VERO-VH/6665/00.01.00/2025
Suomi
VERO-VH/6665/00.01.00/2025 — Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa
Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.
Analysoi tämä laki tekoälylläVarainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa
Syventävä vero-ohje
Antopäivä
1.1.2026
Versiohistoria
Diaarinumero
VH/6665/00.01.00/2025
Voimassaolo
1.1.2026 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
VH/2218/00.01.00/2025
Ohje liittyy kokonaisuuteen:
Perheoikeus ja verotus
Tässä ohjeessa käsitellään arvopapereiden luovutusten varainsiirtoverotusta. Ohje korvaa 14.4.2025 annetun samannimisen ohjeen.
Lukuun 4.1 on lisätty ohjeistus veron maksamisessa käytettävästä viitenumerosta sekä ohjeistus veron maksamisesta, jos veron peruste on ilmaistu ulkomaan rahassa.
Luvun 9.5 ohjeistusta ehdollisen lisäkauppahinnan varainsiirtoveron suorittamisesta on muutettu 1.1.2026 voimaan tulleen varainsiirtoverolain muutoksen vuoksi.
Luvussa 9.11 on täsmennetty ohjeistusta, kun Suomessa rajoitetusti verovelvollinen luovutuksensaaja hankkii julkisesti listattuja osakkeita ulkomaisen etävälittäjän kautta.
Ohjeeseen on lisäksi tehty muita vähäisiä täsmennyksiä, joilla ei ole vaikutusta aiemman ohjeistuksen sisältöön.
1 Johdanto
Tässä ohjeessa käsitellään arvopaperiluovutusten varainsiirtoverokysymyksiä. Arvopaperilla tarkoitetaan esimerkiksi osakkeita, kuten asunto-osakkeita tai liikeosakkeita. Arvopaperin käsitteestä kerrotaan tarkemmin luvussa 2.
Tietyissä tilanteissa veron perimiseen velvollinen tai luovuttaja hoitaa varainsiirtoveron ilmoittamisen ja tilittämisen Verohallinnolle. Ohjeessa luovutuksensaajan ilmoittamis- tai maksuvelvollisuudesta sanottu koskee näissä tapauksissa soveltuvin osin perimisvelvollista ja luovuttajaa, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu.
Varainsiirtoverotusta on käsitelty tämän ohjeen lisäksi seuraavissa syventävissä ohjeissa:
Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus
,
Yritysmuodonmuutosten ja yritysjärjestelyjen varainsiirtoverotus
,
Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa
,
Vastikkeellinen saanto jäämistöosituksessa ja perinnönjaossa
sekä
Osituksen yhteydessä tapahtuvat omistajanvaihdokset ja niihin liittyvä varainsiirtoverotus
.
2 Arvopaperin määritelmä
Arvopapereita ovat varainsiirtoverolain 17 §:n mukaan muun muassa:
osake ja sen väliaikaistodistus
taloudellisen yhteisön osuustodistus (esimerkiksi osuuskunnan osuustodistus, vakuutusyhtiön takuuosuus)
yhteisön antama saamistodistus tai velkakirja, jonka korko määräytyy toiminnan tuloksen tai osingon suuruuden mukaan taikka se oikeuttaa osuuteen voitosta tai ylijäämästä
arvopaperin merkintäoikeudesta annettu todistus ja merkintäoikeutta koskeva luovutuskirja (esimerkiksi optiotodistus).
Arvopaperina pidetään myös arvopaperia vastaavaa arvo-osuutta sekä myös rekisteröimättömän yhteisön liikkeeseen laskemaa arvopaperia.
Varainsiirtoverolain tarkoittamana arvopaperina ei pidetä sijoitusrahasto-osuutta, avoimen ja kommandiittiyhtiön yhtiöosuutta. Arvopaperina ei pidetä myöskään yhteisön antamaa sellaista lainasaatavaa, jonka korko ei ole sidottu edellä kuvatulla tavalla toiminnan tuloksellisuuteen tai osinkoon, jos lainasaatavaa ei ole luovutettu arvopaperin luovutuksen yhteydessä (katso tarkemmin luku 3).
Asumisoikeusasunto on omistus- ja vuokra-asunnon välimuoto, jossa asukas maksaa asuntoon muuttaessaan asumisoikeusmaksun ja asumisen aikana kuukausittain käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnon hallinta ei perustu osakkeiden tai osuuksien omistamiseen eikä asumisoikeusasuntoa voi muutoinkaan lunastaa omaksi. Asumisoikeusasuntoon sijoitetun oman osuuden asukas saa takaisin luopuessaan asumisoikeudestaan rakennuskustannusindeksillä korotettuna. Asumisoikeus ei ole arvopaperi, joten asumisoikeuden siirrosta tai luopumisesta ei ole suoritettava varainsiirtoveroa.
Arvopapereiden verollisena luovutuksena ei pidetä osakeannissa tapahtuvaa uusien osakkeiden merkintää. Verollisesta luovutuksesta ei myöskään ole kyse, jos yhtiö luovuttaa sellaisia osakkeita, jotka ovat tulleet yhtiön haltuun sen itselleen suuntaamassa osakeannissa (KHO 2017:39), tai jos luovutuksen kohteena on säännellyllä markkinalla ja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena oleva osake (katso tarkemmin luku 9.11).
3 Arvopaperin luovutuksen yhteydessä luovutettu lainasaatava
Varainsiirtoverolain 17 §:ään sisältyvää arvopaperin määritelmää on muutettu 1.1.2024 alkaen. Arvopaperina pidetään 17 §:n 2 momentin mukaan säännöksen 1 momentissa tarkoitetun arvopaperin luovutuksen yhteydessä tai muutoin siihen liittyen luovutettua lainasaamista luovutuksen kohteena olevan arvopaperin liikkeeseen laskeneelta yhteisöltä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalta yhteisöltä, jos luovutukset muodostavat asiallisesti yhtenäisen luovutuskokonaisuuden ja suoritus lainasaamisen luovutuksesta tulee arvopaperin luovuttajan hyväksi.
Varainsiirtoverolain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 40/2023) mukaan säännöksessä tarkoitettuna lainasaamisena pidettäisiin lainasaatavaa, joka on luovutettu arvopaperin luovutuksen yhteydessä tai siihen liittyen, kun luovutukset muodostavat asiallisesti yhtenäisen luovutuskokonaisuuden. Merkitystä ei olisi sillä, että luovutuksista sovitaan erillisillä luovutusasiakirjoilla.
Arvioitaessa sitä, onko kyse säännöksessä tarkoitetusta lainasaamisesta, merkitystä ei olisi myöskään sillä, suoritetaanko arvopaperista vastiketta vai ei. Luovutukset muodostaisivat yhtenäisen luovutuskokonaisuuden esimerkiksi silloin, kun ne olisivat ehdollisia suhteessa toisiinsa. Tyypillisesti luovutukset muodostavat asiallisesti yhtenäisen luovutuskokonaisuuden, kun arvopapereiden ja lainasaatavien myyjinä tai ostajina ovat samaan konserniin kuuluvat yhtiöt.
Hallituksen esityksen mukaan lähtökohtaisesti arvopaperin luovutus ja siihen asiallisesti liittyvä lainasaamisen luovutus tapahtuvat ajallisesti lähellä toisiaan, sillä luovutuskokonaisuus ja sen ehdot sovitaan useimmiten osana samaa neuvotteluprosessia. Pitkä ajallinen väli luovutusten välillä käytännössä johtaisi siihen, että luovutukset eivät voisi lähtökohtaisesti olla ehdollisia suhteessa toisiinsa.
Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on se, että luovutuskokonaisuuden tosiasiallinen taloudellinen sisältö on ratkaiseva arvioitaessa arvopapereiden ja lainasaatavien luovutuksista aiheutuvia veroseuraamuksia. Siksi ei ole perusteltua sitoa säännöksessä tarkoitettua asiallista yhteyttä luovutusten välillä mihinkään tiettyyn aikamääreeseen riippumatta siitä, miten luovutukset esimerkiksi sopimuksen ehdot huomioiden ovat sidoksissa toisiinsa.
Suoritus lainasaatavan luovutuksesta tulisi arvopapereiden luovuttajan hyväksi esimerkiksi, jos osakekaupan yhteydessä sovitaan siitä, että ostaja ostaa osakekaupan kohdeyhtiöltä olevan lainasaatavan osakkeiden myyjän kanssa samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä (HE 40/2023).
Hallituksen esityksen mukaan säännöksessä tarkoitettuna lainasaatavana pidettäisiin paitsi arvopaperin liikkeeseen laskeneelta yhteisöltä olevaa lainasaatavaa, myös sen kanssa samaan konserniin kuuluvalta yhteisöltä olevaa lainasaatavaa, kun se luovutetaan arvopaperin luovutuksen yhteydessä tai siihen liittyen ja suoritus lainasaatavan luovutuksesta tulee välittömästi tai välillisesti arvopaperin luovuttajan hyväksi.
