovutusvoitto ja -tappio lasketaan seuraavasti:
Vuonna 2000 ostettu osake: 70 euroa - 100 euroa = luovutustappio 30 euroa.
Vuoden 2003 uusmerkinnässä merkitty osake: 70 euroa - 50 euroa = luovutusvoitto 20 euroa.
Vuoden 2003 rahastoannissa saatu osake: 70 euroa - (40 % x 70 euroa) = luovutusvoitto 42 euroa.
Antin osakkeiden luovutusvoitot yhteensä 62 euroa, luovutustappio 30 euroa.
9.2.2 Osakeanti 1.1.2005 tai sen jälkeen
Jos osakkeen perusteella merkitään tai saadaan uusia osakkeita 1.1.2005 tai sen jälkeen toimeenpannussa osakeannissa, merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno ja merkityn osakkeen mahdollinen hankintameno jaetaan merkinnän perusteena olevan osakkeen ja merkityn osakkeen hankintamenoksi (TVL 47 §:n 3 momentti). Hankintamenon jakaminen koskee milloin tahansa hankittuja osakkeita, jos osakeanti on tapahtunut 1.1.2005 tai sen jälkeen.
Maksuttoman osakeannin johdosta merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno jakautuu merkinnän perusteena olevan osakkeen ja rahastoannissa saadun osakkeen hankintamenoksi.
Esimerkki 15:
Antilla on ollut yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintameno on 100 euroa. Yhtiö Oy on toimeenpannut vuonna 2006 rahastoannin, jossa Yhtiö Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella kaksi uutta Yhtiö Oy:n osaketta ilmaiseksi. Annin jälkeen Antilla on kolme Yhtiö Oy:n osaketta. Merkinnän perusteena olleen osakkeen hankintameno 100 euroa jaetaan tasan merkinnän perusteella olleelle osakkeelle ja saaduille uusille osakkeille. Kunkin osakkeen hankintameno on annin jälkeen 33,33 euroa (= 100:3).
Maksullisen osakeannin johdosta merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintamenon ja merkityn osakkeen hankintamenon yhteenlaskettu määrä jakautuu merkinnän perusteena olevan osakkeen ja uusmerkinnässä saadun osakkeen hankintamenoksi.
Esimerkki 16:
Antilla on ollut yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintameno on 100 euroa. Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2006 uusmerkinnän, jossa Yhtiö Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yhden uuden Yhtiö Oy:n osakkeen 50 euron osakekohtaisesta merkintähinnasta. Antti on käyttänyt merkintäoikeutensa.
Annin jälkeen Antilla on kaksi Yhtiö Oy:n osaketta. Merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintahinnan (100 euroa) ja maksetun merkintähinnan (50 euroa) yhteenlaskettu määrä eli 150 euroa jaetaan merkinnän perusteena olevalle osakkeelle ja merkitylle uudelle osakkeelle. Kummankin osakkeen hankintameno on annin jälkeen 75 euroa.
Esimerkki 17:
Antilla on yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintameno on 100 euroa. Lisäksi hänellä on yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintameno on 0 euroa (osake on saatu vuonna 2003 järjestetyssä rahastoannissa edellä mainitun 100 eurolla hankitun osakkeen perusteella).
Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2006 uusmerkinnän, jossa Yhtiö Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yhden uuden Yhtiö Oy:n osakkeen 50 euron osakekohtaisesta merkintähinnasta. Antti on käyttänyt merkintäoikeutensa molempien osakkeidensa perusteella.
Annin jälkeen Antilla on kaksi Yhtiö Oy:n osaketta, joiden hankintameno on 75 euroa osakkeelta (= (100 euroa + 50 euroa)/2), sekä kaksi Yhtiö Oy:n osaketta, joiden hankintameno on 25 euroa osakkeelta (= (0 euroa + 50 euroa)/2).
Osakeantitilanteessa on mahdollista, että merkintäoikeuksien irtoamisen jälkeen sijoittaja myy vanhan osakkeen pois ennen kuin hän käyttää vanhan osakkeen perusteella saamiaan merkintäoikeuksia osakemerkintään. Myös tässä tilanteessa vanhan osakkeen hankintamenon ja merkityn uuden osakkeen hankintamenon yhteenlaskettu määrä jakautuu merkinnän perusteena olleelle osakkeelle ja merkitylle uudelle osakkeelle.
