← Suomi
    VERO-VH/6167/00.01.00/2023
    Suomi

    VERO-VH/6167/00.01.00/2023 — Seuraamusmaksut varainsiirtoverotuksessa

    Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.

    Analysoi tämä laki tekoälyllä
    Seuraamusmaksut varainsiirtoverotuksessa Syventävä vero-ohje Antopäivä 4.1.2024 Versiohistoria Diaarinumero VH/6167/00.01.00/2023 Voimassaolo 4.1.2024 - Toistaiseksi Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti Korvaa ohjeen VH/4187/00.01.00/2019, 19.12.2019 Ohje liittyy kokonaisuuteen: Perheoikeus ja verotus , Laiminlyönnin seuraamukset Ohjeen johdannosta on poistettu maininnat varainsiirtoveron seuraamusmaksujen uudistuksesta, joka vahvistettiin jo 12.1.2018. Ohjeeseen on tehty tekninen päivitys varainsiirtoverokantojen alentamisesta sekä ensiasunnon verovapauden poistumisesta johtuen. Päivitys koskee lähinnä esimerkkejä, joissa varainsiirtoverokannat on päivitetty ja ensiasunnon verovapautta koskeneet esimerkit on poistettu. Varainsiirtoverolain muutos tulee voimaan vuodenvaihteessa, mutta veroprosentteja sovelletaan takautuvasti hallituksen esityksen (HE 64/2023 vp) antamispäivästä 12.10.2023 alkaen tai sen jälkeen tehtyihin luovutuksiin. Lisäksi ohjeeseen on lisätty maininta Verohallinnon linjauksesta, että lainhuutohakemuksen perumisella ei ole vaikutuksesta myöhästymismaksun ja veronkorotuksen määräämiseen. 1 Johdanto Varainsiirtoverotuksen seuraamusmaksuista säädetään varainsiirtoverolaissa (VSVL 931/1996). Seuraamusmaksut perustuvat hallituksen esityksessä 97/2017 vp ehdotettuihin lakimuutoksiin, jotka on vahvistettu 12.1.2018 (laki 18/2018). Seuraamusmaksuja ovat veronkorotus ja myöhästymismaksu. Veronkorotus määrätään seuraamuksena siitä, että verolainsäädännön mukainen ilmoittamisvelvollisuus Verohallinnolle on laiminlyöty. Myöhästymismaksumäärätään eräissä tilanteissa, joissa veroilmoitus on annettu myöhässä. Maksamatta jätetylle varainsiirtoverolle on suoritettava viivästyskorkoa. Varainsiirtoverolle määrätään viivästyskorotus , jos luovutuksensaaja ei hae kiinteistön lainhuutoa Maanmittauslaitokselta laissa säädetyssä määräajassa. Viivästyskorotuksesta kerrotaan tarkemmin ohjeen luvussa 3.5. Veronkorotussäännökset ovat aiempaa kaavamaisemmat. Veronkorotuksen määräämiseen ja suuruuteen liittyvää viranomaisen tapauskohtaista harkintavaltaa on supistettu. Myös myöhästymismaksu on kaavamainen. Seuraamusmaksujen kaavamaistamisella pyritään parantamaan seuraamuskäytännön yhtenäisyyttä, ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta. Varainsiirtoverotuksessa myöhästymismaksu ja veronkorotus määrätään eräissä tapauksissa verovelvollisen sijasta veron perimiseen velvolliselle tai muulle verosta vastuussa olevalle. VSVL 36 §:ssä on säännökset veronkorotuksen määräämisperusteista ja määräämättä jättämisestä. VSVL 36 a §:ssä säädetään veronkorotuksen suuruudesta. VSVL 36 b §:ssä on säännökset myöhästymismaksun määräämisperusteista, suuruudesta ja määräämättä jättämisestä. Veronkorotuksen ja myöhästymismaksun soveltamisalat on rajattu niin, että VSVL 36 b §:ssä erikseen määritellyissä tilanteissa laiminlyönnistä määrätään myöhästymismaksu veronkorotuksen sijasta. Muissa tapauksissa ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä määrätään veronkorotus. Verohallinto määrää verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle myöhästymismaksun, jos veroilmoitus on annettu myöhässä, mutta 60 päivän kuluessa veroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä. Myöhästymismaksu määrätään myös, jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva oma-aloitteisesti korjaa muun VSVL 36 §:ssä tarkoitetun ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin 60 päivän kuluessa veroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä. Luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä myöhästymismaksu on 50 euroa veroilmoitusta kohden. Muille verovelvollisille tai verosta vastuussa oleville määrättävä myöhästymismaksu on 100 euroa veroilmoitusta kohden. Myöhästymismaksua ei määrätä, jos veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy. Veronkorotus määrätään, jos veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta. Veronkorotusta ei määrätä siltä osin kuin laiminlyönnin seuraamukseksi on säädetty myöhästymismaksu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että veronkorotus määrätään, jos veroilmoituksen antaminen määräpäivänä on laiminlyöty kokonaan eikä sitä anneta 60 päivän kuluessa määräpäivästä veroilmoituksessa on puute tai virhe tai ilmoittamisvelvollisuus on muuten laiminlyöty, eikä laiminlyöntiä korjata oma-aloitteisesti 60 päivän kuluessa veroilmoituksen määräpäivästä. Koska uudet veronkorotussäännökset ovat kaavamaisemmat, ne jättävät Verohallinnolle vähemmän harkintavaltaa veronkorotuksen ja sen suuruuden määräämisessä kuin aikaisemmat säännökset. Veronkorotus on määrättävä, jos ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty. Veronkorotus jätetään määräämättä vain, jos laiminlyönti on vähäinen ja eräissä muissa erikseen säädetyissä tilanteissa. Veronkorotukselle on säädetty prosenttimääräinen perustaso, jota sovelletaan lähtökohtaisesti. Laissa erikseen määritellyissä tilanteissa veronkorotus määrätään korotettuna tai alennettuna. VSVL:n lisäksi veronkorotusta koskevaa sääntelyä on laissa erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta (781/2013). Mainittua lakia sovelletaan myös VSVL:n uusien säännösten perusteella määrättäviin veronkorotuksiin. 2 Myöhästymismaksu 2.1 Myöhästymismaksun määräämisperusteet Verohallinto määrää verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle veronkorotuksen sijasta myöhästymismaksun, jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva antaa veroilmoituksen tai korjaa oma-aloitteisesti muun VSVL 36 §:ssä tarkoitetun laiminlyönnin veroilmoituksen antamiselle säädetyn määräpäivän jälkeen, mutta 60 päivän kuluessa määräpäivästä (VSVL 36 b §). Myöhästymismaksu on seuraamus siitä, että ilmoittamisvelvollisuutta ei ole täytetty määräajassa. Myöhästymismaksu voidaan verovelvollisen sijasta määrätä sellaiselle VSVL 23 §:n mukaan verosta vastuussa olevalle, joka on velvollinen antamaan luovutuksesta veroilmoituksen. VSVL 30 §:n 2–3 momentin mukaan veroilmoituksen arvopaperien luovutuksista ovat velvollisia antamaan arvopaperikauppias, huutokaupan pitäjä sekä luovutuksen välittänyt kiinteistönvälittäjä. Lisäksi veroilmoituksen on velvollinen antamaan Suomessa yleisesti verovelvollinen arvopaperin luovuttaja VSVL 16 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa. Verovelvollisen on veron suorittamiselle säädetyssä määräajassa ilmoitettava kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta Verohallinnolle luovutuksen kohde, osapuolet, kauppahinta, luovutuksesta suoritettavan veron määrä, kauppakirjan tai muun sopimuksen allekirjoituspäivä ja muut Verohallinnon määräämät tiedot. Muista ilmoitettavista tiedoista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon päätöksessä varainsiirtoveron maksamisesta ja ilmoittamisesta . Tiedot on annettava Verohallinnon vahvistamalla veroilmoituksella tai muulla Verohallinnon määräämällä tavalla. Veroilmoitus annetaan jokaisen verovelvollisen osalta erikseen. Yhteisön, yhteisetuuden, kiinteistönvälittäjän ja arvopaperikauppiaan on annettava tiedot sähköisesti (VSVL 30 §). Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä, että tiedot annetaan paperisena. Verovelvollisen on annettava varainsiirtoveroilmoitus ja suoritettava varainsiirtovero kiinteistön luovutuksesta viimeistään lainhuutoa tai kirjaamista haettaessa tai, jos lainhuutoa tai kirjaamista ei ole haettu säädetyssä ajassa tai sitä ei ole haettava, kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä (VSVL 7 §). Arvopaperien luovutuksesta veroilmoitus on puolestaan annettava ja varainsiirtovero suoritettava yleensä kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä (VSVL 21 §). Ensiasunnon verovapaus varainsiirtoverosta on voimassa 31.12.2023 asti. Varainsiirtoveroilmoitus tulee antaa myös ensiasunnon hankinnasta edellä kerrotuissa määräajoissa, vaikka ensiasunnon verovapauden edellytykset täyttyisivät eikä luovutuksesta olisi maksettava varainsiirtoveroa. Asunto-osakkeiden osalta asiasta on säädetty VSVL 25 §:n 4 momentissa ja Verohallinnon päätöksessä varainsiirtoveron maksamisesta ja ilmoittamisesta (1 §:n 8 kohta). Kiinteistöjen osalta asiasta on säädetty mainitun Verohallinnon päätöksen 1 §:n 8 kohdassa. Kiinteistöjen osalta selvitys on tarpeen myös, jotta Verohallinto voi antaa lainhuutoasian käsittelyä varten Maanmittauslaitokselle tiedon siitä, että luovutuksen perusteella ei ole suoritettava varainsiirtoveroa. Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksesta tulee maksaa ja veroilmoitus antaa viimeistään silloin, kun lainhuutoa haetaan. Jos veroilmoitusta ei ole annettu, kun lainhuutoa on haettu ja lainhuutohakemus jostain syystä perutaan, ei perumisella ole vaikutusta myöhästymismaksun määräämiseen. Myöhästymismaksu määrätään, vaikka lainhuutohakemus laitetaan uudestaan vireille ennen kuin luovutuksesta on kulunut kuusi kuukautta. Arvopapereiden luovutusta koskevan varainsiirtoveroilmoituksen voi olla velvollinen antamaan verovelvollisen sijasta myös kiinteistönvälittäjä, arvopaperikauppias tai muu varainsiirtoverolain mukaan verosta vastuussa oleva. Kiinteistönvälittäjän on annettava veroilmoitus luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä (VSVL 30 §:n 1 ja 3 momentit ja 21 §:n 3 momentti). Varainsiirtoverolaissa tai sen esitöissä ei ole määritelty, mitä ilmoituksen antamisella "luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä" täsmällisesti tarkoitetaan. Kiinteistönvälittäjän tulisi antaa veroilmoitus Verohallinnolle sähköisesti kaupantekotilaisuudessa tai jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, heti kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä päivänä luovutussopimuksen tekemisestä. Kiinteistönvälittäjän veroilmoituksen antaminen ajoissa on välttämätöntä myös, jotta verovelvollisen luovutuksesta maksama vero voidaan kohdistaa oikein kysymyksessä olevalle luovutukselle. Arvopaperikauppiaan on puolestaan annettava Verohallinnolle veroilmoitus kalenterikuukauden aikana tapahtuneiden luovutusten perusteella perimiensä varainsiirtoverojen määristä luovutuskuukautta seuraavan kuukauden 15 päivään mennessä. Veroilmoituksen antamisen määräajoista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon antamassa päätöksessä varainsiirtoveron maksamisesta ja ilmoittamisesta sekä Verohallinnon ohjeissa Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa ja Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa . 2.1.1 Veroilmoituksen myöhästyminen Myöhästymismaksu määrätään ensiksikin silloin, kun veroilmoituksen antaminen määräajassa on kokonaan laiminlyöty , mutta se annetaan kuitenkin 60 päivän kuluessa sen antamiselle säädetyn määräajan päättymisen jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, annetaanko veroilmoitus oma-aloitteisesti vai Verohallinnon kehotuksesta. Esimerkki 1 . Liisa on ostanut Veikolta asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa nro 1. Liisa ja Veikko ovat allekirjoittaneet huoneistoa koskevan kauppakirjan 1.2. Varainsiirtoveroilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä eli viimeistään 1.4. Liisa tekee varainsiirtoveroilmoituksen OmaVerossa vasta 15.5. eli myöhässä, mutta kuitenkin 60 päivän kuluessa varainsiirtoveroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä. Liisalle määrätään myöhästymismaksu. Esimerkki 2 . Maija on ostanut 1.2. asunto-osakeyhtiön osakkeet kiinteistönvälittäjän kautta. Välittäjä antaa veroilmoituksen sähköisesti vasta 25.3. eli myöhässä, mutta kuitenkin 60 päivän kuluessa varainsiirtoveroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä. Myöhästymismaksu määrätään kiinteistönvälittäjälle. Esimerkki 3 . Puolisot Sisko ja Sakari ovat ostaneet 1.6. kesämökkikiinteistön. Kummankin puolison on annettava omat varainsiirtoveroilmoituksensa omasta osuudestaan kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta eli viimeistään 1.12. Sisko antaa oman veroilmoituksensa 15.11., mutta Sakari ei anna veroilmoitusta määräpäivään mennessä. Verohallinto kehottaa Sakaria antamaan varainsiirtoveroilmoituksen. Sakari tekee veroilmoituksen OmaVerossa 15.12. eli myöhässä, mutta kuitenkin 60 päivän kuluessa varainsiirtoveroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä. Sakarille määrätään myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu määrätään siinäkin tapauksessa, että verovelvollinen antaa veroilmoituksen ja vaatii verotuksen oikaisemista sen mukaiseksi vasta sen jälkeen, kun Verohallinto on jo määrännyt veron, mutta 60 päivän kuluessa veroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä. Esimerkki 4. Kalle on omatoimisesti (ilman kiinteistönvälittäjää) ostanut asunto-osakeyhtiön osakkeet 1.6. Varainsiirtoveroilmoitus olisi annettava viimeistään 1.8., mutta Kalle ei ole tehnyt veroilmoitusta määräpäivään mennessä. Verohallinto kehottaa Kallea antamaan veroilmoituksen. Kehotus sisältää arvion maksettavan veron määrästä. Kalle ei edelleenkään tee veroilmoitusta. Verohallinto määrää 15.9. veron arvioimalla. Kalle tekee 30.9. OmaVerossa varainsiirtoveroilmoituksen ja vaatii verotuksen oikaisemista sen mukaiseksi. Veroilmoitus hyväksytään varainsiirtoverotuksen perusteeksi. Arvioimalla määrätty vero ja veronkorotus poistetaan. Kallelle määrätään myöhästymismaksu 50 euroa, koska veroilmoitus on annettu myöhässä, mutta kuitenkin 60 päivän kuluessa sen antamiselle säädetystä määräpäivästä. 2.1.2 Muu laiminlyönti Toiseksi myöhästymismaksu määrätään, jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on antanut veroilmoituksen tai muun ilmoituksen taikka muun säädetyn tiedon, asiakirjan tai selvityksen puutteellisena tai virheellisenä, mutta korjaa puutteen tai virheen oma-aloitteisesti 60 päivän kuluessa veroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä. Kyse on tällöin veroilmoituksessa olevien yksittäisten puutteiden ja virheiden korjaamisesta. Veroilmoituksessa oleva virhe tai puute korjataan antamalla korvaava veroilmoitus eli oikaisuilmoitus (VSVL 31 a §). Liikaa maksetusta verosta tehdään kuitenkin oikaisuilmoituksen sijasta palautushakemus (VSVL 40 §). Myöhästymismaksu määrätään pääsääntöisesti vain silloin, kun veroilmoitusta korjataan verovelvollisen vahingoksi eli maksettavan veron määrä lisääntyy. Myöhästymismaksu määrätään esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva korjaa veroilmoituksella ilmoitetun kauppahinnan tai kauppaan liittyvät muut vastikkeet suuremmiksi tai tiedon arvopaperilajista siten, että korjaamisen seurauksena suoritettavan veron määrä lisääntyy. Esimerkki 5 . Mikko on ostanut 1.9. Yhtiö Oy:n osakkeita. Hän maksaa varainsiirtoveron ja tekee varainsiirtoveroilmoituksen OmaVerossa määräajassa eli viimeistään 1.11. Joulukuussa Mikko huomaa, että hän on ilmoittanut kauppahinnan virheellisesti liian pienenä. Mikko korjaa kauppahinnan antamalla oikaisuilmoituksen oma-aloitteisesti 20.12. Koska Mikko ilmoittaa oikean kauppahinnan myöhässä, mutta kuitenkin 60 päivän kuluessa veroilmoituksen määräpäivästä, Mikolle määrätään myöhästymismaksu. Myöhästymismaksua