Lainasaamisen katsottaisiin luovutetun osakekaupan yhteydessä tai siihen liittyen, vaikka osakkeiden ja lainasaamisen luovutus pyrittäisiin erottamaan toisistaan niin, että lainasaaminen ostetaan luovutuksensaajan kanssa etuyhteydessä olevan tahon, esimerkiksi konserniyhtiön nimiin (HE 40/2023).
Hallituksen esityksessä on lainasaatavan luovutuksesta seuraavat esimerkit:
Huomio osio alkaa
Esimerkki 1:
A Oy ostaa X Oy:ltä B Oy:n osakekannan. B Oy:llä on tytäryhtiö C Oy, joka puolestaan omistaa D Oy:n. X Oy:llä on lainasaatava D Oy:ltä. Osana B Oy:n osakekannan kauppaa sovitaan siitä, että A Oy ostaa X Oy:ltä D Oy:ltä olevan lainasaatavan. Osakkeiden ja lainasaatavan luovutuksesta laaditaan erilliset kauppakirjat. Lainasaatava on luovutettu ehdotetussa 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla arvopaperin luovutuksen yhteydessä ja luovutukset muodostavat asiallisesti yhtenäisen luovutuskokonaisuuden. Suoritus lainasaatavan suorituksesta tulee välittömästi arvopapereiden luovuttajan hyväksi.
Esimerkki 2:
A Oy ostaa X Oy:ltä C Oy:n osakekannan. X Oy:llä on lainasaatava C Oy:ltä. A Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluva B Oy ostaa osakekaupan jälkeen erillisellä kauppakirjalla X Oy:ltä lainasaatavan. Lainasaatava on luovutettu arvopaperin luovutuksen yhteydessä tai siihen liittyen ja luovutukset muodostavat asiallisesti yhtenäisen luovutuskokonaisuuden. Suoritus lainasaatavan luovutuksesta tulee välittömästi arvopapereiden luovuttajan hyväksi.
Esimerkki 3:
A Oy ostaa X Oy:ltä C Oy:n osakekannan. C Oy:tä on rahoittanut X Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluva konsernin rahoitusyhtiö B Oy. Osakekaupan jälkeen A Oy ostaa erillisellä kauppakirjalla B Oy:ltä sillä olevan lainasaatavan C Oy:ltä. Lainasaatava on luovutettu arvopaperin luovutuksen yhteydessä tai siihen liittyen ja luovutukset muodostavat asiallisesti yhtenäisen luovutuskokonaisuuden. Suoritus lainasaatavan luovutuksesta tulee välillisesti arvopapereiden luovuttajan hyväksi.
Huomio osio päättyy
Varainsiirtoverolakia ei sovelleta ulkomaisen yhteisön liikkeeseen laskeman arvopaperin luovutukseen. Siten lainasaatavia koskeva sääntely koskee kotimaisen yhteisön liikkeelle laskeman arvopaperin luovutuksen yhteydessä tapahtuvaa, kotimaiselta yhtiöltä olevan lainasaatavan luovutusta. Kotimaisen yhteisön arvopaperiin rinnastuu kuitenkin VSVL 18 §:n 2 momentin mukaan sellaisen ulkomaisen yhteisön liikkeeseen laskema arvopaperi, jonka toiminta käsittää pääasiallisesti säännöksessä tarkoitetulla tavalla Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 4:
A Oy ostaa X Oy:ltä B Oy:n osakekannan ja X Oy:llä olevan lainasaatavan C AB:lta, joka on B Oy:n Ruotsiin rekisteröity tytäryhtiö. C AB:n toiminta ei käsitä Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa. A Oy:n ei ole suoritettava varainsiirtoveroa lainasaatavan luovutuksesta, koska kyseessä on ulkomaisen yhteisön liikkeelle laskema arvopaperi.
Huomio osio päättyy
4 Varainsiirtoveron maksamisesta ja menettelystä
4.1 Yleistä ilmoittamisesta ja veron maksamisesta
Arvopaperin luovutuksesta on annettava varainsiirtoveroilmoitus Verohallinnolle. Yhteisön, yhteisetuuden, kiinteistönvälittäjän ja arvopaperikauppiaan on annettava ilmoitus sähköisesti. Tässä yhteydessä yhteisöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä ja julkisyhteisöä.
Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä veroilmoituksen antamisen paperisena. Erityinen syy on esimerkiksi se, että ulkomaisella ilmoitusvelvollisella ei ole mahdollisuutta antaa ilmoitusta sähköisesti tai sähköiselle ilmoittamiselle on tekninen este. Erityisenä syynä ei sen sijaan voida pitää sitä, että ilmoituksen antaa asiamies yhteisön tai yhteisetuuden puolesta, ellei kyse ole edellä mainitusta ulkomaisesta ilmoitusvelvollisesta.
Luonnolliset henkilöt, kuolinpesät, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt voivat antaa ilmoituksen joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Kiinteistönvälittäjät ja arvopaperikauppiaat antavat varainsiirtoveroilmoituksen sähköisesti joko OmaVerossa tai niin sanotun rajapintapalvelun kautta. Muut asiakasryhmät voivat antaa sähköisen varainsiirtoveroilmoituksen OmaVerossa.
Ilmoitus on annettava veron suorittamiselle säädetyssä määräajassa. Määräajoista eri tilanteissa kerrotaan jäljempänä luvuissa 4.2, 4.3, 4.4, 4.5 ja 4.6. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa myöhästymismaksu ja/tai veronkorotus (katso tarkemmin Verohallinnon ohje
Seuraamusmaksut varainsiirtoverotuksessa
).
Jokaisen luovutuksensaajan on annettava varainsiirtoveroilmoitus omasta saannostaan, eli usean luovutuksensaajan saantoa ei voi ilmoittaa yhdellä varainsiirtoveroilmoituksella. Erillisillä kauppakirjoilla ostetut arvopaperit tulee ilmoittaa omilla erillisillä varainsiirtoveroilmoituksilla. Jos esimerkiksi asunto-osakkeet ja autopaikan hallintaan oikeuttavat osakkeet on ostettu erillisillä kauppakirjoilla, tulee molemmista antaa omat varainsiirtoveroilmoitukset.
Jos varainsiirtoveroilmoitus on annettu virheellisenä tai puutteellisena, luovutuksensaajan on annettava korvaava ilmoitus. Ilmoitusta ei kuitenkaan voi oma-aloitteisesti korjata varainsiirtoveron suorittamisen jälkeen siten, että maksettavan varainsiirtoveron määrä muodostuu pienemmäksi kuin aiemmin on ilmoitettu. Tällaisessa tapauksessa verovelvollinen voi hakea liikaa suoritettua veroa palautettavaksi varainsiirtoveron palautushakemuksella.
Ehdollinen lisäkauppahinta, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat veron suorittamiselle säädetyn määräajan jälkeen, on ilmoitettava korvaavalla varainsiirtoveroilmoituksella (katso luku 9.5).
Luonnollisten henkilöiden, liikkeen- tai ammatinharjoittajien sekä maatalouden tai metsätalouden harjoittajien on maksettava varainsiirtovero asiakaskohtaisella varainsiirtoveron viitenumerolla. Myös yritysten- ja yhteisöiden on suositeltavaa maksaa vero varainsiirtoveron viitenumerolla, jotta maksu kohdistuu varmuudella varainsiirtoveroon. Yritykset ja yhteisöt voivat maksaa veron myös yleisellä verojen viitenumerolla, mutta silloin maksu käytetään varainsiirtoveroon vasta sen eräpäivänä. Jos yrityksellä tai yhteisöllä erääntyy muita veroja ennen varainsiirtoveroa, yleisellä verojen viitenumerolla maksettu vero käytetään ensin niihin.
Jos luovutuksensaajia on useita, on jokaisen maksettava varainsiirtovero hankkimaansa osuuteen kohdistuvasta vastikkeesta. Esimerkiksi, jos puolisot ostavat asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet puoliosuuksin, on kummankin maksettava varainsiirtovero kauppahinnan ja mahdollisen yhtiölainan puoliosuudesta. Viitenumero on näkyvissä OmaVerossa. Sitä voi myös tiedustella Verohallinnosta.
Jos rajoitetusti verovelvollinen luovutuksensaaja ilmoittaa ja maksaa varainsiirtoveron, mutta tällä ei ole olemassa asiakaskohtaista viitenumeroa, on tämän rekisteröidyttävä Verohallinnon asiakkaaksi ennen varainsiirtoveron maksamista (katso luvut 8.1 ja 8.2).
Varainsiirtoveron suorittamisvelvollisuus on täytetty, kun varainsiirtoveroilmoitus on annettu ja sitä vastaava varainsiirtovero on maksettu Verohallinnolle. Jos varainsiirtovero suoritetaan määräajan jälkeen, on myöhässä suoritetulle verolle maksettava viivästyskorkoa. Viivästyskorko lasketaan eräpäivää seuraavasta arkipäivästä maksupäivään maksupäivä mukaan lukien (
korkolaskuri
). Jos varainsiirtoveron eräpäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, ei verolle makseta viivästyskorkoa, jos vero maksetaan eräpäivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä.