Esimerkki 18
: Bertalla on yksi Yhtiö Oy:n osake. Osakkeen hankintameno on vuonna 2014 ollut 100 euroa. Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2016 uusmerkinnän, jossa Yhtiö Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet merkitä yhden vanhan osakkeen perusteella yhden uuden osakkeen 50 euron kappalehintaan. Merkintäajaksi on ilmoitettu 15.8. - 31.10.2016.
Bertta myy omistamansa Yhtiö Oy:n osakkeen 60 euron hintaan 30.8.2016. Hänelle jää vanhan osakeomistuksen perusteella merkintäoikeus, joka on voimassa 31.10.2016 saakka. Mikäli Bertta ei käytä merkintäoikeutta, se raukeaa. Luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa Bertan osakkeen myynnistä saamasta luovutusvoitosta vähennettäisiin alkuperäisen osakkeen hankintahinta tai hankintameno-olettama. Tässä tapauksessa luovutuksesta syntyisi Bertalle 40 euron tappio (60 - 100).
Bertta kuitenkin käyttää vanhan osakkeen perusteella saamansa merkintäoikeuden ja merkitsee 15.10.2016 Yhtiö Oy:n osakkeen 50 eurolla. Bertan luovutusvoittoa laskettaessa katsotaan, että Bertalla on ollut kaksi osaketta, joiden yhteenlasketut hankintahinnat ovat olleet 150 euroa (100 + 50), eli 75 euroa osake. Bertan myydessä vuonna 2014 hankkimansa osakkeen 60 eurolla, hänen luovutustappiokseen muodostuu 15 euroa (60 - 75). Jäljelle jäävän osakkeen hankintahinnaksi jää 75 euroa.
Jos rahastoanti ja maksullinen uusmerkintä tapahtuvat samanaikaisesti, merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno ja merkittyjen osakkeiden yhteenlaskettu hankintameno jakautuu tasan kaikkien näiden osakkeiden hankintamenoksi.
Esimerkki 19:
Antilla on yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintahinta on 100 euroa. Yhtiö Oy korottaa osakepääomaansa samanaikaisesti toimeen pantavilla rahastoannilla ja maksullisella uusmerkinnällä. Yhtiö Oy:n osakkeenomistajalla on oikeus merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella rahastoannissa yksi uusi osake ilmaiseksi ja yksi uusi osake 50 euron merkintähintaan. Antti käyttää merkintäoikeutensa sekä rahastoannissa että uusmerkinnässä.
Annin jälkeen Antilla on kolme Yhtiö Oy:n osaketta. Merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintahinnan (100 euroa) ja uusmerkinnässä maksetun merkintähinnan (50 euroa) yhteenlaskettu määrä eli 150 euroa jakautuu tasan vanhalle ja uusille osakkeille. Kunkin osakkeen hankintameno on 50 euroa (= 150:3).
Hankintameno jaetaan osakeantitilanteessa osakekohtaisesti. Jos merkinnän perusteena olevilla osakkeilla on erisuuruinen hankintameno, myös osakeannin jälkeinen hankintameno on laskettava kunkin osake-erän osalta erikseen.
Esimerkki 20:
Antilla on ollut 20 Yhtiö Oy:n osaketta. Hän on hankkinut osakkeet kahdessa erässä. 15 osakkeen (I erä) hankintameno on 100 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 500 euroa. Loppujen 5 osakkeen (II erä) hankintameno on 75 euroa osakkeelta eli yhteensä 375 euroa.
Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2005 rahastoannin, jossa sen osakkeenomistajat ovat saaneet yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yhden uuden osakkeen ilmaiseksi.
I erän (15 osaketta) perusteella Antti on saanut 15 osaketta lisää. Merkinnän perusteena olleiden osakkeiden hankintameno 1 500 euroa jakautuu merkinnän perusteena olleille osakkeille ja niiden perusteella saaduille uusille osakkeille. Kunkin osakkeen hankintameno on annin jälkeen 50 euroa (= 1 500/30).