sovelletaan veroilmoituksessa olevan puutteen tai virheen korjaamiseen vain silloin, kun puute tai virhe korjataan oma-aloitteisesti . Myöhästymismaksun määräämisen edellytykset ovat siten erilaiset kuin koko veroilmoituksen myöhästymisen osalta (koko veroilmoituksen myöhästymisestä ks. luku 2.1.1). Korjaaminen on oma-aloitteista , jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva korjaa puutteen tai virheen ennen kuin hän on tullut tietoiseksi veron määräämiseksi aloitetusta viranomaisen valvontatoimesta. Valvontatoimia ovat esimerkiksi verovelvollisen verotuksen yksittäiseen asiakysymykseen kohdistuvat selvittämis- ja tutkimistoimenpiteet. Korjaaminen ei ole oma-aloitteista esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen korjaa puutteen tai virheen vasta saatuaan Verohallinnon kehotuksen veroilmoituksen täydentämiseksi tai asian selvittämiseksi. Tällöin puutteen tai virheen johdosta määrätään veronkorotus. Esimerkki 6. Tiina on ostanut asunto-osakeyhtiön huoneiston 7 hallintaan oikeuttavat osakkeet. Varainsiirtoveroilmoituksen käsittelyn yhteydessä havaitaan, että Tiinan antamasta varainsiirtoveroilmoituksesta puuttuu osakkeisiin kohdistuva yhtiölaina. Verohallinto lähettää Tiinalle selvityspyynnön yhtiölainasta. Selvityspyynnön saatuaan Tiina ilmoittaa yhtiölainan määräksi 25 000 euroa. Koska Tiina ei ollut ilmoittanut veroilmoitukselta puuttuneita yhtiölainoja oma-aloitteisesti, ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä ei määrätä hänelle myöhästymismaksua vaan veronkorotus. Valvontatoimi voi kohdistua useampiin verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan, esimerkiksi kiinteistönvälittäjän tai arvopaperikauppiaan, antamiin veroilmoituksiin, tiettyyn yksittäiseen luovutukseen tai siitä annetun veroilmoituksen yksittäiseen kohtaan. Jos valvontatoimi on selvästi rajoitettu esimerkiksi koskemaan vain veroilmoituksen yksittäistä kohtaa, veroilmoituksen muiden tietojen korjaaminen katsotaan oma-aloitteiseksi. Jos myöhässä annetussa veroilmoituksessa on puutteita tai virheitä, niiden johdosta määrätään veronkorotus myöhässä annetusta veroilmoituksesta määrättävän myöhästymismaksun lisäksi, jos puutetta tai virhettä ei korjata oma-aloitteisesti myöhästymismaksun soveltamiselle säädetyssä 60 päivän määräajassa. Esimerkki 7. Nestori on ostanut 1.6. asunto-osakkeet, joiden kauppahinta on 200 000 euroa. Asunto-osakkeisiin kohdistuu yhtiölainaosuutta 150 000 euroa. Varainsiirtoveroilmoitus olisi pitänyt antaa viimeistään 1.8. Nestori antaa 1.9. varainsiirtoveroilmoituksen, jossa hän on ilmoittanut kauppahinnan, mutta on jättänyt ilmoittamatta vastikkeeksi luettavan yhtiölainaosuuden. Puutteellisuus huomataan varainsiirtoveroilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Nestorille määrätään myöhästymismaksu varainsiirtoveroilmoituksen myöhästymisestä ja veronkorotus varainsiirtoveroilmoitukselta puuttuneesta yhtiölainaosuudesta. Myöhästymismaksua ei määrätä sen johdosta, että verovelvollinen ilmoittaa veroilmoituksella tai oikaisuilmoituksella veroilmoituksen määräpäivän jälkeen kiinteistön lainhuudon myöhässä hakemisen johdosta maksettavaa viivästyskorotusta. 2.1.3 Verovelvollisen hyväksi vaikuttavat tiedot Ilmoittamisvelvollisuus koskee veronalaisten kauppahintojen ja vastikkeiden ohella verotuksessa verovelvollisen eduksi eli suoritettavan veron määrään vähentävästi vaikuttavia tietoja. Verotusmenettelyn sujuvuuden kannalta on tärkeää, että kaikki verotukseen vaikuttavat tiedot ilmoitetaan säädetyssä määräajassa. Lähtökohtana kuitenkin on, että myöhästymismaksua ei määrätä sen johdosta, että verovelvollisen hyväksi vaikuttavia tietoja ilmoitetaan myöhässä. Hyväksi vaikuttavana tietona voidaan pitää esimerkiksi kauppahinnan tai muun vastikkeen korjaamista alkuperäistä ilmoitusta pienemmäksi. Esimerkki 8. Ville on tehnyt varainsiirtoveroilmoituksen kiinteistön kaupasta määräajassa. Ville huomaa 60 päivän kuluessa veroilmoituksen antamisen määräpäivästä, että hän on ilmoittanut kauppahinnan virheellisesti 10 000 euroa liian suurena ja maksanut veroa vastaavasti liikaa. Ville ilmoittaa virheestä palautushakemuksella ja pyytää liikaa maksetun veron palauttamista. Villelle ei määrätä hyväksi vaikuttavan tiedon myöhässä ilmoittamisesta myöhästymismaksua. Myöhästymismaksu voidaan poikkeuksellisesti määrätä, jos hyväksi vaikuttavia tietoja ilmoitetaan toistuvasti myöhässä tai jos verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista (VSVL 36 b §:n 2 momentti). 2.2 Myöhästymismaksun suuruus Myöhästymismaksu on määrältään kiinteä ja kertaluonteinen. Luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä myöhästymismaksu on 50 euroa ja muille verovelvollisille tai verosta vastuussa oleville määrättävä myöhästymismaksu on 100 euroa (VSVL 36 b §:n 3 momentti). Jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, myöhästymismaksu on siis aina 50 euroa. Myöhästymisen kesto tai varainsiirtoveron määrä eivät vaikuta myöhästymismaksun määrään. Varainsiirtoverotuksessa myöhästymismaksu on veroilmoituskohtainen. Samaan veroilmoitukseen liittyvistä laiminlyönneistä määrätään vain yksi myöhästymismaksu. Esimerkki 9 . Raimo on ostanut Yhtiö Oy:n osakkeita 1.2. Varainsiirtoveroilmoitus osakkeiden kaupasta olisi tehtävä viimeistään 1.4. Raimo ilmoittaa osakekaupan OmaVerossa 15.5. eli 60 päivän kuluessa varainsiirtoveroilmoituksen antamisen määräpäivästä. Raimo täydentää ilmoitustaan antamalla oikaisuilmoituksen vielä 20.5. Raimolle määrätään samaan veroilmoitukseen liittyvistä laiminlyönneistä vain yksi 50 euron suuruinen myöhästymismaksu. Esimerkki 10 . Riitta on ostanut asunto-osakkeen Kiinteistönvälitys Oy:n kautta. Riitta on maksanut varainsiirtoveron kaupantekotilaisuudessa. Kiinteistönvälitys Oy antaa varainsiirtoveroilmoituksen Riitan puolesta myöhässä eli vasta luovutuskuukautta seuraavan kuukauden 23. päivä. Verohallinto määrää Kiinteistönvälitys Oy:lle 100 euron suuruisen myöhästymismaksun. Esimerkki 11 . Raimo on ostanut asunto-osakkeen Kiinteistönvälitys toiminimi J.U. Kaikkosen välityksin. Kiinteistönvälittäjä Kaikkonen ei ole antanut kaupasta varainsiirtoveroilmoitusta luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä, vaan on antanut veroilmoituksen vasta luovutuskuukautta seuraavan kuukauden 24. päivä. Verohallinto määrää kiinteistönvälittäjä Kaikkoselle 50 euron suuruisen myöhästymismaksun. 2.3 Myöhästymismaksun määräämättä jättäminen Myöhästymismaksua ei määrätä, jos veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisesta ja verosta vastuussa olevasta riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy (VSVL 36 b §:n 5 momentti). 2.3.1 Verovelvollisesta riippumattomat syyt Verovelvollisesta ja verosta vastuussa olevasta riippumattomia syitä ovat esimerkiksi yleisen tietoverkon tai Verohallinnon sähköisen asiointipalvelun toimintahäiriöt, joiden vuoksi veroilmoitusta ei ole voitu antaa määräajassa. Myöhästymismaksun määräämättä jättäminen edellyttää, että veroilmoitus annetaan Verohallintoon viipymättä eli heti esteen lakattua. 