Veroa ei ole suoritettava, jos veron määrä on vähemmän kuin 10 euroa per luovutuksensaaja. Varainsiirtoveroilmoitus on kuitenkin annettava silloinkin, kun veron määrä on alle 10 euroa eikä veroa tule maksettavaksi.
Jos veron peruste on ilmaistu ulkomaan rahassa, se on veroa laskettaessa muunnettava euroiksi suorittamispäivän (maksupäivän) Euroopan keskuspankin julkaiseman valuuttakurssin mukaan.
4.2 Omatoimiset osakeluovutukset
Kun arvopapereiden kauppa tai muu luovutus tehdään omatoimisesti, esimerkiksi asunto-osakekauppa ilman kiinteistönvälittäjää, varainsiirtoveroilmoitus on annettava Verohallinnolle ja vero on maksettava kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen allekirjoittamisesta.
Varainsiirtoveroilmoituksen antamisvelvollisuutta ei ole, jos kyse ei ole varainsiirtoverolaissa tarkoitetusta omistusoikeuden luovutuksesta. Ilmoittamisvelvollisuutta ei siten ole esimerkiksi ositus- tai perintösaannosta, kun osituksessa tai perinnönjaossa ei ole käytetty niin sanottuja ulkopuolisia varoja.
Ositukseen ja perinnönjakoon sekä esimerkiksi kaupan purkuihin liittyvissä omistajanvaihdoksissa ei aina ole selvää, onko kyse sellaisesta luovutuksesta, josta on annettava varainsiirtoveroilmoitus ja maksettava varainsiirtovero. Varainsiirtoveroilmoitus voidaan antaa myös, jos luovutuksensaaja on epävarma ilmoittamis- ja maksuvelvollisuudestaan.
Jos luovutuksensaaja ei ole antanut varainsiirtoveroilmoitusta tai maksanut veroa, mutta myöhemmin osoittautuu, että kyse ei ole ollut kokonaan vastikkeettomasta luovutuksesta, voi luovutuksensaajan maksettavaksi tulla veron lisäksi viivästyskorko, myöhästymismaksu tai veronkorotus. Perinnönjako- ja ositustilanteissa ilmoitukseen on liitettävä kopio ositus- ja perinnönjakokirjasta.
Kaupan purkua on käsitelty tarkemmin luvussa 9.4. Katso lisää perinnönjako- ja ositussaantojen varainsiirtoverotuksesta Verohallinnon ohjeista
Vastikkeellinen saanto jäämistöosituksessa ja perinnönjaossa
sekä
Osituksen yhteydessä tapahtuvat omistajanvaihdokset ja niihin liittyvä varainsiirtoverotus
.
Ilmoittaja saa todistuksen suoritetusta varainsiirtoverosta, kun maksu ja sitä vastaava varainsiirtoveroilmoitus on vastaanotettu Verohallinnossa. Jos annetun varainsiirtoveroilmoituksen mukaan varainsiirtoveroa ei tule suoritettavaksi (esimerkiksi verovapaa ensiasunto tai suoritettavan veron määrä olisi alle 10 euroa), todistus muodostuu sen jälkeen, kun Verohallinto on vastaanottanut varainsiirtoveroilmoituksen. Todistus tulee OmaVeroon ja lisäksi se lähetetään myös postitse niille verovelvollisille, jotka eivät ole ottaneet käyttöön sähköistä viranomaisasiointipalvelua (Suomi.fi-viestit). Todistus voidaan pyynnöstä lähettää asiamiehelle.
Todistus on esitettävä asianomaiselle yhteisölle luovutuksen osakasluetteloon merkitsemistä varten. Jos luovutuksen kohteena ovat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään kuuluvan yhtiön osakkeet, todistusta varainsiirtoverosta ei kuitenkaan tarvitse esittää asianomaiselle yhteisölle, vaan Maanmittauslaitos saa omistajanvaihdoksen rekisteröintiä varten tiedon suoritetusta verosta suoraan Verohallinnolta.
4.3 Luovutuksessa mukana kiinteistönvälittäjä, arvopaperikauppias tai pakkohuutokaupanpitäjä
4.3.1 Kiinteistönvälittäjän välittämä luovutus
Kun kyseessä on kiinteistönvälittäjän välityksin tehty luovutus, vero on suoritettava luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä. Välittäjällä on vastuu siitä, että vero maksetaan.
Välittäjän on annettava varainsiirtoveroilmoitus Verohallinnolle sähköisesti luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä. Jos varainsiirtoveroilmoituksen antaminen ei ole esimerkiksi teknisistä syistä mahdollista luovutussopimuksen tekotilaisuudessa, ilmoitus on annettu luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä, jos se annetaan viivytyksettä esteen poistuttua.
Kiinteistönvälittäjä antaa luovutuksensaajalle todistuksen varainsiirtoveron suorittamisesta. Todistus esitetään asianomaiselle yhteisölle luovutuksen osakasluetteloon merkitsemistä varten. Jos luovutuksen kohteena ovat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään kuuluvan yhtiön osakkeet, todistusta ei kuitenkaan tarvitse esittää asianomaiselle yhteisölle, vaan Maanmittauslaitos saa omistajanvaihdoksen rekisteröintiä varten tiedon suoritetusta verosta suoraan Verohallinnolta.
Edellä tässä luvussa todettu ei kuitenkaan koske uudiskohteiden luovutuksia (katso luku 4.4) tai, jos uuden asunnon siirtosopimus tehdään kiinteistönvälittäjän välityksin (katso luku 4.6).
4.3.2 Arvopaperikauppias luovutuksen osapuolena, välittäjänä tai komissionsaajana
Muissa kuin uudiskohteiden luovutuksissa ja varainsiirtoverolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettujen osakkeiden rakentamisaikana tai sitä ennen tapahtuvissa luovutuksissa vero on suoritettava luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä, kun luovutuksen osapuolena on arvopaperikauppias, tai arvopaperikauppias toimii osapuolen välittäjänä tai komissionsaajana.
Yllä mainituissa tilanteissa arvopaperikauppias on velvollinen perimään veron luovutuksensaajalta, jos tämä ei ole oma-aloitteisesti maksanut veroa. Arvopaperikauppiaalla tarkoitetaan suomalaista sijoituspalveluyritystä ja luottolaitosta sekä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja luottolaitoksen Suomessa olevaa sivuliikettä ja -konttoria. Jos luovutuksessa on osallisena, välittäjänä tai komissionsaajana useita arvopaperikauppiaita, veron perii luovutuksensaajan asiamies.
Arvopaperikauppiaan on annettava varainsiirtoveroilmoitus ja maksettava Verohallinnolle kalenterikuukautena perimänsä vero kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Jokaisesta kaupasta on annettava erillinen varainsiirtoveroilmoitus. Arvopaperikauppiaan on maksettava perimänsä varainsiirtovero käyttäen omaa viitenumeroaan.
Arvopaperikauppiaat voivat tehdä varainsiirtoveroilmoituksen ainoastaan sähköisesti OmaVerossa tai vaihtoehtoisesti lähettämällä ilmoituksen suoraan käyttämästään ohjelmistosta rajapinnan kautta Verohallintoon.
Arvopaperikauppiaan on annettava luovutuksensaajalle todistus peritystä verosta. Todistus esitetään asianomaiselle yhteisölle luovutuksen osakasluetteloon merkitsemistä varten.
Katso aiheesta tarkemmin asiakasohjeesta
Arvopaperikauppiaan varainsiirtoveroilmoitus
.
4.3.3 Arvopaperi myyty pakkohuutokaupalla tai ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä
Ulosmitattu omaisuus myydään ulosottokaaressa säädetyllä tavalla, esimerkiksi julkisessa pakkohuutokaupassa tai vapaalla myynnillä. Ulosottokaaren 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan, mitä muussa laissa säädetään pakkohuutokaupasta, koskee soveltuvin osin myös vapaata myyntiä. Varainsiirtoverolain pakkohuutokauppaa koskevaa veron ilmoittamista ja maksamista koskevaa sääntelyä sovelletaan siten myös tilanteessa, jossa arvopaperi on myyty ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä. Pakkohuutokauppaa koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos vapaa myynti annetaan muun kuin ulosottomiehen tehtäväksi.
Muissa kuin uudiskohteiden luovutuksissa ja varainsiirtoverolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettujen osakkeiden rakentamisaikana tai sitä ennen tapahtuvissa luovutuksissa varainsiirtoveron ilmoittamiselle ja maksamiselle säädetty määräaika alkaa lähtökohtaisesti kauppakirjan antamisesta, kun arvopaperi myydään pakkohuutokaupalla tai ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä.
