← Suomi
    VERO-VH/7526/00.01.00/2025
    Suomi

    VERO-VH/7526/00.01.00/2025 — Ennakonpidätyksen toimittaminen

    Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.

    Analysoi tämä laki tekoälyllä
    Ennakonpidätyksen toimittaminen Syventävä vero-ohje Antopäivä 19.12.2025 Versiohistoria Diaarinumero VH/7526/00.01.00/2025 Voimassaolo 1.1.2026 - Toistaiseksi Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom. Korvaa ohjeen VH/5903/00.01.00/2024 Ohje liittyy kokonaisuuteen: Palkkatulojen verotus Palkan, työkorvauksen, eläkkeen, etuuden ja muun veronalaisen suorituksen maksaja on pääsääntöisesti velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamastaan suorituksesta. Ohjeessa käsitellään ennakonpidätyksen toimittamista erilaisista suorituksista suorituksen maksajan kannalta. Ohjeessa on huomioitu Verohallinnon päätöksiin tulevat muutokset. Verokortteja ja ennakonkantoa käsitellään erillisessä Verohallinnon ohjeessa Verokortti ja ennakkovero . Ohjeessa ei käsitellä suorituksen saajan verotusta. Ohjeessa ei käsitellä myöskään ennakonpidätyksen toimittamista kansainvälisissä tilanteissa. Näitä tilanteita on käsitelty Verohallinnon ohjeissa Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus , Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus sekä Ulkomailla työskentelyn verotus . Ohjeessa ei käsitellä ennakonpidätysten maksamista eikä tietojen ilmoittamista. Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksuohjeita on Verohallinnon asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot . Palkka-, eläke- ja etuustulojen ilmoittamista on ohjeistettu tulorekisteri.fi -sivuilla. Vuosi-ilmoittamista on ohjeistettu Verohallinnon asiakasohjeessa Vuosi-ilmoitukset . 1 Yleistä ennakkoperinnästä 1.1 Ennakkoperinnän kohteena olevat tulot ja perittävät verot Ennakkoperinnästä säädetään ennakkoperintälaissa (1118/1996, jäljempänä EPL) ja sen nojalla annetussa ennakkoperintäasetuksessa (1124/1996, jäljempänä EPA). Lähes kaikista tuloverolain (1535/1992, jäljempänä TVL) mukaan verotettavista tuloista toimitetaan ennakkoperintä. Ennakkoperintä toimitetaan tuloverolaissa tarkoitetun veronalaisen tulon perusteella verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995, jäljempänä VML) ja yleisradioverosta annetussa laissa (484/2012) tarkoitettujen verojen ja maksujen suorittamiseksi. Ennakkoperintä toimitetaan seuraavien verojen ja maksujen suorittamiseksi: valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero, vakuutetun sairausvakuutusmaksu (sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu), yhteisön tulovero, yleisradiovero sekä Ahvenanmaan mediamaksu (EPL 1 § ja VML 1 §). Ennakkoperintä toimitetaan myös tuloverolain 77 §:n mukaisen verovapaan ulkomaantyötulon johdosta maksettavan vakuutetun sairausvakuutusmaksun suorittamiseksi (sairausvakuutuslain (1224/2004, jäljempänä SVL) 18 luvun 29 §:n 2 momentti). Tätä ulkomaantyötulosta toimitettavaa niin sanottua minipidätystä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa ja Ulkomailla työskentelyn verotus . Ennakkoperinnässä verot kerätään ennakkoon verovuoden aikana ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona (EPL 2 § 1 momentti). 