2.3.2 Vähäinen laiminlyönti Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin vähäisyyttä arvioidaan yleensä euromääräisesti tai ajallisesti. Tarkoituksena on, että myöhästymismaksua ei määrätä, jos myöhässä ilmoitettujen verotustietojen taloudellinen merkitys on vähäinen tai myöhästyminen on lyhytkestoinen. Koko veroilmoituksen myöhästymistä ei kuitenkaan pidetä vähäisenä laiminlyöntinä, vaikka lisääntyneen veron määrä on vähäinen. VSVL:ssa tai hallituksen esityksessä 97/2017 vp ei ole täsmällisemmin määritelty, milloin laiminlyönti on vähäinen. Verohallinto katsoo, että varainsiirtoverotuksessa laiminlyöntiä voidaan yleensä pitää euromääräisesti vähäisenä, jos myöhässä ilmoitettujen tietojen johdosta lisääntyvän varainsiirtoveron määrä on enintään 300 euroa. Laiminlyöntiä voidaan yleensä pitää ajallisesti vähäisenä, jos veroilmoitus annetaan tai muu laiminlyönti korjataan viimeistään kolmantena päivänä veroilmoituksen määräpäivän jälkeen. Esimerkki 12 . Pirkko on ostanut Yhtiö Oy:n osakkeita 1.3. Varainsiirtoveroilmoitus olisi tullut antaa viimeistään 2.5. Pirkko on unohtanut veroilmoituksen antamisen ja ilmoittaa tiedot Verohallintoon vasta 5.5. Myöhästymismaksua ei määrätä. Esimerkki 13 . Matti on antanut veroilmoituksen asunto-osakkeiden luovutuksesta määräpäivänä 15.5. Varainsiirtoveroilmoituksella Matti on ilmoittanut vastikkeen määräksi vain myyjälle maksamansa kauppahinnan. Viikkoa myöhemmin Matti lukee Verohallinnon ohjeesta, että vastikkeeseen on luettava myös osakkeisiin kohdistuva yhtiölainaosuus. Matti antaa välittömästi oikaisuilmoituksen, jossa hän ilmoittaa varainsiirtoveroilmoitukselta puuttuneen yhtiölainaosuuden 13 000 euroa ja sen johdosta lisää suoritettavan veron 195 euroa. Matille ei määrätä myöhästymismaksua, koska myöhässä ilmoitettu vero on vähäinen. Esimerkki 14 . Martti on ostanut tenniskeskuksen osakkeita 1.3. Varainsiirtoveroilmoitus olisi tullut antaa viimeistään 2.5. Martti antaa veroilmoituksen vasta 9.5. Luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 120 euroa. Martille määrätään myöhästymismaksu 50 euroa, koska veroilmoitus on annettu myöhemmin kuin viimeistään kolmantena päivänä veroilmoituksen määräpäivän jälkeen ja koska koko veroilmoituksen myöhästymistä ei pidetä vähäisenä laiminlyöntinä sillä perusteella, että lisääntyneen veron (veroilmoituksella ilmoitettavan veron) määrä on vähäinen. Edellä mainituista euromääräisistä rajoista ja aikarajoista huolimatta laiminlyöntiä ei pidetä vähäisenä, jos verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan laiminlyönnit ovat toistuvia tai ilmeisen tietoisia. Verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan on Verohallinnon pyynnöstä esitettävä selvitys myöhästymiseen tai ilmoituksen puutteellisuuteen tai virheellisyyteen johtaneista syistä. Myöhästymismaksu määrätään, jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva ei tällöin esitä selvitystä siitä, että kyse ei ole ollut tietoisesta laiminlyönnistä. 2.3.3 Pätevä syy Pätevänä syynä myöhästymiselle pidetään esimerkiksi äkillistä sairautta tai ylivoimaista estettä. Ilmoittamisvelvollisuus tulee myös näissä tapauksessa täyttää viipymättä esteen lakattua, jotta myöhästymismaksu voidaan jättää määräämättä tai poistaa. Pätevänä syynä veroilmoituksen myöhästymiselle ei pidetä esimerkiksi verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan työkiireitä tai lomaa. 2.3.4 Muu erityinen syy Muuna erityisenä syynä pidetään muun muassa verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan vahingossa tekemää lasku-, kirjoitus- tai ilmaisuerehdystä, jonka vuoksi ilmoittamisvelvollisuutta ei ole täytetty oikeansisältöisenä määräajassa. Kyse voi esimerkiksi olla veroilmoitusta laadittaessa tai verotustietoja Verohallinnolle annettaessa tapahtuneesta mekaanistyyppisestä virheestä, jonka seurauksena kauppahinta ja muu vastike on ilmoitettu pienempänä kuin on ollut tarkoitus. Myöhästymismaksua ei määrätä tai se poistetaan, jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva korjaa tällaisesta syystä johtuneen virheen viipymättä eli heti sen havaitsemisen jälkeen. Esimerkki 15 . Asko on tehnyt asunto-osakkeiden kaupasta varainsiirtoveroilmoituksen OmaVerossa määräajassa. Kuukauden kuluttua Asko huomaa, että kauppahinnan ja muiden vastikkeiden yhteenlaskussa on tapahtunut laskuvirhe. Kauppahinta ja muut vastikkeet yhteensä on ilmoitettu 18 000 euroa liian pienenä. Asko ilmoittaa virheestä oma-aloitteisesti oikaisuilmoituksella Verohallintoon heti sen havaittuaan. Verohallinto ei määrää virheen johdosta myöhästymismaksua, koska laskuvirhe on tehty vahingossa. 2.4 Myöhästymismaksun määräämismenettely ja muutoksenhaku Verovelvollista tai verosta vastuussa olevaa ei lähtökohtaisesti kuulla ennen myöhästymismaksun määräämistä. Myöhästymismaksu on tarkoitettu määrättäväksi kaavamaisesti sillä perusteella, että veroilmoitus tai muu ilmoitettava tieto on saapunut Verohallintoon määräpäivän jälkeen. Koska myöhästymismaksun määräytymisperusteisiin ei normaalisti liity tapauskohtaista harkintaa ja maksu on aina saman suuruinen, kuuleminen on yleisesti tarpeetonta. Verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle varataan tilaisuus selvityksen antamiseen ennen myöhästymismaksun määräämistä, jos se on erityisestä syystä tarpeen (VSVL 36 b §:n 4 momentti). Kuuleminen viranomaisen aloitteesta voi olla aiheellista lähinnä silloin, kun on epäselvää, milloin veroilmoitus tai tieto on saapunut Verohallintoon. Verohallinto tekee myöhästymismaksun määräämisestä päätöksen. Verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva voi vaatia myöhästymismaksun poistamista tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle. Oikaisuvaatimuksessa verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva voi esittää selvitystä esimerkiksi veroilmoituksen myöhästymiseen johtaneesta syystä. Verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan on tehtävä myöhästymismaksua koskeva oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle kolmen vuoden kuluessa ao. verovuoden päättymisestä (sen verovuoden, jonka veron ilmoittamisesta myöhässä myöhästymismaksu on määrätty). Oikaisuvaatimuksen voi kuitenkin aina tehdä 60 päivän kuluessa päivästä, jona verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on saanut päätöksestä tiedon. 3 Veronkorotus 3.1 Veronkorotuksen määräämisperusteet 3.1.1 Yleistä Verohallinto määrää verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle veronkorotuksen, jos veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta (VSVL 36 §:n 1 momentti). Veronkorotusta ei siis enää määrätä sillä perusteella, että varainsiirtovero on jätetty perimättä tai maksamatta. Uudet veronkorotussäännökset ovat aiempaa kaavamaisemmat. Lisäksi veronkorotuksen määräämiseen ja suuruuteen liittyvää viranomaisen tapauskohtaista harkintavaltaa on supistettu. Veronkorotuksen määräämättä jättäminen on mahdollista vain laissa säädetyissä tilanteissa. Veronkorotus voidaan määrätä verovelvollisen lisäksi sellaiselle VSVL 23 §:n mukaan verosta vastuussa olevalle, joka on velvollinen antamaan luovutuksesta veroilmoituksen. VSVL 30 §:n 2—3 momentin mukaan veroilmoituksen arvopaperien luovutuksista ovat velvollisia antamaan arvopaperikauppias, huutokaupan pitäjä ja luovutuksen välittänyt kiinteistönvälittäjä. Lisäksi veroilmoituksen on velvollinen antamaan Suomessa yleisesti verovelvollinen arvopaperin luovuttaja VSVL 16 §:n 2 momentissa tarkoitetuista rajoitetusti verovelvolliselle tapahtuneesta luovutuksesta. Veronkorotus on seuraamus siitä, että verolainsäädännön mukainen ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty. Veronkorotus voidaan määrätä kaikista ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönneistä, joista on tähänkin saakka voitu määrätä veronkorotus (HE 97/2017 s. 70). Poikkeuksena ovat ne laiminlyönnit, joiden seuraamukseksi on säädetty myöhästymismaksu. Veronkorotus määrätään siis silloin, jos veroilmoituksen antaminen määräpäivänä on laiminlyöty kokonaan eikä veroilmoitusta anneta 60 päivän kuluessa määräpäivästä tai jos ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty muuten eikä laiminlyöntiä korjata oma-aloitteisesti 60 