Kun kiinteistö taikka huoneiston tai rakennuksen hallintaan oikeuttavia osakeyhtiön osakkeita on myyty huutokaupalla tai vapaasti, ulosottomies antaa ostajalle kauppakirjan, kun kauppahinta on maksettu ja myynti on tullut lainvoimaiseksi (ulosottokaaren 5 luvun 84 §).
Kun ulosottomies myy muuta kuin edellä mainittua omaisuutta, ostajalle on pyynnöstä tai tarvittaessa annettava todistus saannosta, kun kauppahinta on maksettu. Ulosottokaaren 5 luvun 3 §:n mukaan ostaja saa huutokaupalla myytyyn omaisuuteen omistusoikeuden ja oikeuden määrätä omaisuudesta, kun kauppahinta on maksettu tai, jos myynnistä on tehtävä kauppakirja, kun hän on saanut kauppakirjan.
Varainsiirtoverotuksessa luovutuspäivänä pidetään sitä päivää, jona ulosottomies on allekirjoittanut ostajalle annettavan kauppakirjan. Luovutuksissa, joista ei ulosottokaaren mukaan ole annettava kauppakirjaa (esimerkiksi muiden osakkeiden kuin asunto-osakkeiden luovutukset), pidetään luovutuspäivänä sitä päivää, jona ulosottomies antaa ostajalle todistuksen saannosta. Merkitystä ei ole sillä, milloin ostaja saa kauppakirjan tai todistuksen haltuunsa. Jos kauppakirjaa tai todistusta ei ole annettu, ostaja voi osoittaa luovutuspäivän maksutositteella, josta ilmenee maksupäivä.
Kun arvopaperi myydään pakkohuutokaupalla tai ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä, ja luovutuksensaaja maksaa varainsiirtoveron itse, vero on maksettava ja varainsiirtoveroilmoitus annettava kauppakirjan tekemisen yhteydessä. Luovutuksensaaja ei välttämättä saa kauppakirjaa haltuunsa samana päivänä, jona ulosottomies on sen allekirjoittanut. Varainsiirtoverolain mukaan myöhästymismaksu voidaan jättää määräämättä, jos veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy.
Jos varainsiirtoveroilmoituksen antaminen ei ole mahdollista kauppakirjan tekemisen yhteydessä esimerkiksi siitä syystä, että luovutuksensaaja ei saa kauppakirjaa haltuunsa allekirjoituspäivänä, ilmoitus on annettu määräajassa, jos varainsiirtoveroilmoitus annetaan viivytyksettä sen jälkeen, kun ostaja on saanut kauppakirjan. Jos luovutuksensaaja maksaa varainsiirtoveron myöhemmin kuin kauppakirjan allekirjoituspäivänä, on verolle laskettava viivästyskorkoa (
korkolaskuri
).
Jos luovutuksensaaja ei ole oma-aloitteisesti maksanut veroa, on ulosottomies velvollinen perimään veron luovutuksensaajalta. Tällöin ulosottomiehen on annettava varainsiirtoveroilmoitus ja maksettava Verohallinnolle kalenterikuukautena perimänsä vero kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä.
4.4 Uudiskohteen luovutus rakentamisaikana tai sitä ennen
Varainsiirtoveroilmoitus on annettava ja vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä, jos on kyse uudiskohteen luovutuksesta, joka tehdään rakentamisaikana tai sitä ennen tai asuntokauppalain (843/94) 4 luvun 1 §:n mukaisesta uuden asunnon kaupasta. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta, jos se ei käy ilmi liitteeksi vaadittavasta luovutussopimuksesta. Tällainen voi olla esimerkiksi rakennuttajan kirje asiakkaalle tai tosite viimeisen kauppahinnan erän maksusta.
Uuden asunnon kaupasta on kyse silloin, kun asuntokauppalain 4 luvun 1 §:n mukaisesti perustajaosakas rakentamisvaiheessa tai sen jälkeen myy asunto-osakkeen tai elinkeinonharjoittaja muuten myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa uudis- tai korjausrakentamisen jälkeen.
Uuden asunnon kauppana pidetään myös sellaisen osakkeen kauppaa, joka oikeuttaa hallitsemaan muita asumiseen läheisesti liittyviä tiloja, kuten asuinrakennusten yhteydessä olevia autotalleja tai varastotiloja. Tämä edellyttää, että esimerkiksi autotalliosakkeiden kauppa tehdään samassa yhteydessä uuden asunnon kaupan kanssa. Kauppojen ei tarvitse tapahtua samanaikaisesti, vaan ratkaisevaa on kauppojen tosiasiallinen yhteys, joka voi ilmetä esimerkiksi siten, että osapuolet ovat samoja ja että kaupat tapahtuvat lyhyen ajan kuluessa toisistaan, esimerkiksi uuden asunnon rakentamisvaiheen aikana. Merkitystä ei tällöin ole sillä, että kaupan kohteena oleva osake ei ole uudiskohde.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 5:
A ostaa rakentamisvaiheen kauppakirjalla asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat asunto-osakkeet. Asunto-osakkeen kaupan yhteydessä ostajalle on varattu mahdollisuus ostaa erillinen autotalliosake. Kun ostaja ostaa autotalliosakkeen erillisellä kauppakirjalla, on kyse uuden asunnon kauppaan liittyvästä kaupasta myös silloin, kun autotalliosake oikeuttaa jo aiemmin valmistuneeseen kohteeseen.
Huomio osio päättyy
Jos luovutus tapahtuu rakentamisaikana tai sitä aikaisemmin, määräytyvät varainsiirtoveroilmoituksen antamisajankohta ja veron suorittamisajankohta vastaavasti kuin asuntokauppalain tarkoittamassa uuden asunnon kaupassa, vaikka kyse ei ole asuntokauppalain tarkoittamasta uuden asunnon kaupasta. Aikaosuusasuntoa (osake, jonka perusteella hallitaan tiettyä rakennusta tai huoneistoa tiettynä ajanjaksona, esimerkiksi niin sanottu viikko-osake) ja erillistä autotalliosaketta koskevassa luovutuksessa varainsiirtoveroilmoituksen antamisaika ja veron maksuaika alkavat siten myös omistusoikeuden siirtymisestä, kun luovutus on tapahtunut rakentamisaikana tai sitä ennen.
Vaikka uuden asunnon kauppa tai rakentamisaikainen luovutus tehtäisiin kiinteistönvälittäjän välityksin, ei tällä ole vaikutusta ilmoittamis- ja maksuvelvollisuuden määräaikaan. Ilmoitus on annettava ja vero tällöinkin maksettava kahden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä. Välittäjällä ei ole näissä tilanteissa verovastuuta.
Asuntokauppalain 4 luvun 32 §:n mukaan ostajalla on oikeus perua kauppa ennen kuin huoneisto on luovutettu ostajan hallintaan. Jos ostaja peruu kaupan asuntokauppalain mukaisesti, ei hänelle synny varainsiirtoveron ilmoittamis- tai maksuvelvollisuutta.
4.5 Rakennuttajan konkurssin vaikutus varainsiirtoveron ilmoittamiseen ja maksamiseen
Asuntokauppalain 2 luvun 14 §:n mukaan, jos perustajaosakkaan omaisuus luovutetaan konkurssiin, konkurssipesän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava osakkeenostajille, haluaako pesä sitoutua niihin osakkeiden kauppasopimuksiin, joita perustajaosakas ei vielä ole täyttänyt. Jos konkurssipesä ei sitoudu osakkeiden kauppasopimuksiin, kullakin osakkeenostajalla on oikeus purkaa tekemänsä kauppa. Varainsiirtoveroa ei ole suoritettava eikä varainsiirtoveroilmoitusta annettava, kun kauppa puretaan.
Jos konkurssipesä ilmoittaa sitoutuvansa tehtyyn kauppasopimukseen, ei osakkeenostajalla ole oikeutta purkaa kauppaa konkurssin vuoksi, ellei ole erityistä syytä olettaa asunnon luovutuksen viivästyvän olennaisesti.
Niille osakkeenostajille, jotka eivät pura kauppaa siirtyy heti oikeus käyttää ostamiensa osakkeiden nojalla päätäntävaltaa osakeyhtiössä. Osakkeenostajien on maksettava ostamistaan osakkeista määrä, joka vastaa osakkeiden arvoa konkurssin alkamisajankohtana. Tästä määrästä vähennetään perustajaosakkaan velka asunto-osakeyhtiölle kauppahintojen mukaisessa suhteessa. Omistusoikeus osakkeisiin siirtyy ostajille maksun tapahtuessa. Osakkeenostajilla, joiden maksamat kauppahintaerät ylittävät edellä tarkoitetun määrän, on oikeus saada erotus takaisin asuntokauppalain 4 luvun 36 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.