II erän (5 osaketta) perusteella Antti on saanut 5 osaketta lisää. Merkinnän perusteena olleiden osakkeiden hankintameno 375 euroa jakautuu merkinnän perusteena olleille osakkeille ja niiden perusteella saaduille uusille osakkeille. Kunkin osakkeen hankintameno on annin jälkeen 37,50 euroa (= 375/10).
Esimerkki 21:
Antilla on 100 Yhtiö Oy:n osaketta. Osakkeiden hankintameno on 10 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 000 euroa. Yhtiö Oy järjestää maksullisen uusmerkinnän, jossa sen osakkeenomistajilla on oikeus merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yksi uusi osake 20 euron merkintähinnalla.
Antilla on 100 osakkeensa perusteella 100 merkintäoikeutta. Hän päättää käyttää merkintäoikeutensa 50 osakkeen osalta ja myydä loput merkintäoikeudet. Annin jälkeen Antilla on yhteensä 150 Yhtiö Oy:n osaketta.
Niiden 50 osakkeen, joiden osalta hän ei ole käyttänyt merkintäoikeuttaan uusmerkintään, hankintameno on edelleen 10 euroa osakkeelta.
Niiden 50 osakkeen, joiden osalta Antti on käyttänyt merkintäoikeutensa ja niiden perusteella merkittyjen 50 osakkeen osakekohtainen hankintameno lasketaan jakamalla merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintamenon (10 euroa) ja uusmerkinnässä maksetun merkintähinnan (20 euroa) yhteenlaskettu määrä (30 euroa) merkinnän perusteena olleelle osakkeelle ja merkitylle uudelle osakkeelle. Sekä merkinnän perusteena olleiden että merkittyjen osakkeiden hankintameno on annin jälkeen 15 euroa (= 30/2).
9.2.3 Osakkeiden hankintameno tilanteissa, joissa hankinta ei perustu vanhaan osakeomistukseen
Jos osaketta ei ole merkitty vanhan osakkeenomistuksen perusteella, osakkeen hankintameno muodostuu maksetusta merkintähinnasta ja mahdollisesta merkintäoikeuden hankintahinnasta.
Esimerkki 22
: Yhtiö Oy järjestää maksullisen osakeannin. Osakeannissa voidaan merkitä Yhtiö Oy:n uusia osakkeita 10 euron merkintähinnasta. Kullekin Yhtiö Oy:n osakkeenomistajalle annetaan yksi uuden osakkeen merkintäoikeus yhtä vanhaa osaketta kohden. Osakkeenomistaja voi käyttää merkintäoikeutensa merkitsemällä itse osakkeita tai myymällä merkintäoikeutensa.
Antti ei omista ennestään Yhtiö Oy:n osakkeita. Hän ostaa arvopaperipörssistä viisi osakkeen merkintäoikeutta hintaan 0,20 euroa/merkintäoikeus ja merkitsee niiden perusteella viisi Yhtiö Oy:n osaketta 10 euron osakekohtaisella merkintähinnalla.
Osakemerkinnän jälkeen Antilla on viisi Yhtiö Oy:n osaketta. Kunkin osakkeen hankintameno on 10,20 euroa (= 10 euroa + 0,20 euroa).
Osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvassa osakeannissa voi käydä niin, että kaikki osakkeenomistajat eivät halua merkitä uusia osakkeita. On tavallista, että merkitsemättä jääviä osakkeita tarjotaan muiden osakkeenomistajien ostettavaksi. Näin hankittuja osakkeita ei katsota saadun vanhan osakeomistuksen perusteella.
Esimerkki 23:
Yhtiö Oyj järjestää vuonna 2016 maksullisen osakeannin. Yhtiö Oyj:n osakkeenomistajalla on oikeus merkitä osakeannissa yksi uusi osake kutakin omistamaansa kahta vanhaa osaketta kohti. Anti toteutetaan niin, että kullekin osakkeenomistajalle annetaan yksi merkintäoikeus yhtä vanhaa osaketta kohti ja kahdella merkintäoikeudella saa merkitä yhden uuden osakkeen. Merkintähinta on 6 euroa/osake.