päivän kuluessa määräpäivästä. Esimerkki 16 . Katja on antanut varainsiirtoveroilmoituksen asunto-osakeyhtiön osakkeiden kaupasta määräajassa. Vasta kolmen kuukauden kuluttua veroilmoituksen antamisen määräpäivästä Katja huomaa, että hän ei ollut ilmoittanut osakkeisiin kohdistuvaa yhtiölainaosuutta kauppahinnan lisäksi. Katja ilmoittaa oma-aloitteisesti puuttuvan yhtiölainaosuuden Verohallintoon oikaisuilmoituksella. Koska Katja ilmoittaa yhtiölainan yli 60 päivän kuluttua veroilmoituksen antamisen määräpäivästä, Verohallinto määrää myöhässä ilmoitetun yhtiölainan johdosta lisääntyneelle verolle veronkorotuksen. VSVL 36 § on aikaisempia veronkorotussäännöksiä kaavamaisempi ja se sisältää vähemmän viranomaisharkintaa veronkorotuksen määräämisessä. Veronkorotussäännös on viranomaista velvoittava siten, että veronkorotus on määrättävä , jos ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty. Veronkorotus jätetään määräämättä vain, jos ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä tai siihen on muu laissa säädetty peruste (ks. luku 3.3. Veronkorotuksen määräämättä jättäminen). Kaavamaisemmat veronkorotussäännökset korostavat verovelvollisen ja verosta vastuussa olevan vastuuta siitä, että veroilmoituksella ilmoitettavat tiedot ovat oikeat ja lainmukaiset. 3.1.2 Ilmoittamisvelvollisuudesta varainsiirtoverotuksessa Varainsiirtoveroilmoitus on annettava vastikkeellisista kotimaisten kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutuksista laissa erikseen säädettyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta sekä eräistä pääomansijoituksista yhtiöön. Veroilmoituksen on lähtökohtaisesti velvollinen antamaan kiinteistön tai arvopaperin luovutuksensaaja (ostaja). Velvollinen antamaan ilmoituksen arvopaperin luovutuksesta voi olla myös arvopaperikauppias, kiinteistönvälittäjä, huutokaupan pitäjä tai rajoitetusti verovelvolliselle tapahtuneessa luovutuksessa Suomessa yleisesti verovelvollinen myyjä. Ilmoittamisvelvollisuuden laajuutta ja sisältöä koskevien säännösten perusteella määräytyy se, onko kyseessä ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti. Varainsiirtoverotuksen osalta ilmoittamisvelvollisuus määräytyy varainsiirtoverolain mukaan (VSVL 30 §). Varainsiirtoveroilmoituksella on ilmoitettava kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta Verohallinnolle luovutuksen kohde, osapuolet, kauppahinta, luovutuksesta suoritettavan veron määrä, kauppakirjan tai muun sopimuksen allekirjoituspäivä ja muut Verohallinnon määräämät tiedot, jotka on lueteltu tarkemmin Verohallinnon päätöksessä varainsiirtoveron maksamisesta ja ilmoittamisesta . Ilmoittamisvelvollisuudesta varainsiirtoverotuksessa on kerrottu tarkemmin myös edellä luvussa 2.1. Ensiasunnon verovapaus varainsiirtoverosta on voimassa 31.12.2023 asti. Varainsiirtoveroilmoitus tulee antaa myös ensiasunnon hankinnasta veroilmoituksen antamiselle säädetyssä määräajassa, vaikka ensiasunnon verovapauden edellytykset täyttyisivät eikä luovutuksesta olisi maksettava varainsiirtoveroa. Asunto-osakkeiden osalta asiasta on säädetty VSVL 25 §:n 4 momentissa ja Verohallinnon päätöksessä varainsiirtoveron maksamisesta ja ilmoittamisesta (1 §:n 8 kohta). Kiinteistöjen osalta asiasta on säädetty mainitun Verohallinnon päätöksen 1 §:n 8 kohdassa. Kiinteistöjen osalta selvitys on tarpeen myös, jotta Verohallinto voi antaa lainhuutoasian käsittelyä varten Maanmittauslaitokselle tiedon siitä, että luovutuksen perusteella ei ole suoritettava varainsiirtoveroa. Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksesta tulee maksaa ja veroilmoitus antaa viimeistään silloin, kun lainhuutoa haetaan. Jos veroilmoitusta ei ole annettu, kun lainhuuto on haettu ja lainhuutohakemus jostain syystä perutaan, ei perumisella ole vaikutusta veronkorotuksen määräämiseen. Veronkorotus määrätään, vaikka lainhuutohakemus laitetaan uudestaan vireille ennen kuin luovutuksesta on kulunut kuusi kuukautta. Verovelvollisen ja verosta vastuussa olevan on korjattava antamassaan veroilmoituksessa oleva virhe antamalla kyseisestä luovutuksesta oikaisuilmoitus (VSVL 31 a §). Oikaisuilmoitus on annettava kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Aiheettomasti tai liikaa suoritetun veron palauttamista haetaan kuitenkin palautushakemuksella, joka on pääsääntöisesti tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta (VSVL 40 §). Tiedot on annettava Verohallinnon vahvistamalla varainsiirtoveroilmoituksella. Veroilmoituksen voi antaa myös sähköisesti. Yhteisön, yhteisetuuden, kiinteistönvälittäjän ja arvopaperikauppiaan on annettava varainsiirtoveroilmoitus lähtökohtaisesti aina sähköisesti. Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä tietojen antamisen paperisena. Veroilmoituksessa edellytettyjen tietojen lisäksi verovelvollisen ja verosta vastuussa olevan on annettava Verohallinnon tai muutoksenhakuviranomaisen kehotuksesta ne täydentävät tiedot ja selvitykset sekä esitettävä ne tositteet, jotka saattavat olla tarpeen veron määräämistä, päätöksen oikaisua tai muutoksenhakua varten (VSVL 56 c § ja OVML 21 §). Siltä osin kuin varainsiirtoverolaissa ei toisin säädetä, varainsiirtoverotuksessa sovelletaan lisäksi mitä OVML 19–20 § ja 24 §:ssä säädetään ilmoittamisvelvollisuudesta (VSVL 56 c §). 3.1.3 Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti Varainsiirtoverotuksessa veronkorotus määrätään tyypillisesti silloin, kun Verohallinto havaitsee, että veronalaisesta luovutuksesta ei ole lainkaan annettu veroilmoitusta ja veroilmoitus annetaan Verohallinnon kehotuksesta myöhemmin kuin 60 päivän kuluttua veroilmoituksen määräpäivästä tai Verohallinto määrää veron päätöksellään. Veronkorotus määrätään myös, jos varainsiirtoveroa on ilmoitettu tai verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi määrätty liian vähän tai palautettu liikaa ja Verohallinto määrää veron tai oikaisee päätöstä verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan vahingoksi. Jos annetussa veroilmoituksessa on ollut puute tai virhe, veronkorotus määrätään puutteen tai virheen korjaamisesta aiheutuneen lisääntyneen veron perusteella. Kyseistä puutetta tai virhettä koskevan oikaisuilmoituksen antamatta jättämisestä ei määrätä tällaisessa tilanteessa erikseen veronkorotusta. Esimerkki 17 . A Oy:ssä on suoritettu verotarkastus. Verotarkastuksella huomataan, että A Oy on tehnyt virheellisen varainsiirtoveroilmoituksen, sillä yhtiö on ostanut As Oy:n liikehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 500 000 eurolla, mutta on ilmoittanut kauppahinnaksi vain 50 000 euroa. A Oy:n olisi tullut korjata veroilmoituksessa oleva virhe antamalla oikaisuilmoitus, mutta A Oy ei ole tehnyt oikaisuilmoitusta. Verohallinto määrää A Oy:lle varainsiirtoveroa 6 750 euroa (1,5 % x 450 000 euroa) ja lisääntyneelle verolle veronkorotusta 675 euroa (10 % x 6 750 euroa). Veronkorotusta ei määrätä erikseen siitä, että A Oy on laiminlyönyt oikaisuilmoituksen antamisen. Sen sijaan veronkorotus määrätään, jos verovelvollinen tai muu ilmoittamisvelvollinen antaa oikaisuilmoituksen ja ilmoittaa siinä puutteellisia tai virheellisiä tietoja, esimerkiksi oikaisee veroilmoituksella ilmoitetun kauppahinnan todella maksettua kauppahintaa pienemmäksi. Veronkorotus määrätään myös, jos verovelvollinen antaa palautushakemuksella esitettävässä selvityksessä (VSVL 45 §) aiheettoman palautuksen saadakseen selvästi puutteellisia tai virheellisiä tietoja. Verovelvollisen omalla käsityksellä siitä, onko luovutuksesta maksettava varainsiirtoveroa, ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko kyseessä ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti. Myöskään sillä, onko verovelvollinen toiminut tahallisesti tai huolimattomasti, ei ole tässä arvioinnissa merkitystä. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on kyse myös, jos verovelvollinen ei toimita tai esitä Verohallinnolle sen erikseen pyytämiä täydentäviä tietoja, selvityksiä tai tositteita. Ilmoittamisvelvolliselle voidaan määrätä näissä tapauksissa euromääräinen vähimmäiskorotus (ks. luku 3.2.8). Laiminlyönnistä ei kuitenkaan määrätä erillistä veronkorotusta, jos samassa asiassa määrätään veronkorotus lisääntyneen veron perusteella. Verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on vastuussa veroilmoituksen oikeellisuudesta, vaikka veroilmoituksen olisi laatinut hänen puolestaan toinen henkilö, kuten kaupan tekemisessä ja kauppakirjan laatimisessa avustanut lakimies. Veronkorotusta ei alenneta tai jätetä määräämättä sillä perusteella, että veroilmoituksessa oleva puute tai virhe on johtunut toisen henkilön menettelystä. Korkein hallinto-oikeus katsoi tuloverotusta koskevassa päätöksessä 2018:60, että aikaisempi verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentti, jonka soveltaminen on edellyttänyt, että verovelvollinen on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta, on verovelvollisen syyllisyyden arviointia edellyttävä rangaistuksen luontoinen säännös. Alaikäinen verovelvollinen ei ollut vastuussa veroilmoituksensa antamisesta, vaan tämä tehtävä kuului lain mukaan hänen edunvalvojina toimiville vanhemmilleen. KHO:n mukaan alaikäiselle ei voitu määrätä VML 32 §:n 3 momentin mukaista veronkorotusta yksinomaan hänen edunvalvojansa toiminnan perusteella. Sitä vastoin KHO katsoi, että alaikäiselle voitiin lähtökohtaisesti määrätä veronkorotus VML 32 §:n 2 momentin nojalla sillä perusteella, että hänen edustajansa (edunvalvojansa) oli hänen puolestaan antanut virheellisen tai vaillinaisen veroilmoituksen. Varainsiirtoverolain uusien veronkorotussäännösten mukaisen veronkorotuksen määrääminen ei edellytä aikaisempaa VML 32 §:n 3 momenttia vastaavaa syyllisyysarviointia edes vakavimpia laiminlyöntejä koskevan korotetun veronkorotuksen osalta. Verohallinnon käsityksen mukaan uusia veronkorotussäännöksiä voidaan soveltaa myös alaikäisen verovelvollisen verotuksessa tapahtuneisiin laiminlyönteihin ja alaikäiselle verovelvolliselle voidaan määrätä veronkorotus. Myös varainsiirtoverotuksen osalta edunvalvoja on vastuussa alaikäisen ilmoittamisvelvollisuuden täyttämisestä. Edunvalvojan ja alaikäisen verovelvollisen keskinäisistä vastuusuhteista on huomattava, että edunvalvoja on holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 45 §:n mukaan velvollinen korvaamaan muun muassa varallisuusvahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut päämiehelleen. Veronkorotusta ei määrätä, jos verotuksessa oleva virhe ei johdu ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Veronkorotusta ei määrätä esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen on ilmoittanut kauppahinnan ja varainsiirtoveron oikein, mutta ne ovat jääneet kokonaan tai osittain huomioimatta viranomaiselle sattuneen lasku-, kirjoitus tai tallennusvirheen vuoksi. 3.1.4 Verovelvollisen hyväksi vaikuttavat tiedot Ilmoittamisvelvollisuus koskee veronalaisten kauppahintojen ja vastikkeiden ohella verotuksessa verovelvollisen eduksi eli suoritettavan veron määrään vähentävästi vaikuttavia tietoja. Lähtökohtana kuitenkin on, että veronkorotusta ei määrätä sen johdosta, että verovelvollinen on jättänyt hyväkseen vaikuttavan tiedon osittain tai kokonaan ilmoittamatta tai on ilmoittanut kauppahinnan tai varainsiirtoveron liian suurina. Veronkorotus voidaan poikkeuksellisesti määrätä, jos tällainen laiminlyönti on toistuvaa tai osoittaa verovelvollisen piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista (VSVL 36 §:n 2 momentti). Esimerkki 18 . Mirja on ostanut kesämökkikiinteistön 1.6. Hän on antanut varainsiirtoveroilmoituksen määräajassa eli viimeistään 1.12. Mirja huomaa vasta seuraavan vuoden huhtikuussa, että hän on ilmoittanut kiinteistön kauppahinnan 10 000 euroa liian suurena ja maksanut veroa vastaavasti liikaa. Mirja ilmoittaa virheestä Verohallintoon palautushakemuksella ja pyytää liikaa maksetun veron palauttamista. Mirjalle ei määrätä hyväksi vaikuttavan tiedon myöhässä ilmoittamisesta veronkorotusta. Verovelvolliselle määrätään veronkorotus, jos koko veroilmoitus on annettu yli 60 päivän kuluttua määräpäivästä, vaikka veroilmoituksella ei ilmoitettaisi muuta kuin verovelvollisen hyväksi vaikuttavia tietoja. Veronkorotus määrätään myös, jos verovelvollinen ilmoittaa hyväkseen vaikuttavia tietoja virheellisinä joko veroilmoituksella tai palautushakemuksella ja virhe johtaisi veron määräämiseen liian pienenä tai veron palauttamiseen liian suurena (ks. tästä myös luku 3.1.3). Kun Verohallinto jättää virheellisen tiedon hyväksymättä, veron määrä lisääntyy. Verovelvolliselle määrättävä veronkorotus lasketaan lisääntyneen veron perusteella. 3.1.5 Veronkorotuksen suhde rikosoikeudellisiin seuraamuksiin Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti, josta määrätään veronkorotus, voi täyttää myös verorikoksen tunnusmerkistön. Veronkorotus on hallinnollinen rangaistusluonteinen seuraamus, joka voi estää samaa asiaa koskevan veropetossyytteen tutkimisen rikosoikeudellisessa menettelyssä (HE 97/2017 s. 71). Kysymys on ns. Ne bis in idem -periaatteesta (”ei kahdesti samassa asiassa”). Verohallinto ei voi yleensä tehdä rikosilmoitusta samasta teosta tai laiminlyönnistä, jonka osalta on jo määrätty veronkorotus (laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta 3 §). Tämä koskee esimerkiksi tilannetta, jossa luonnollisesta henkilöstä tehtäisiin rikosilmoitus saman luovutuksen salaamisesta, jonka ilmoittamatta jättämisestä hänelle on määrätty varainsiirtoverotuksessa veronkorotus (ks. Verohallinnon ohje Ne bis in idem -periaate ja verotus: samasta asiasta ei voi rangaista kahteen kertaan ). Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiä ja veronkorotusasiaa käsitellessään Verohallinnon tulee arvioida, onko laiminlyönti sen laatuinen, että se on lain mukaan saatettava käsiteltäväksi rikosasiana. Verohallinnon on mahdollista rikosilmoitusta silmällä pitäen myös arvioitava, onko teko tai laiminlyönti ollut ilmeisesti tahallinen, vaikka tahallisuus ei ole veronkorotuksen määräämisen edellytys. Jos kyse on laiminlyönnistä, joka tulee saattaa käsiteltäväksi rikosasiana ja veronkorotuksen määrääminen estäisi rikosoikeudellisen käsittelyn, Verohallinnon tulee jättää veronkorotus määräämättä erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta annetun lain mukaisesti. VSVL 8 §:n mukainen veron viivästyskorotus on seuraamus siitä, että lainhuutoa tai kirjaamista ei ole haettu laissa säädetyssä määräajassa. Veronkorotus määrätään puolestaan seuraamuksena verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Koska nämä seuraamukset perustuvat eri laiminlyönteihin, veronkorotus voidaan määrätä siitä huolimatta, että asiakas joutuu suorittamaan myös viivästyskorotusta tai päinvastoin. 