Kun uudiskohteen osakkeita ostanut päättää jatkaa keskeneräistä rakentamishanketta perustajaosakkaan mentyä konkurssiin, aikaistuu omistusoikeuden siirtyminen alkuperäisestä sopimuksesta. Näissä tilanteissa kahden kuukauden määräaika varainsiirtoveron ilmoittamiselle ja maksamiselle lasketaan siitä hetkestä, kun osakas maksaa konkurssipesälle puuttuvan osan kauppahinnasta. Alkuperäisellä rakentamisvaiheen kauppakirjalla sovitulla omistusoikeuden siirtymisajankohdalla ja kohteen valmistumisajankohdalla ei siten ole konkurssitilanteessa merkitystä varainsiirtoveron ilmoittamisen ja maksamisen määräaikoihin.
Jos ostaja vastaavasti on maksanut perustajaosakkaalle enemmän, kuin mikä on hänen ostamiensa osakkeiden arvo konkurssin alkaessa, lasketaan kahden kuukauden määräaika alkavaksi siitä hetkestä, jolloin ostajan olisi pitänyt viimeistään ilmoittaa konkurssipesälle käyttävänsä oikeuttaan purkaa kauppa.
Veron perusteeseen luetaan perustajaosakkaalle ja konkurssipesälle maksettu kauppahinta sekä osakkaan ostamiin osakkeisiin osakkeiden omistusoikeuden siirtymishetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus tai 20 §:n 5 momentin mukainen osuus yhtiön kaikista veloista. Jos osakas on keskeneräistä rakentamishanketta jatkaessaan ottanut hanketta varten uutta lainaa, ei sitä lueta veron perusteeseen.
Jos ostaja on maksanut varainsiirtoveroa suuremmasta kauppahinnasta tai yhtiölainasta, kuin mitkä näiden lopulliset määrät ovat, voi ostaja hakea liikaa maksamaansa veroa takaisin varainsiirtoveron palautushakemuksella.
4.6 Uuden asunnon siirtosopimus ennen omistusoikeuden siirtymistä
Asunto-osakkeen hankkinut voi jo ennen rakennuksen valmistumista ja omistusoikeuden siirtymistä luovuttaa kauppasopimukseen perustuvat oikeutensa edelleen kolmannelle. Tämä oikeuksien edelleen luovutus toteutetaan yleensä käytännössä niin sanotulla siirtosopimuksella.
Vero ensimmäisestä luovutuksesta suoritetaan tällöin alkuperäisen luovutussopimuksen mukaisesta luovutushinnasta (sisältäen myös maksamattomat kauppahintaerät). Veroa ei suoriteta yhtiölainaosuudesta. Varainsiirtoveroilmoitus on annettava ja vero on maksettava kahden kuukauden kuluessa edelleen luovutuksesta. Näin on siinäkin tilanteessa, että uuden asunnon siirtosopimus tehdään kiinteistönvälittäjän välityksin. Kiinteistönvälittäjä ei ole tällöin vastuussa varainsiirtoveron suorittamisesta.
Vero jälkimmäisestä luovutuksesta eli siirtosopimuksesta suoritetaan edeltävälle luovutuksensaajalle maksetusta luovutushinnasta lisättynä mahdollisesti vielä maksamatta olevilla kauppahintaerillä sekä yhtiölainaosuudesta. Siirtosopimukseen perustuva varainsiirtoveron ilmoittamis- ja maksuvelvollisuus alkaa omistusoikeuden siirtymisestä, eli useimmiten rakennuksen valmistumisesta, ellei osakkeisiin perustuvia oikeuksia siirretä sitä ennen edelleen.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 6:
Ostaja A ostaa uuden asunnon rakennusliikkeeltä. Kauppakirjan mukainen kauppahinta on 100 000 euroa. Osakkeisiin kohdistuu yhtiölainaosuutta 200 000 euroa. Kauppahinnan maksuerät ovat 50 000 euroa, 25 000 euroa ja 25 000 euroa. Ostaja A siirtää siirtosopimuksella sopimukseen perustuvat oikeutensa edelleen B:lle 60 000 euron kauppahinnalla. Ensimmäisen kaupan kauppahintaeriä on maksamatta 25 000 euroa + 25 000 euroa.
A:n on suoritettava veroa ensimmäisestä luovutuksesta sovitusta kauppahinnasta eli 100 000 eurosta (sisältää maksamattomat kauppahintaerät 25 000 euroa + 25 000 euroa).
B:n on suoritettava veroa A:lle maksetusta kauppahinnasta 60 000 euroa, maksamattomista kauppahintaeristä 25 000 euroa + 25 000 euroa sekä yhtiölainaosuudesta 200 000 euroa, eli yhteensä 310 000 euron perusteella.
Ostaja A:n eli alkuperäisen ostajan on annettava varainsiirtoveroilmoitus ja maksettava oma veronsa kahden kuukauden kuluessa siirtosopimuksen tekemisestä.
Ostaja B:n on annettava varainsiirtoveroilmoitus ja maksettava oma veronsa kahden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä.
Huomio osio päättyy
4.7 Veron suorittamisajankohta vaiheittaisissa luovutuksissa ja vähemmistöosakkeiden lunastustilanteissa
4.7.1 Vaiheittaiset luovutukset
Esimerkiksi liikeosakkeiden luovutuksissa on tavanomaista, että luovutussopimuksen tekeminen on vaiheittainen tapahtuma (niin sanottu signing-closing-mekanismi). Ensivaiheessa (signing) osapuolet allekirjoittavat luovutusta koskevan sopimuksen, jossa sovitaan ehdoista, joiden on täytyttävä ennen kuin osapuolille syntyy velvollisuus toteuttaa luovutus (closing). Lisäksi tässä yhteydessä tyypillisesti sovitaan, että osapuolten kesken laaditaan vastaisuudessa lopullinen luovutussopimus sovittujen ehtojen toteuduttua (closing).
Luovutuksentekopäivänä, josta ilmoittamis- ja maksuvelvollisuudelle säädetty määräaika lähtee kulumaan, pidetään lopullisen luovutussopimuksen (niin sanottu closing -asiakirja tai täytäntöönpanoasiakirja) allekirjoituspäivää, jos ensivaiheen sopimus on luonteeltaan esisopimus.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 7:
A Oy allekirjoittaa sopimuksen (Share Purchase Agreement) X Oy:n osakkeiden hankkimisesta 1.1.2026. Kauppakirjassa sovitaan ehdoista, joiden on täytyttävä ennen kaupan lopullista täytäntöönpanoa. Ehtojen täytyttyä A Oy ja myyjä laativat 15.2.2026 lopullista luovutusta koskevan täytäntöönpanoasiakirjan (Closing Memorandum), jolla X Oy:n osakkeiden omistusoikeus siirtyy. Kaupantekopäivä, josta ilmoittamis- ja maksuvelvollisuudelle säädetty määräaika alkaa kulua, on täytäntöönpanoasiakirjan laatimispäivä eli 15.2.2026.
Huomio osio päättyy
Jos sen sijaan luovutus toteutetaan lykkäävä- tai purkavaehtoisena, ei tällä ole merkitystä veron suorittamisajankohdan määräytymisessä, vaan veron suorittamisajankohta määräytyy luovutussopimuksen tekohetken perusteella.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 8:
A ostaa 1.1.2026 allekirjoitetulla kauppakirjalla X Oy:n osakekannan. Kauppahinnaksi sovitaan 250 000 euroa, josta 150 000 euroa maksetaan kaupantekohetkellä ja 100 000 sovitaan maksettavaksi 1.2.2026 mennessä. Kauppakirjan mukaan omistusoikeus luovutettaviin osakkeisiin siirtyy myyjältä ostajalle, kun kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Veron ilmoittamis- ja maksuvelvollisuudelle säädetty määräaika alkaa kulua kauppakirjan allekirjoituspäivästä eli 1.1.2026.
Huomio osio päättyy
4.7.2 Vähemmistöosakkeiden lunastustilanteet
Osakkeenomistaja, jolla on yli 90 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu lunastamaan muiden osakkaiden (vähemmistöosakkeenomistajien) osakkeet. Tällaisilla vähemmistöosakkeenomistajilla on myös oikeus vaatia osakkeittensa lunastamista.
Jos lunastusoikeuden olemassaolo on lainvoimaisesti ratkaistu tai välimiehet pitävät sitä selvänä, osake siirtyy lunastajalle heti, jos tämä asettaa lunastushinnan maksamisesta välimiesten hyväksymän vakuuden. Osake siirtyy lunastajalle, vaikka lunastushintaa ei ole sovittu tai määrätty.
Lunastushinta on maksettava kuukauden kuluttua siitä, kun tuomio, jolla lunastamisesta määrätään, on saanut lainvoiman. Osake siirtyy lunastajalle lunastushinnan suorittamisella, jos se ei ole siirtynyt jo aiemmin vakuuden asettamisella.