1.2 Ennakonpidätys Ennakkoperinnän ensisijainen muoto on ennakonpidätyksen toimittaminen (EPL 2 § 1 momentti). Pääsääntö ennakkoperinnässä on, että tulosta toimitetaan ennakonpidätys, jos tulo ei ole verovapaa, ennakonkannon alaista tuloa tai tuloa ei ole vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta. Tulo voi olla vapautettu ennakonpidätyksestä ennakkoperintäasetuksen tai Verohallinnon ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta antaman päätöksen (jäljempänä VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta) nojalla. Rajoitetusti verovelvollisen saamasta tulosta peritään yleensä lähdevero. Maksajan on siten maksuhetkellä selvitettävä, onko suorituksen saaja yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Lähdeverotuksen sijaan rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta eläkkeestä ja puun myyntitulosta toimitetaan ennakkoperintä ennakonpidätyksenä. Rajoitetusti verovelvollinen voi myös tietyin edellytyksin valita verotusmenettelystä annetun lain mukaisen progressiivisen verotuksen lähdeverotuksen sijaan (esimerkiksi palkalle). Tällöin maksaja toimittaa tulosta ennakonpidätyksen. Ennakonpidätystä ei toimiteta korkotulon lähdeveron alaisista koroista (laki korkotulon lähdeverosta 1341/1990) eikä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavista lähdeveron alaisista suorituksista (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta, 627/1978). Ennakonpidätyksen sijaan kyseisistä tuloista peritään lähdevero tai korkotulon lähdevero. Ennakonpidätyksen sijaan peritään avainhenkilön lähdevero silloin, kun palkansaajaan sovelletaan lakia ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta (1551/1995, niin sanottu avainhenkilölaki). Ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä suorituksen yhteydessä tai merkitessään sitä tilille asianomaisen hyväksi (EPL 11 §:n 1 momentti). Ennakonpidätyksen toimittamistapaa ja määrää koskevia säännöksiä on ennakkoperintälain lisäksi sekä ennakkoperintäasetuksessa että Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä (jäljempänä VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä). Suorituksen maksajan on maksettava ennakonpidätys Verohallinnolle kyseisen verokauden yleisenä eräpäivänä (laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016) jäljempänä OVML, 32 §). Suorituksen maksajan tulee antaa myös tarvittavat ilmoitukset maksamastaan suorituksesta ja siitä toimittamastaan ennakonpidätyksestä. Palkka- , eläke- ja etuustulot ilmoitetaan tulorekisteriin. Vuosi-ilmoitus annetaan niistä tuloista, joita ei ilmoiteta tulorekisteriin. 1.3 Ennakonkanto Vero peritään ennakonkantona (ennakkoverona), jos veronalaisesta tulosta ei ole toimitettava ennakonpidätystä, kuten silloin, kun suorituksen maksaja ei ole ennakonpidätysvelvollinen tai on vapautettu ennakonpidätysvelvollisuudesta. Ennakonkannossa Verohallinto määrää veron (ennakkovero) kullekin verovuodelle ja verovelvollinen maksaa ennakkoverot itse Verohallinnon tilille. Verovuoden aikana verovelvollinen voi hakea ennakkoveron määräämistä, muuttamista tai poistamista. Lisäennakkoa voi hakea vasta verovuoden päättymisen jälkeen. Tässä ohjeessa ei käsitellä ennakkoveroa ja lisäennakkoa. Niitä käsitellään Verohallinnon ohjeessa Verokortti ja ennakkovero . 2 Ennakonpidätysvelvollinen 2.1 Suorituksen maksaja Suorituksen maksajan ennakonpidätysvelvollisuudesta säädetään EPL 9 §:n 1 momentissa. Säännöksen mukaan suorituksen maksaja on ennakonpidätysvelvollinen, ellei lainsäädännössä toisin säädetä tai Verohallinnon päätöksessä muuta määrätä. Työnantaja on vastuussa työntekijöille maksettavan veronalaisen palkkatulon ennakonpidätyksen toimittamisesta. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan (EPL 14 §). Työnantaja on vastuussa myös ennakonpidätyksen ja palkan perusteella määräytyvän työnantajan sairausvakuutusmaksun maksamisesta. Jos työ tehdään useamman työnantajan lukuun, he vastaavat yhteisvastuullisesti näistä velvoitteista. Työ- ja käyttökorvauksen maksajan on toimitettava ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §). Työnantajan sairausvakuutusmaksua on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työnantajan sairausvakuutusmaksu . 