3.2 Veronkorotuksen suuruus 3.2.1 Yleistä Uuden veronkorotussääntelyn lähtökohtana on, että veronkorotuksen määrä perustuu laiminlyönnin taloudelliseen vakavuuteen. Uusien säännösten mukaan veronkorotuksen määrä ei perustu verovelvollisen ja verosta vastuussa olevan tahallisuuden tai tuottamuksen arviointiin, vaan se vahvistetaan tapauksen ulkoisten tunnusmerkkien, kuten ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin liittyvän veron määrän perusteella. Tavallisesti tämä tarkoittaa sitä, että veronkorotukseksi vahvistetaan säädetyn prosentin mukainen määrä lisääntyneestä verosta. Lisääntyneeseen veroon sovellettavista veronkorotusprosenteista säädetään VSVL 36 a §:ssä. Veronkorotusprosentit ovat kiinteämääräisiä lukuun ottamatta korotettua veronkorotusta. Lisäksi VSVL:ssä on säännökset vähimmäiskorotuksesta ja veronkorotuksen määräämättä jättämisestä. Veronkorotuksen määrät Perustaso 10 % lisääntyneestä verosta oletustaso, jota sovelletaan, jos korottavia tai alentavia seikkoja ei ole Korotettu veronkorotus 15–50 % lisääntyneestä verosta laiminlyönti on toistuvaa tai verovelvollisen toimet osoittavat ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista Arvioverotus 25 % lisääntyneestä verosta veron määrääminen arvioimalla Alennettu veronkorotus 5 % lisääntyneestä verosta asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä perustason mukainen veronkorotus on muusta erityisestä syystä kohtuuton Oma-aloitteinen korjaaminen 2 % lisääntyneestä verosta verovelvollinen vaatii oma-aloitteisesti virheen korjaamista myöhemmin kuin 60 päivän kuluttua veroilmoituksen määräpäivästä Vähimmäiskorotus 75 euroa (luonnollinen henkilö ja kuolinpesä) 150 euroa (muut verovelvolliset tai verosta vastuussa oleva) veronkorotuksen vähimmäismäärä ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty, mutta vero ei lisäänny Veronkorotusta ei määrätä vähäinen laiminlyönti pätevä syy alennetun veronkorotuksen määrääminen on olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta Kiinteitä veronkorotusprosentteja sovellettaessa veronkorotuksen euromäärä lasketaan kertomalla lisääntyneen veron määrä laiminlyöntiin soveltuvalla veronkorotusprosentilla. Veronkorotuksille ei ole euromääräistä kattoa. Veronkorotukseksi määrätään lisääntyneestä verosta säädetyn prosentin mukaan laskettu euro- ja senttimäärä, eikä näin lasketusta määrästä voida harkinnalla poiketa. Kiinteällä veronkorotusprosentilla laskettavan veronkorotuksen määrää ei voida esimerkiksi alentaa sillä perusteella, että lisääntyneen veron suuren määrän vuoksi myös veronkorotuksen euromäärä muodostuu suureksi. Kiinteistä veronkorotusprosenteista seuraa toisaalta, että jos veronkorotuksen perusteena ollut lisääntynyt vero alenee verotuksen muutoksen johdosta, myös veronkorotusta alennetaan vastaavasti. Veroilmoituksessa voi olla useampia puutteita tai virheitä ja ne voivat olla luonteeltaan erilaisia. Veronkorotuksen määräämisen edellytykset ja se, määrätäänkö veronkorotus perussäännöksen vai muun veronkorotussäännöksen mukaan, ratkaistaan kunkin virheen ja laiminlyönnin osalta erikseen. Eri virheiden ja laiminlyöntien perusteella laskettujen veronkorotusten yhteismäärä määrätään yhtenä veronkorotuksena (HE 97/2017 s. 75). 3.2.2 Lisääntynyt vero Veronkorotus lasketaan lisääntyneen veron perusteella. Lisääntyneellä verolla tarkoitetaan veroilmoituksesta, oikaisuilmoituksesta tai palautushakemuksesta poikkeamisesta, veron määräämisestä tai verovelvollisen tai muun verosta vastuussa olevan vahingoksi tehtävästä päätöksen oikaisusta johtuvaa veron määrän lisääntymistä. Lisääntyneenä verona pidetään myös myöhässä annetun veroilmoituksen perusteella suoritettavaa veron määrää ja oikaisuilmoituksen perusteella lisää suoritettavaa veron määrää. Jos kiinteistö tai arvopaperit on ostettu yhdessä, kunkin ostajan (luovutuksensaajan) on annettava Verohallinnolle erillinen varainsiirtoveroilmoitus omasta osuudestaan. Veronkorotus lasketaan erikseen kullekin verovelvolliselle hänen lisääntyneen veronsa perusteella. Esimerkki 19 . Puolisot Jaana ja Janne ovat yhdessä ostaneet 1.10. omakotitalokiinteistön 500 000 eurolla. Puolisoista Jaana on antanut varainsiirtoveroilmoituksen määräaikaan eli 1.4. mennessä. Hän on ilmoittanut osuutenaan kauppahinnasta 250 000 euroa ja varainsiirtoveron määräksi (3 %) 7 500 euroa. Janne antaa varainsiirtoveroilmoituksen vasta 10.6. eli yli 60 päivän kuluttua veroilmoituksen määräpäivästä. Jannen osuus varainsiirtoverosta on myös 7 500 euroa. Jannelle määrätään veronkorotusta lisääntyneestä verosta 750 euroa (10 % x 7 500 euroa). Veronkorotusta ei lasketa lainhuudon myöhässä hakemisen johdosta maksettavalle varainsiirtoveron viivästyskorotukselle. 3.2.3 Veronkorotuksen perustaso Veronkorotuksen perustaso on 10 prosenttia lisääntyneen veron määrästä (VSVL 36 a §:n 1 momentti). Perustason veronkorotus määrätään, jos tapauksessa ei ole laissa säädettyjä veronkorotusta alentavia tai korottavia seikkoja. Jos ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty, lähtökohtaisesti määrätään siis aina perustason veronkorotus. Esimerkki 20 . Tuula on ostanut 1.3. asunto-osakkeet, joiden velaton kauppahinta on 300 000 euroa. Tuula ei ole antanut varainsiirtoveroilmoitusta 2.5. päättyneessä määräajassa. Verohallinto lähettää hänelle 10.8. kehotuksen ilmoituksen antamiseksi. Tuula ilmoittaa varainsiirtoverotiedot 12.8. välittömästi saatuaan asiasta kehotuksen. Asunto-osakekaupasta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 4 500 euroa. Tuulalle määrätään veronkorotusta 450 euroa (10 % x 4 500 euroa). Esimerkki 21 . A Oy on ostanut B Oy:n osakkeet C:ltä 400 000 eurolla. Kauppahinta on sovittu ehdolliseksi siten, että kauppahintaa tarkistetaan B Oy:n kaupantekovuoden tilinpäätöksen perusteella. Kauppakirjan ehtojen mukaisesti A Oy on maksanut B Oy:n kaupantekovuoden tilinpäätöksen perusteella 100 000 euron suuruisen lisäkauppahinnan C:lle. A Oy ei ole kuitenkaan esittänyt lisäkauppahinnan osalta varainsiirtoveroilmoitusta Verohallinnolle. Verohallinto lähettää A Oy:lle kehotuksen oikaisuilmoituksen antamiseksi. Lisäkauppahinnasta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 1 500 euroa. A Oy:lle määrätään veronkorotusta 150 euroa (10 % x 1 500 euroa). Pelkästään se seikka, että lisääntynyt vero on euromääräisesti suuri, ei ole peruste määrätä veronkorotusta korotettuna. Sen sijaan ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista osoittaa lähtökohtaisesti se, että veroilmoitus on annettu olennaiselta osaltaan virheellisenä tai puutteellisena veron määrään vaikuttavien selvien seikkojen osalta (ks. luku 3.2.4). 3.2.4 Korotettu veronkorotus Korotettu veronkorotus on vähintään 15 ja enintään 50 prosenttia lisääntyneen veron määrästä (VSVL 36 a §:n 2 momentti). Korotettu veronkorotus määrätään, jos ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti on toistuvaa tai jos verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan toimet osoittavat ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Moitittavuuden arviointi perustuu laiminlyönnistä ilmeneviin seikkoihin, jotka voidaan todeta ilman, että joudutaan varsinaisesti arvioimaan verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan huolimattomuuden astetta tai teon tahallisuutta. Verohallinto harkitsee veronkorotuksen määrän edellä mainituissa rajoissa tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella. Toistuvasta laiminlyönnistä on kyse esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva antaa useamman kerran puutteellisen tai harhaanjohtavan veroilmoituksen. Laiminlyönti on toistuvaa myös silloin, kun verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva ilmoittaa samanlaiset tiedot virheellisesti vielä sen jälkeen, kun hän on jo saanut ratkaisun tai ohjauksen kyseisen erän oikeasta verokohtelusta. Veronkorotusta ei kuitenkaan määrätä korotettuna, jos kysymys oikeasta verokohtelusta on riidanalainen verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan haettua muutosta saamaansa ratkaisuun. Luovutusten satunnaisesta luonteesta johtuen laiminlyönnin toistuvuus korotetun veronkorotuksen määräämisperusteena tulee käytännössä