Varainsiirtoverolakiin lisättiin 1.1.2024 21 §:n 4 momentti, jolla täsmennetään veron suorittamisajankohtaa VSVL 15 a §:n 4 momentissa tarkoitetuissa luovutuksissa, joissa vastike määrätään osakeyhtiölain 18 luvun lunastusriitojen käsittelyä koskevien säännösten mukaisessa välimiesmenettelyssä. Vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa lunastushinnan maksamisesta tai siitä, kun lunastushintaa koskeva välitystuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman taikka, jos lunastushinnan maksamisesta on asetettu vakuus, vakuuden asettamisesta.
Varainsiirtoveroilmoitus on annettava veron suorittamiselle säädetyssä määräajassa. Katso tarkemmin säännellyllä markkinalla ja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin lunastuksesta luvusta 9.11.
5 Arvopaperiluovutusten verokannoista
Varainsiirtoverokantoja laskettiin 1.1.2024 voimaan tulleella varainsiirtoverolain muutoksella. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden sekä muiden arvopaperien luovutuksissa varainsiirtovero on 1,5 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.
Lakia sovelletaan takautuvasti 12.10.2023 tai sen jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella tapahtuneeseen luovutukseen. Verokanta määräytyy lopullisen, sitovan sopimuksen allekirjoituspäivän perusteella, ei omistusoikeuden siirtymisajankohdan perusteella. Sitovan kauppakirjan allekirjoituspäivä on se päivä, jolloin osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa on sovittu arvopapereiden luovutuksesta ja luovutuksen ehdoista osapuolia sitovasti. Sopimuksen allekirjoitushetki on ratkaiseva, vaikka kauppakirjassa olisi purkavia tai lykkääviä ehtoja.
Liikeosakkeiden luovutuksissa on tavanomaista, että luovutussopimuksen tekeminen on vaiheittainen tapahtuma (niin sanottu signing-closing-mekanismi). Ensivaiheessa (signing) osapuolet allekirjoittavat luovutusta koskevan sopimuksen, jossa sovitaan ehdoista, joiden on täytyttävä ennen kuin osapuolille syntyy velvollisuus toteuttaa luovutus (closing). Varainsiirtoverokanta määräytyy lopullisen luovutussopimuksen (niin sanottu closing -asiakirja tai täytäntöönpanoasiakirja) allekirjoituspäivän perusteella, jos ensivaiheen sopimus on luonteeltaan esisopimus. Vaiheittaisia luovutuksia on käsitelty tarkemmin luvussa 4.7.1.
Ennen 12.10.2023 tehdyn sopimuksen perusteella tapahtuvassa luovutuksessa asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muiden kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Muiden arvopaperien, kuten liikeosakkeiden luovutuksesta vero on 1,6 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön määritelmää on käsitelty tarkemmin luvussa 7.1.
6 Veron laskentaperustetta koskeva yleissäännös
6.1 Yleistä veron laskentaperusteesta
Veron laskentaperustetta koskevan yleissäännöksen VSVL 20 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan vero on suoritettava kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Kauppahinnan maksamiseen rinnastetaan myyjän velasta vastattavaksi ottaminen tai myyjän velan suorittaminen.
Henki- ja eläkevakuutuskantojen luovutuksia koskevassa vuosikirjapäätöksessä KHO 2022:31 vakuutuskantojen vastuuvelkojen katteina olleiden kiinteistön ja arvopapereiden omistusoikeuden siirrosta katsottiin suoritetuksi varainsiirtoverolain 6 §:n 1 momentissa ja 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua muuta vastiketta, kun luovutuksensaajana toiminut vakuutusyhtiö oli luovutusten yhteydessä ottanut vastattavakseen vakuutuskannan vastuuvelasta ja luovuttajana toiminut vakuutusyhtiö oli tällöin vapautunut vastuuvelasta vakuutuksenottajiin nähden.
Yleissäännöksen toisen virkkeen mukaan veron perusteeseen luetaan myös suoritus ja suoritusvelvoite, joka on luovutussopimuksen ehtona, jos suoritus tulee luovuttajan hyväksi. Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin suorituksen ja suoritusvelvoitteen käsitettä sekä sitä, mitä luovuttajan hyväksi tulevalla suorituksella ja suoritusvelvoitteella tarkoitetaan.
6.2 Suoritus tai suoritusvelvoite osana veron laskentaperustetta
Jos kauppahinnan tai muun vastikkeen lisäksi on sovittu muusta suorituksesta, joka on luovutussopimuksen ehtona, tai suoritusvelvoitteesta, josta luovutuksensaaja on sitoutunut vastaamaan luovuttajalle tai muulle taholle, on tällainen suoritus tai suoritusvelvoite VSVL 20 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan vastiketta, jos suoritus tulee luovuttajan hyväksi. Säännös on laajennus verrattuna saman pykälän ensimmäiseen virkkeeseen, jonka mukaan veron perusteena on kauppahinta tai muu vastike.
Säännöstä sovelletaan siis myös muuksi kuin kauppahinnaksi nimettyihin suorituksiin. Suorituksen siviilioikeudellisella muodolla ei ole siten merkitystä. Suoritusvelvoite tarkoittaa sitä, että luovutuksensaaja tosiasiallisesti sitoutuu siihen, että suoritus luovuttajalle myös tapahtuu.
Jos luovutussopimus laaditaan vaiheittain (signing-closing) ja osapuolten kesken on sovittu, että suoritus on edellytys luovutuksen lopulliselle toteuttamiselle, on tällöin kyse laissa tarkoitetusta suoritusvelvoitteesta, vaikka lopullisessa luovutussopimuksessa tätä suoritusvelvoitetta ei ole enää tarvetta kirjata erilliseksi ehdoksi. Vaiheittaista luovutussopimusta on käsitelty luvussa 4.7.1.
Ajallisesti suoritusvelvoitteen täyttäminen voi tapahtua luovutushetkeä aikaisemmin tai myöhemmin ja luovutuksen osapuolet voivat itse ratkaista, millä siviilioikeudellisella järjestelyllä suoritusvelvoitteen täyttäminen käytännössä hoidetaan. Näillä seikoilla ei ole myöskään merkitystä sen suhteen, että suoritusvelvoite on verollista vastiketta. Järjestelyn taloudellinen sisältö on säännöksen soveltamisen kannalta ratkaisevaa (katso VaVM 33/2012 s. 3).
Varainsiirtoverolain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 125/2012) on todettu, että sovellettavaksi voi tulla varainsiirtoverolain veron kiertämistä koskeva säännös, jos luovutuksen ehtona tosiasiassa olevasta luovuttajan hyväksi tulevasta suorituksesta tai suoritusvelvoitteesta laaditaan eri asiakirja verosta välttymisen tarkoituksessa.
Edellä mainitussa hallituksen esityksessä on esimerkkinä suoritusvelvoitteesta ja suorituksesta, joka luettaisiin vastikkeeseen nimetyn kauppahinnan lisäksi, mainittu kohdeyhtiön velan maksaminen, josta ostaja on luovutussopimuksessa ottanut vastattavakseen rahoittamalla velan maksun tai suorittamalla erillisen korvauksen myyjän saatavan siirrosta.
Hallituksen esityksessä on todettu, että päätös KHO 9.5.1997 taltio 1112 merkitsi liikeosakkeiden luovutuksissa veropohjan kaventumista. Päätöksen mukaan myyjälle kaupan kohteena olevan yhtiön suorittamaa lainaosuutta ei katsottu veron perusteeksi, vaikka ostaja oli kauppakirjassa sitoutunut vastaamaan siitä, että kaupan kohteena oleva yhtiö suorittaa velan myyjälle ja ostaja oli rahoittanut velan maksun antamalla tätä varten lainan kaupan kohteena olevalle yhtiölle.
Lakimuutoksella oli tarkoitus palauttaa oikeustila, joka vallitsi ennen edellä mainitun KHO:n päätöksen antamista. Hallituksen esityksen mukaan säännöksessä tarkoitettu suoritusvelvoite on esimerkiksi kohdeyhtiön velan maksaminen, josta ostaja on luovutussopimuksessa ottanut vastattavakseen rahoittamalla sen, jollaisesta tilanteesta oli kysymys edellä mainitussa päätöksessä KHO 9.5.1997 taltio 1112.
Vuosikirjapäätöksessä KHO 2019:121 on katsottu, että kun A Oy oli kohdeyhtiön osakkeiden oston yhteydessä ostanut osakkeiden myyjiltä myös näiden kohdeyhtiöltä olevat saatavat, ei tätä voitu pitää suoritusvelvoitteen vastattavaksi ottamisena eikä varainsiirtoveroa ollut suoritettava siltä osin kuin kauppahinnan oli katsottava kohdistuneen osakaslainasaataviin. Kaupan kohteena osakkeiden ohella olleet osakaslainasaatavat eivät olleet sellaisia arvopapereita, jotka ovat varainsiirtoveron kohteena.