Osakeannin ehtojen mukaan osakkeenomistajilla, jotka merkitsevät osakkeita omien merkintäoikeuksiensa perusteella, on oikeus merkitä myös osakkeenomistajille annettujen merkintäoikeuksien perusteella merkitsemättä jääviä osakkeita.
Antilla on 10 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita. Hän on maksanut osakkeista 12 euroa/kpl vuonna 2013. Hän saa niiden perusteella 10 merkintäoikeutta ja merkitsee niillä 5 uutta osaketta 6 euron kappalehintaan. Nämä 5 osaketta ovat vanhojen osakkeiden perusteella merkittyjä osakkeita, joiden omistusaika määräytyy merkinnän perusteena olleiden osakkeiden hankinta-ajan mukaan. Merkinnän jälkeen Antilla on 15 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita. Osakkeiden hankintahinta on vanhojen ja uusien osakkeiden yhteenlaskettu hankintahinta 150 euroa ((10 kpl x 12 euroa/kpl) + (5 kpl x 6 euroa)) jaettuna merkinnän jälkeisellä yhteenlasketulla osakemäärällä 15 (10 kpl + 5 kpl). Yhden osakkeen hankintahinta on siten 10 euroa (150 : 15).
Lisäksi Antti tarjoutuu merkitsemään merkintäoikeuksien perusteella merkitsemättä jääneitä osakkeita. Antti saa tällaisia osakkeita 2 kappaletta ja maksaa niistä merkintähintana 6 euroa osakkeelta. Nämä 2 osaketta eivät ole vanhojen osakkeiden perusteella merkittyjä osakkeita. Niiden omistusaika lasketaan osakemerkinnän tapahtumisesta ja niiden hankintameno on merkintähinta 6 euroa osakkeelta.
9.2.4 Rahastoannissa ennen 1.1.2005 ja sen jälkeen saadun osakkeen luovutus
Osakkeenomistajalla voi olla osakkeita, jotka hän on saanut rahastoannissa ennen 1.1.2005 ja osakkeita, jotka hän on saanut rahastoannissa 1.1.2005 tai sen jälkeen. Ennen 1.1.2005 rahastoannissa saatujen osakkeiden hankintameno on 0 euroa.
Tällaisten osakkeiden perusteella voi saada rahastoannissa 1.1.2005 tai sen jälkeen uusia osakkeita. Tällöin vanhojen osakkeiden hankintameno (0 euroa) ei muutu ja se siirtyy myös sen perusteella saaduille osakkeille. Näiden osakkeiden hankintameno on myös 0 euroa.
Luovutusvoittoa laskettaessa edellä mainitun tyyppisessä rahastoannissa saadun osakkeen hankintamenona vähennetään aina hankintameno-olettama. Hankintameno-olettaman suuruus määräytyy luovutettavien osakkeiden hankintahetken perusteella. Rahastoannissa saatujen osakkeiden hankinta-ajankohtana pidetään niiden osakkeiden hankinta-ajankohtaa, joiden perusteella rahastoannissa saadut osakkeet on merkitty.
9.3 Osakeannissa saatujen osakkeiden omistusaika
Osakeannissa saatujen osakkeiden omistusajan katsotaan alkavan aikaisemmin omistettujen osakkeiden hankinta-ajankohdasta, jos osakkeita merkitään aikaisemman osakeomistuksen perusteella.
Jos osakkeenomistaja saa merkitä osakeannissa uusia osakkeita yli osakeantia edeltävän osuutensa tai merkintä on avoin, lasketaan uusien osakkeiden omistusaika sitovan merkinnän tapahtumisesta tai siitä hetkestä, kun merkinnän perusteena olevat merkintäoikeudet hankitaan.
Vuonna 2005 tai sen jälkeen kaupparekisteriin merkityssä osakeannissa saadun osakkeen hankinta-ajankohta määritellään samoin kuin ennen vuotta 2005 kaupparekisteriin merkityssä osakeannissakin. Esimerkiksi hankintameno-olettaman suuruuteen vaikuttava omistusaika lasketaan merkinnän perusteena olleen osakkeen hankinta-ajankohdan mukaan.