harvoin kysymykseen muiden kuin ammattimaisesti luovutusten kanssa tekemisissä olevien kohdalla. Esimerkki 22 . Matti on ostanut useammalla eri kaupalla huoneistoja, joiden hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin kohdistuu yhtiölainaosuus. Varainsiirtoveroilmoituksissa hän on ilmoittanut vastikkeina ainoastaan myyjille maksamansa kauppahinnan. Verohallinto havaitsee virheen verovalvonnassa. Matille määrätään ensimmäisestä virheellisestä veroilmoituksesta perustason veronkorotus. Seuraavista virheellisistä veroilmoituksista Matille määrätään korotettu veronkorotus, koska laiminlyönti on ollut toistuvaa. Todellisen kauppahinnan salaaminen on esimerkiksi sellaista toimintaa, joka osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Esimerkki 23 . A Oy on ostanut B:ltä liikeosakkeet, joiden kauppakirjaan merkitty kauppahinta on 1 000 000 euroa. A Oy antaa varainsiirtoveroilmoituksen, jossa se ilmoittaa varainsiirtoveron perusteena olevan vastikkeen määräksi 1 000 000 euroa. Sittemmin käy ilmi, että kauppakirjaan merkityn kauppahinnan lisäksi A Oy on maksanut B:lle vastiketta 200 000 euroa. A Oy:lle määrätään vero kauppakirjaan merkitsemättä jätetystä vastikkeesta. A Oy:lle määrätään korotettu veronkorotus lisääntyneen veron määrästä, koska kauppahinnan salaaminen kauppakirjassa ja varainsiirtoveroilmoituksessa osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Veronkorotuksen lisäksi menettely voi johtaa A Oy:n puolesta toimineisiin henkilöihin ja B:hen kohdistuviin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Lisääntyneen veron suuri euromäärä ei yksinään ole peruste määrätä veronkorotusta korotettuna. Sen sijaan ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista osoittaa lähtökohtaisesti se, että veroilmoitus on annettu olennaiselta osaltaan virheellisenä tai puutteellisena veron määrään vaikuttavien selvien seikkojen osalta. Veron kiertämistä voidaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella pitää sen luonteisena toimena, jonka johdosta voidaan määrätä korotettu veronkorotus. Edellytyksenä myös tältä osin on, että laiminlyönti on toistuvaa tai verovelvollisen taikka verosta vastuussa olevan toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Pelkästään veron kiertämistä koskevan säännöksen (VSVL 37 §) soveltaminen kyseisessä tapauksessa ei kuitenkaan ole peruste määrätä korotettua veronkorotusta. Tilanteet, joissa VSVL 37 §:ää sovelletaan esimerkiksi arvioimalla olosuhteita verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan käyttämästä oikeudellisesta muodosta poiketen, voivat olla erilaisia, eikä verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan toiminta välttämättä osoita ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Korotettu veronkorotus määrätään säädetyn asteikon rajoissa laiminlyönnin moitittavuutta osoittavien tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella siten, että veronkorotus määrätään sitä suurempana mitä vakavammasta laiminlyönnistä on kysymys. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on korostanut hallituksen esityksen 97/2017 vp johdosta antamassaan mietinnössä, että korotetun veronkorotuksen asteikkoa on tarkoitus soveltaa koko alaltaan (VaVM 26/2017 vp s. 11). Verohallinnon käsityksen mukaan laiminlyöntiä voidaan pitää erityisen moitittavana, jos veroa on vältetty tai yritetty välttää salaamalla tai väärentämällä veron määräämiseen vaikuttavia asiakirjoja tai tietoja. Tällaisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun kauppahinta on merkitty kauppakirjaan ja varainsiirtoveroilmoitukseen todella maksettua pienemmäksi. Veronkorotukseksi tulisi tällaisissa tapauksissa määrätä yleensä 50 prosenttia lisääntyneen veron määrästä. Koska näissä tilanteissa on samalla usein kyse myös verorikoksesta, veronkorotusta ei määrätä silloin, kun se estäisi saman asian käsittelyn rikosasiana (ks. luku 3.1.5). 3.2.5 Veronkorotus arvioverotuksessa Arvioverotuksessa määrättävä veronkorotus on aina 25 % lisääntyneen veron määrästä (VSVL 36 a §:n 3 momentti). Verohallinto määrää maksettavan veron määrän arvioimalla, jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on laiminlyönyt veron ilmoittamisen kokonaan tai on ilmoittanut sitä ilmeisesti liian vähän eikä ole kehotuksesta huolimatta antanut veron määräämistä varten tarvittavia tietoja (VSVL 35 §:n 1 momentti). Veronkorotus lasketaan arvioverotuksen johdosta lisääntyneen veron määrästä. Arvioverotuksin lisääntyneen veron osalta veronkorotus määrätään VSVL 36 a §:n momentin nojalla, vaikka kyseisessä tapauksessa täyttyisivät myös muun veronkorotussäännöksen, esimerkiksi korotetun veronkorotuksen, soveltamisedellytykset. Siltä osin kuin verovelvollisen veroon tehdään samalla lisäys muulla tavoin kuin arvioverotuksin, veronkorotus lasketaan tältä osin lisääntyneestä verosta siihen soveltuvan veronkorotusprosentin nojalla. Arvioverotuksen jälkeen verovelvollinen voi antaa veroilmoituksen tai oikaisuilmoituksen ja vaatia verotuksen oikaisemista sen mukaiseksi. Jos vaatimus hyväksytään, arvioverotus poistetaan ja varainsiirtovero määrätään ilmoitettujen tietojen perusteella. Tällöin myös arvioidulle verolle määrätty veronkorotus poistetaan ja veronkorotus määrätään uudelleen lasketusta lisääntyneestä verosta. Lähtökohtaisesti sovelletaan perustason veronkorotusta. Korotettua veronkorotusta sovelletaan kuitenkin, jos laiminlyönti on toistuvaa tai verovelvollisen toiminnan voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Esimerkki 24 . Antti on ostanut 1.7. B Oy:n koko osakekannan. Antti ei tee luovutuksesta lainkaan varainsiirtoveroilmoitusta eikä maksa varainsiirtoveroa. B Oy:n muuttuneiden osakeomistusten perusteella Verohallinto lähettää Antille pyynnön varainsiirtoveroilmoituksen antamiseksi. Antti ei reagoi Verohallinnon kirjeeseen. Verohallinto kuulee Anttia vielä arvioimalla määrättävän veron ja veronkorotuksen johdosta. Verohallinto määrää veron päätöksellään 15.11. Verohallinto arvioi osakkeiden kauppahinnaksi 80 000 euroa ja varainsiirtoveron määräksi 1200 euroa (1,5 % x 80 000 euroa). Lisääntyneelle verolle määrätään veronkorotusta 25 % eli 300 euroa. Antti antaa tämän jälkeen varainsiirtoveroilmoituksen 1.12. Veroilmoituksen mukaan osakkeiden kauppahinta on ollut 50 000 euroa. Veroilmoitus hyväksytään veron määräämisen perusteeksi ja arvioitu varainsiirtovero ja sille määrätty veronkorotus poistetaan. Antille määrätään varainsiirtoveroa 750 euroa (1,5 % x 50 000 euroa). Veronkorotukseksi vahvistetaan 10 % eli 75 euroa. Jos veroilmoitus annetaan 60 päivän kuluessa sen antamisen määräpäivästä, veronkorotusta ei määrätä, vaan ilmoittamisvelvolliselle määrätään myöhästymismaksu edellä luvussa 2.1.1 kerrotulla tavalla. 3.2.6 Alennettu veronkorotus Alennettu veronkorotus on 5 prosenttia lisääntyneen veron määrästä (VSVL 36 a §:n 4 momentti). Alennettu veronkorotus määrätään, jos kyseessä oleva asia on OVML 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla tulkinnanvarainen tai epäselvä tai perustason mukainen veronkorotus on muusta erityisestä syystä kohtuuton. Alennettu veronkorotus määrätään niissä tilanteissa, joissa asiaa (esimerkiksi kysymystä luovutuksen veronalaisuudesta) voidaan sinänsä pitää luottamuksensuojasäännöksessä tarkoitetulla tavalla tulkinnanvaraisena tai epäselvänä, mutta luottamuksensuojan antamiselle säädetyt muut edellytykset (verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti) eivät täyty. Jos taas luottamuksensuojan edellytykset täyttyvät ja asia

    Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.

    Aiheeseen liittyvät oppaat, UKK ja sopimuspohjat