Päätöksessä KHO 2019:121 ei ollut kyse edellä hallituksen esityksessä kuvatusta tilanteesta, jossa ostaja on ottanut arvopaperikaupan yhteydessä vastattavakseen kohdeyhtiön velkojen suorittamisesta myyjälle, vaan osakkeiden ohella kaupan kohteena olivat myyjän ja kohdeyhtiön väliset osakaslainasaatavat.
Varainsiirtoverolain 17 §:n 2 momenttiin on 1.1.2024 lisätty säännös, jonka mukaan arvopaperina pidetään 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun arvopaperin luovutuksen yhteydessä tai muutoin siihen liittyen luovutettua lainasaamista luovutuksen kohteena olevan arvopaperin liikkeeseen laskeneelta yhteisöltä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalta yhteisöltä, jos luovutukset muodostavat asiallisesti yhtenäisen luovutuskokonaisuuden ja suoritus lainasaamisen luovutuksesta tulee arvopaperin luovuttajan hyväksi. Säännöstä sovelletaan 1.1.2024 ja sen jälkeen tehtyihin luovutuksiin. Muutoksen tavoitteena on vuoden 2013 lakimuutoksella tavoitellun oikeustilan saavuttaminen. Vaikka lainasaatavan ostoa ei edellä mainitun päätöksen KHO 2019:121 perusteella voida pitää 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun suoritusvelvoitteen vastattavaksi ottamisena, on tällaisen lainasaatavan luovutus itsessään muiden edellytysten täyttyessä 17 §:ssä tarkoitetun arvopaperin luovutus (katso luku 3).
Jos suoritusvelvoite täytetään käytännössä siten, että luovutuksensaaja tai esimerkiksi konsernin rahoitusyhtiö rahoittaa kohdeyhtiön velan maksun luovuttajalle, suoritusvelvoite on vastiketta. Tällöin ei ole merkitystä, missä muodossa kohdeyhtiön velan maksu on rahoitettu eli kohdeyhtiölle annettuna lainana vai pääomansijoituksena kohdeyhtiöön.
6.3 Suoritus tai suoritusvelvoite, joka tulee luovuttajan hyväksi
Säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi. Suoraan luovuttajalle tehty suoritus tulee säännöksessä tarkoitetulla tavalla aina hänen hyväkseen, joten se luetaan aina veron perusteeseen. Luovutuksensaajan muulle taholle kuin luovuttajalle tekemä suoritus tai suoritusvelvoite luetaan myös veron perusteeseen, jos suoritusvelvoite tulee välittömästi tai välillisesti luovuttajan hyväksi.
Hallituksen esityksen (HE 125/2012) perusteluiden mukaan suorituksen tai suoritusvelvoitteen ei tarvitse tulla välittömästi luovuttajan hyväksi, vaan riittävää on, että se tulee tämän hyväksi välillisesti jonkun muun, kuten luovuttajaan etuyhteydessä esimerkiksi määräysvallan perusteella olevan tahon kautta. Etuyhteystilanne voi perustua myös muuhun perusteeseen, kuten taloudelliseen etuyhteyteen.
Jos esimerkiksi luovutuksen kohteena olevaa yritystä on rahoittanut luovuttajan kanssa samaan konserniin kuuluva rahoitusyhtiö tai holdingyhtiö ja luovutuksensaaja maksaa kohdeyhtiön velan rahoitusyhtiölle, kyse on vastikkeeksi luettavasta kolmannelle tehdystä suorituksesta, joka tulee välillisesti luovuttajan hyväksi.
Kun luovutuksensaaja perustajaurakoitsijan tai rakennuttajan kanssa tekemässään luovutussopimuksessa ottaa vastattavakseen rakennusrahastosuorituksen suorittamisesta, suoritus tulee välittömästi kiinteistöosakeyhtiön hyväksi, mutta välillisesti luovuttajan hyväksi, joten suoritus luetaan veron perusteeseen.
Kun kyse on hankkeen rakentamisaikaisesta rahoittamisesta, perustajaurakoitsijalla tai rakennuttajalla, rahoittajataholla ja kohdeyhtiöllä on hankkeen toteuttamiseen liittyvä taloudellinen etuyhteys. Kun luovutuksen kohteena ovat ei-keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet ja perustajaurakoitsijan tai rakennuttajan ja toisaalta luovutuksensaajan välisessä sopimuksessa on sovittu suorituksesta tai suoritusvelvoitteesta suoraan rakennuttajaa lainoittaneelle taholle, suoritus tulee välillisesti luovuttajan hyväksi.
Jos luovutuksen kohteena olevaa yhtiötä on rahoittanut ulkopuolinen rahoituslaitos, jolla ei ole taloudellista kytkentää luovuttajaan, kohdeyhtiön rahoituslaitokselle olevan lainan maksun ei katsota tulevan luovuttajan hyväksi pelkästään sen perusteella, että luovuttaja on taannut kohdeyhtiön lainan. Jos kohdeyhtiö on vakavarainen ja tulisi suoriutumaan lainasta ilman takausvastuun toteutumista, lainan suorituksen ei ole katsottava tulevan luovuttajan hyväksi.
Kohdeyhtiön vakavaraisuutta arvioitaessa olennaista on se, mikä on ollut ja on kohdeyhtiön tulorahoituksen ja vapaiden omien pääomien riittävyys lainan lyhennysten ja kulujen kattamiseksi. Suoritus ulkopuoliselle rahalaitokselle voidaan katsoa tulevan luovuttajan hyväksi poikkeuksellisesti vain niissä tilanteissa, joissa myynti ja myynnin yhteydessä tapahtuva lainan maksu tai takauksen siirto on ollut ainoa vaihtoehto sille, ettei luovuttajan takausvastuu kohdeyhtiön velasta olisi realisoitunut luovuttajalle.
Jos rakennuskohde on keskeneräinen ja perustajaurakoitsijan ja kiinteistöosakeyhtiön välillä on tehty urakkasopimus ja perustajaurakoitsija luovuttaa yhtiön osakekannan edelleen, ei rakennusurakkasopimukseen perustuvaa kiinteistöyhtiön suoritusvelvoitetta pidetä vastikkeena, vaikka luovutussopimukseen on otettu maininta urakkasopimuksesta kohdeyhtiölle aiheutuvista velvoitteista. Suoritusvelvoite ei ole vastike luovutuksen kohteena olevista arvopapereista, vaan urakkasopimukseen liittyvä vastike.
Vuosikirjapäätöksen KHO 2019:122 mukaan sovitusta urakkahintavelasta vastattavaksi ottaminen ei ollut varainsiirtoveronalaista vastiketta, kun omistusoikeus kaupan kohteena olleisiin asunto-osakkeisiin siirtyi ostajalle ennen kuin urakoitsijana toimiva myyjä oli aloittanut uudiskohteen rakentamisen ja urakkahintavelan syntyminen edellytti myyjän myöhempää vastasuoritusta. Päätöksen ratkaisuseloste on seuraavanlainen:
Asunto Oy B:n ja sen osakekannan omistajan D Oy:n välillä oli solmittu urakkasopimus, jossa D Oy oli urakoitsijana sitoutunut suorittamaan kohdeyhtiön uudisrakennuksen rakennustyöt. Osakkeiden kauppakirjassa ostaja A Ky oli yhtäältä sitoutunut yhdessä kaupan kohdeyhtiön Asunto Oy B:n kanssa maksamaan urakkaerät ja toisaalta vastaamaan siitä, että kohdeyhtiö kykenee maksamaan urakkasaatavat Pankki C:lle, joka rahoitti urakkasaatavat D Oy:lle. Asunto Oy B:n osakkeiden omistusoikeus siirtyi A Ky:lle osakekauppakirjan allekirjoituksin tilanteessa, jossa myyjä-urakoitsija D Oy ei ollut aloittanut uudiskohteen rakentamista.
Koska urakkahintavelan syntyminen edellytti D Oy:n myöhempää vastasuoritusta, Asunto Oy B:llä ei ollut vielä omistusoikeuden siirtymishetkellä sellaista urakkavelkaa, joka olisi voitu kohdistaa Asunto Oy B:n osakkeisiin. Urakkahinnan maksamista koskevaa myöhempää suoritusvelvoitetta tai urakkahinnan vuoksi syntyvää velkaosuutta ei ollut luettava osakekaupan yhteydessä vastikkeeseen varainsiirtoverolain 20 §:n 1 tai 5 momentin nojalla.
Korkein hallinto-oikeus on niin sanotun valinnaisen vuokratontin osuuden lunastamista koskevassa tapauksessa ottanut kantaa varainsiirtoveron perusteena olevan suorituksen perustumisesta luovutussopimuksen ehtoon sekä suorituksen tulemisesta luovuttajan hyväksi. Vuosikirjapäätöksessä KHO 2016:6 on katsottu, että koska ostajalle ei syntynyt asunto-osakkeiden ostamiseen liittyen velvollisuutta maksaa tontinosan lunastamisesta, lunastushinnan maksaminen ei perustunut varainsiirtoverolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla asunto-osakkeiden luovutussopimuksen ehtoon.