Esimerkki 24:
Antilla on ollut 100 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita. Hän on hankkinut 50 osaketta 1.6.2014 ja 50 osaketta 15.5.2015. Yhtiö Oy on korottanut osakepääomaansa kesäkuussa 2016 maksullisella uusmerkinnällä. Osakkeenomistajalla on ollut oikeus merkitä yksi uusi osake kutakin omistamaansa kahta vanhaa osaketta kohden.
Antti on käyttänyt vanhoihin osakkeisiin perustuvan merkintäoikeutensa ja merkinnyt 50 uutta osaketta. Lisäksi hän ostaa 15.6.2016 lisää 100 merkintäoikeutta ja käyttää ne 50 osakkeen merkintään. Osakeannin jälkeen Antilla on yhteensä
50 osaketta, jotka on hankittu 1.6.2014 ja 25 niiden perusteella merkittyä uutta osaketta, jotka hänen myös katsotaan omistavan 1.6.2014 alkaen, ja
50 osaketta, jotka on hankittu 15.5.2015 ja 25 niiden perusteella merkittyä uutta osaketta, jotka hänen myös katsotaan omistavan 15.5.2015 alkaen, sekä
50 osaketta, jotka hänen katsotaan omistavan 15.6.2016 alkaen eli siitä ajankohdasta, jona hän hankki näiden osakkeiden merkintäoikeudet.
9.4 Merkintäoikeuden luovutus
Osakkeenomistaja voi yleensä luovuttaa osakeannissa saadut merkintäoikeudet käyttämättä niitä osakkeiden merkintään. Vanhan osakeomistuksen perusteella saadulla merkintäoikeudella ei ole hankintamenoa. Merkintäoikeuden luovutushinnasta vähennetään siten aina 20 tai 40 prosentin hankintameno-olettama riippuen merkintäoikeuksien perusteena olleiden osakkeiden hankinta-ajankohdasta. Tämän vuoksi aikaisemman osakeomistuksen perusteella saadun merkintäoikeuden luovutuksesta realisoituu aina luovutusvoitto.
Esimerkki 25:
Antilla on 100 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita, jotka hän on ostanut vuonna 1994. Osakkeiden hankintameno on 10 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 000 euroa. Yhtiö Oy järjestää vuonna 2016 maksullisen uusmerkinnän, jossa sen osakkeenomistajilla on oikeus merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yksi uusi osake 20 euron merkintähinnasta.
Antilla on 100 osakkeensa perusteella 100 merkintäoikeutta. Hän päättää käyttää merkintäoikeuksiaan 50 osakkeen merkintään ja myydä loput merkintäoikeudet. Merkintäoikeuden myyntihinta on yksi euro/ merkintäoikeus ja myyntikulut 0,01 euroa/merkintäoikeus.
Merkintäoikeuksille ei jaeta osaakaan niiden osakkeiden hankintamenosta, joiden perusteella merkintäoikeudet on saatu. Koska merkintäoikeudet on saatu verovelvollisen omistamien osakkeiden perusteella maksamatta merkintäoikeuksista vastiketta, niiden hankintameno on 0 euroa. Merkintäoikeuden luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta joko voiton hankkimisesta olleet menot (0,01 euroa/merkintäoikeus) tai niitä suurempi hankintameno-olettama (1 euro x 40 % = 0,40 euroa, kun merkintäoikeus on saatu yli 10 vuotta omistetun osakkeen perusteella).
Merkintäoikeuden myyntikulut eli voiton hankkimisesta olleet menot ovat 0,01 euroa. Hankintameno-olettaman mukaan vähennettävä määrä on 0,40 euroa. Merkintäoikeuden myyntihinnasta vähennetään 0,40 euroa. Merkintäoikeuden luovutusvoitto on 0,60 euroa.