Kun asunto-osakkeiden myyjänä ollut rakennusliike ei omistanut maa-aluetta ja kun rakennusliike ei muullakaan perusteella saanut mitään osuutta mahdollisista tonttiosuuksien kauppahinnoista, tontin lunastamiseen liittyneiden maksujen ei myöskään voitu katsoa tulevan varainsiirtoverolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla osakkeiden luovuttajan hyväksi. Asunto-osakkeiden kauppaan liittyvän varainsiirtoveron perusteena olevaan vastikkeeseen ei siten luettu niitä eriä, jotka ostaja mahdollisesti maksoi tontinosan lunastamisen vuoksi asunto-osakeyhtiölle joko rakennuksen valmistuessa tai tätä myöhemmin.
Kun kyse on edellä mainitussa päätöksessä KHO 2016:6 tarkoitetusta tilanteesta, jossa osakkeenomistaja lunastaa asunto-osakkeisiinsa kohdistuvan osuuden tontista, osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä varainsiirtoveroilmoitusta eikä maksaa varainsiirtoveroa. Merkitystä ei ole sillä, lunastetaanko tontinosa kohteen valmistumishetkellä vai myöhemmin. Asunto-osakeyhtiö veloittaa usein osakkeenomistajalta lunastettavasta tonttiosuudesta asunto-osakeyhtiölle maksettavaksi tulevan varainsiirtoveron määrän osana lunastushintaa. On huomattava, että osakkeenomistajan kannalta kyse ei kuitenkaan ole varainsiirtoveron maksamisesta, vaan tontinosan lunastushinnan suorittamisesta.
7 Yhtiölaina osana veron laskentaperustetta
7.1 Arvopaperit, joiden luovutukseen sovelletaan yhtiölainasäännöksiä
Varainsiirtoverolain 20 §:n 3 momentin mukaan vastikkeeseen luetaan lisäksi VSVL 20 §:n 4 momentissa tarkoitettu yhtiölainaosuus ja osuus rakentamisaikaisista lainoista sekä rakentamisaikana tai sitä ennen tapahtuvissa luovutuksissa VSVL 20 §:n 5 momentissa tarkoitettu velkaosuus, jos luovutuksen kohteena on:
asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osake tai asunto-osuuskunnan tai kiinteistöosuuskunnan osuus;
muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun osakeyhtiön osake, jos yhtiön toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa;
sellaisen osakeyhtiön osake, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti 1 tai 2 kohdassa tarkoitettujen osakkeiden tai osuuksien tai niiden ja Suomessa sijaitse-vien kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa; tai
sellaisen ulkomaisen yhteisön liikkeeseen laskeman arvopaperin luovutuksesta, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa ja jonka kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu suoraan tai välillisesti omistetusta Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta.
7.1.1 Asunto-osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Asunto-osakeyhtiön jokainen osake tuottaa yksin tai toisten osakkeiden kanssa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön hallinnassa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä.
Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksen mukaan jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. Vaikka keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että siihen ei sovelleta asunto-osakeyhtiölakia, sitä pidetään keskinäisenä kiinteistöosakeyhtiönä.
7.1.2 Muu kiinteistöyhtiö
Kyseessä on muu kiinteistöosakeyhtiö (ei-keskinäinen kiinteistöyhtiö), jos yhtiön toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Kun yhtiön kotipaikka on Suomessa, määräytyy Suomen verotusvallan kansainvälinen ulottuvuus liikkeeseenlaskuperiaatteen mukaisesti, jolloin merkitystä ei ole sillä, missä yhtiön varallisuus sijaitsee. Tästä syystä merkitystä ei ole sillä, sijaitseeko yhtiön omistama kiinteistö muualla kuin Suomessa. Määritelmä ei kuitenkaan edellytä, että yhtiön toiminta muodostuu yksinomaan kiinteän omaisuuden omistamisesta ja hallinnasta. (katso tarkemmin HE 125/2012).
Määritelmän piiriin kuuluvat esimerkiksi seuraavat yhtiöt ja osakkeet:
liiketoimintaa harjoittavien konsernien käyttöomaisuuskiinteistöjä hallitsevat yhtiöt
kiinteistösijoitusyhtiöt (kiinteistön/kiinteistöjen tiloja vuokrataan ulkopuolisille tahoille)
pysäköintihalliyhtiöt, jotka eivät ole asunto-osakeyhtiöitä tai keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä
golfyhtiön tai muun vastaavan yhtiön osake, joka oikeuttaa käyttämään kenttiä tai pelivuoroja
viikko- tai aikaosuusosake (lomaosake)
yhtiö, jonka toiminta käsittää pääasiallisesti metsätilojen omistamista ja hallintaa tai maatalouden tuotantokäytössä olevien maa-alueiden vuokraamista.
7.1.3 Suomalainen kiinteistöholdingyhtiö
Suomalaisella kiinteistöholdingyhtiöllä tarkoitetaan suomalaista osakeyhtiötä, jonka tosiasiallinen toiminta pääasiallisesti (käytännössä yli 50 %) käsittää edellä luvuissa 7.1.1 tai 7.1.2 tarkoitettujen osakkeiden tai niiden ja Suomessa olevien kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa. Siten suomalaisen kiinteistöholdingyhtiön osakkeet rinnastetaan luovutuksen kohteen ja sovellettavan verokannan kannalta asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tai muun kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin.
Välillisellä omistuksella tarkoitetaan yhtiön kautta tapahtuvaa omistamista. Omistuksen välillisyydellä ja omistusketjutuksen pituudella ei ole vaikutusta arvioitaessa holdingyhtiön harjoittaman toiminnan pääasiallista luonnetta. Siten holdingyhtiön toiminnan luonnetta arvioidaan soveltuvin osin samoin perustein kuin mahdollisen muun kiinteistöosakeyhtiön toiminnan luonnetta.
Jos yhtiön nimissä harjoitettu muu liiketoiminta tai välillisen omistuksen kautta harjoitetun muun liiketoiminnan tuotto on vähäistä suhteessa suoraan tai välillisesti omistettujen kiinteistöjen arvoon tai kiinteistöistä saatavaan tuottoon, on kyseessä holdingyhtiö, jonka osakkeiden luovutus rinnastetaan asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden luovutukseen.
Holdingyhtiön harjoittama välillisesti omistamiensa kiinteistöjen isännöinti- ja huoltopalvelu ei ole kiinteistöjen omistamisesta ja hallitsemisesta erillistä liiketoimintaa.
Määritelmän piiriin kuuluisivat siten esimerkiksi holdingyhtiörakenteiset kiinteistösijoitusyhtiöt ja konsernien käyttöomaisuuskiinteistöjä hallitsevat yhtiöt.
7.1.4 Ulkomainen kiinteistöholdingyhtiö
Ulkomaisella kiinteistöholdingyhtiöllä tarkoitetaan ulkomaista yhtiötä, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista ja jonka kokonaisvaroista enemmän kuin 50 % muodostuu suoraan tai välillisesti omistetusta Suomessa sijaitsevasta kiinteistöomaisuudesta, jos yhtiön osakkeiden luovutuksen osapuolista ainakin toinen on Suomessa yleisesti verovelvollinen tai varainsiirtoverolain 16 §:n 1 momentissa mainittu rahoitusalan laitoksen Suomessa oleva sivuliike tai konttori.
Suomalaista kiinteistöomaisuutta omistavan ja hallinnoivan ulkomaisen kiinteistöholdingyhtiön osakkeet rinnastuvat asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tai muun kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin. Toiminnan luonteen pääasiallisuus ratkaistaan vastaavin perustein kuin kotimaisen kiinteistöholdingyhtiön.
Arvioitaessa sitä, muodostuuko yhtiön kokonaisvaroista enemmän kuin 50 % suoraan tai välillisesti omistetusta Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta, arvostetaan omaisuus luovutushetken käypien arvojen mukaan. Jos lainkohdan edellytykset säännöksen soveltamisesta täyttyvät, on koko vastikkeesta suoritettava varainsiirtovero. Siten, jos luovutuksen kohteena on ulkomainen kiinteistöholdingyhtiö (yli 50 prosentin sääntö on täyttynyt), kuuluu veropohjaan myös ulkomaisen holdingyhtiön ulkomainen kiinteistönomistus.
7.2 Yleistä yhtiölainasääntelystä
Varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin mukaan vastikkeeseen luetaan, riippumatta siitä mitä osapuolten välillä on kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta sovittu, myös luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön lainoista. Jos luovutuksen kohteena on vain murto-osa esimerkiksi asunto-osakkeista, yhtiölainasta luetaan vastikkeeseen vain siirtyvään murto-osaan kohdistuva osuus.
Yhtiölainasääntelyä sovelletaan varainsiirtoverolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yhtiöiden osakkeiden luovutuksiin. Siten säännökset voivat tulla sovellettavaksi muun muassa asunto-osakeyhtiöiden, keskinä
Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.