Osakkeen merkintäoikeus voidaan saada myös muuten kuin vanhan osakkeenomistuksen perusteella. Merkintäoikeuksien liikkeelle laskun jälkeen merkintäoikeuksilla käydään usein määräajan kauppaa pörssissä, jolloin muukin kuin vanha osakkeenomistaja voi hankkia merkintäoikeuksia. Osakkeenomistaja, joka ei halua käyttää merkintäoikeuksiaan, voi myös yleensä lahjoittaa ne toiselle.
Erikseen hankitun merkintäoikeuden hankintameno muodostuu sen ostohinnasta ja hankintakuluista. Lahjaksi saadun merkintäoikeuden hankintameno on sille lahjaverotuksessa vahvistettu verotusarvo. Hankintameno määräytyy siis kuten muunkin vastikkeellisesti ja vastikkeettomasti hankitun omaisuuden hankintameno. Tällöin merkintäoikeuden luovutuksesta voi voiton sijasta syntyä myös tappiota, jos hankintahinta ja voiton hankkimisesta syntyneet menot ovat suuremmat kuin luovutushinta.
Jos erikseen hankittu tai saatu merkintäoikeus käytetään osakkeen merkintään, merkintäoikeuden hankintameno lisätään sen perusteella merkityn osakkeen hankintamenoon.
Jos merkintäoikeutta ei käytetä osakemerkintään, eikä luovuteta edelleen, merkintäoikeus raukeaa merkintäajan päättyessä. Merkintäoikeus menettää tällöin lopullisesti arvonsa. Erikseen hankitun merkintäoikeuden hankintahinta voidaan tällöin vähentää luovutustappiona. Tappion verovuodeksi katsotaan se verovuosi, jona merkintäoikeuden käyttöaika päättyy. Jos rauennut merkintäoikeus on saatu vanhan osakkeenomistuksen perusteella, luovutustappiota ei synny, koska merkintäoikeudella ei tällöin ole hankintamenoa.
9.5 Merkintäoikeuksien osittainen käyttö ja luovutus, osakkeiden hankintameno
Osakkeisiin liittyviä merkintäoikeuksia voidaan käyttää osittain uusmerkintään ja osa niistä myydä. Kun osakkeita on hankittu useassa erässä ja merkintäoikeuksia on saatu kaikkien aiemmin omistettujen osakkeiden perusteella, ei merkintäoikeuksia voida yksilöidä tiettyyn osakkeeseen liittyviksi. Jos osakkeenomistaja merkitsee osakkeita vain osalla saamistaan merkintäoikeuksista ja myy osan merkintäoikeuksista pois, katsotaan merkintäoikeudet käytetyksi osakemerkintään aiemman osakeomistuksen eli hankintamenoltaan ja hankinta-ajankohdaltaan erilaisten osakkeiden määrän mukaisessa suhteessa.
Merkitystä ei ole sillä, missä järjestyksessä merkintäoikeuksien käyttäminen ja ylimääräisten merkintäoikeuksien myynti tapahtuvat. Hankintaerittäin yhteenlaskettu vanhojen osakkeiden alkuperäinen hankintameno ja uusien osakkeiden merkintähinta jakaantuu osakkeille hankintaerien mukaisessa suhteessa.
Esimerkki 26:
Antilla on 300 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita, joista hän on ostanut 100 kpl vuonna 2004 hintaan 10 euroa/kpl ja 200 kpl vuonna 2014 hintaan 25 euroa/kpl. Yhtiö Oy järjestää vuonna 2016 maksullisen uusmerkinnän, jossa sen osakkeenomistajilla on oikeus merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yksi uusi osake 20 euron merkintähinnalla.
Antilla on 300 osakkeensa perusteella 300 merkintäoikeutta. Hän päättää käyttää merkintäoikeuksiaan 150 osakkeen merkintään ja myydä loput merkintäoikeudet. Osakemerkinnän jälkeen Antilla on 450 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita, joiden hankintahinnat ja -ajat määräytyvät alkuperäisten hankintaerien mukaisessa suhteessa:
100 kpl 2004 hankittuja osakkeita ja 50 kpl niiden perusteella merkittyjä osakkeita (100:300x150), joiden hankintameno on 13,33 euroa/osake ((100 x 10 euroa + 50 x 20 euroa):150), kaikkien hankinta-ajankohta on 2004.
200 kpl 2014 hankittuja osakkeita ja 100 kpl niiden perusteella merkittyjä osakkeita (200:300x150), joiden hankintameno on 23,33 euroa/osake ((200 x 25 euroa + 100 x 20 euroa):300), kaikkien hankinta-ajankohta on 2014.
9.6 Ylijäävien merkintäoikeuksien (jakojäännöksien) luovutus
Osakeannissa voidaan antaa osakkeita vanhan osakkeenomistuksen perusteella siten, että yhden tai useamman uuden osakkeen saamiseksi tarvitaan useampi kuin yksi vanha osake (merkintäoikeus). Tällöin voi käydä niin, että osakkeenomistajan vanhoihin osakkeisiin liittyvien merkintäoikeuksien lukumäärä ei ole jaollinen uuden osakkeen merkintään tarvittavien osakkeiden merkintäoikeuksien lukumäärällä, vaan merkintäoikeuksia jää yli.
Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi myydä ylijäävät merkintäoikeudet (”jakojäännökset”) omistajiensa lukuun ja tilittää myynnistä saadut varat heille. Luovutusvoiton laskennassa sovelletaan tällöin merkintäoikeuden luovutusta koskevia säännöksiä. Saadulle vastikkeelle ei jaeta osaakaan merkintäoikeuden perusteena olleen osakkeen hankintamenosta. Vastikkeesta vähennetään hankintameno-olettamana joko 20 tai 40 prosenttia vastikkeen määrästä riippuen merkintäoikeuden perusteena olleen osakkeen hankinta-ajankohdasta.
Maksuttomassa osakeannissa on menetelty myös siten, että ylijäävien merkintäoikeuksien (”jakojäännösten”) perusteella muodostetaan osakkeita, jotka myydään omistajiensa lukuun. Myös tällainen ylijäävien merkintäoikeuksien realisointi voidaan rinnastaa merkintäoikeuden myyntiin. Saadulle vastikkeelle ei jaeta osaakaan merkintäoikeuden perusteena olleen osakkeen hankintamenosta. Vastikkeesta vähennetään hankintameno-olettamana joko 20 tai 40 prosenttia vastikkeen määrästä riippuen merkintäoikeuden perusteena olleen osakkeen hankinta-ajankohdasta.
10 Osakkeiden jakaminen (Split)
Splitillä tarkoitetaan osakkeen jakamista useammaksi osakkeeksi. Osakkeiden lukumäärä kasvaa ja vanhojen osakkeiden tilalle tulee uudet osakkeet. Splitin johdosta osakkeella jakamishetkellä oleva hankintameno jaetaan splitissä saataville osakkeille. Splitissä saatujen osakkeiden omistusaika on sama kuin splitatun osakkeen omistusaika.
Esimerkki 27:
Bertta osti 1.3.2012 yhden Yhtiö Oyj:n osakkeen 15 eurolla. Yhtiö Oyj:n osake splitattiin 12.5.2012 siten, että yhden osakkeen sijaan sai kaksi osaketta. Splitin jälkeen Bertalla oli kaksi Yhtiö Oyj:n osaketta, joiden hankintameno oli 7,50 euroa/osake (15:2). Yhtiö Oyj:n osake splitattiin uudelleen 10.5.2016 siten, että yhden osakkeen sijaan sai neljä osaketta. Jälkimmäisen splitin jälkeen Bertalla on kahdeksan Yhtiö Oyj:n osaketta, joiden hankintameno on 1,87 euroa/osake (= 7,50:4). Kaikkien osakkeiden hankinta-aika on 1.3.2012.
Yllä olevassa esimerkissä verovelvollinen sai splitissä samanarvoisia osakkeita. Splitattavan osakkeen hankintameno jaetaan tällöin tasan splitissä saataville osakkeille. On myös mahdollista, että osakkeenomistaja saa splitissä erilajisia osakkeita, jotka ovat arvoltaan erilaisia. Tällaisessa tapauksessa splitatun osakkeen hankintamenoa ei jaeta tasan splitissä saataville osakkeille, va
Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.