2.2 Luonnollinen henkilö tai kuolinpesä (kotitalous) Myös luonnollinen henkilö tai kuolinpesä (kotitalous) on yleensä velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamistaan veronalaisista suorituksista samoin edellytyksin kuin muut suorituksen maksajat. Kotitaloudelle suorituksen maksajana on kuitenkin säädetty erityinen huojennus ennakonpidätysvelvollisuudesta. Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä (kotitalous) ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä eikä maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua samalle saajalle kalenterivuonna maksamistaan suorituksista, jos maksettujen suoritusten yhteismäärä ei vuoden aikana ylitä 1 500 euroa (EPL 9 §:n 3 momentti ja EPA 13 §). Jos suoritus liittyy maksajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan (esimerkiksi kotitalouden harjoittamaan vuokraustoimintaan), ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin suorituksen koko määrästä. Kotitalouden ennakonpidätyshuojennusta ja kotitalouden ennakonpidätysvelvollisuutta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Kotitalous työn teettäjänä . 2.3 Edustusto ja ulkomainen työnantaja Vieraan valtion Suomessa oleva diplomaattinen tai muu siihen rinnastettava edustusto tai lähetetyn konsulin virasto eivät ole velvollisia toimittamaan ennakonpidätystä (EPL 16 §). Myöskään ulkomaalainen työnantaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, ei ole pääsääntöisesti ennakonpidätysvelvollinen. Lisätietoa ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuuksista on asiakasohjeissa Ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuudet ja Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus . 2.4 Sijaismaksaja ja asiamies Jos suorituksen maksajan sijasta tämän takaaja, velkoja tai muu maksaja (sijaismaksaja) suorittaa palkkasaatavan, muun palkan tai suorituksen työntekijälle tai muulle saajalle, on suorituksen maksanut velvollinen toimittamaan maksettavasta määrästä ennakonpidätyksen, jos sitä ei ole aikaisemmin toimitettu (EPL 9 §:n 2 momentti). Sijaismaksaja maksaa suorituksen toisen henkilön puolesta omilla varoillaan. Myös ulosottoviranomaisen ja konkurssipesän on sijaismaksajana toimitettava ennakonpidätys. Ulosottoviranomainen on ennakonpidätysvelvollinen ulosotossa kertyneistä varoista ja konkurssipesä suorituksesta, joka maksetaan pesään kuuluvasta omaisuudesta. Sijaismaksajalla on kaikki samat velvollisuudet kuin varsinaisella maksajallakin. Sijaismaksaja esimerkiksi toimittaa ennakonpidätyksen ja maksaa toimittamansa ennakonpidätykset Verohallinnolle. Sijaismaksajalle voidaan myös määrätä maksettavaksi laiminlyönnistä aiheutuneet seuraamukset, jos ennakonpidätys on jäänyt toimittamatta. Sijaismaksajan velvoitteita ei poista se, että sijaismaksaja perii jälkikäteen varsinaiselta maksajalta suoritukset, jotka se on tämän puolesta maksanut. Huomio osio alkaa Esimerkki 1 (palkkasaatava, sijaismaksaja): Kahdella yrityksellä, A ja B, on aliurakka samalla rakennuksella. B ei pääse tekemään omaa urakkaansa ennen kuin A on suorittanut omansa. A:n työntekijät kieltäytyvät kuitenkin työskentelemästä ennen kuin he ovat saaneet rästissä olevat palkkansa. B maksaa A:n puolesta palkkarästit. B toimii A:n sijaismaksajana. B:n velvollisuuteen toimittaa ennakonpidätys ja ilmoittaa tulo tulorekisteriin ei vaikuta se, että B velkoo jälkikäteen A:lta tämän työntekijöille maksamansa palkkarästit. Esimerkki 2 (palkkaturva, sijaismaksaja) : Työvoimaviranomaisen maksaessa palkkaturvalain (866/1998) nojalla palkkasaatavan, työvoimaviranomainen pidättää maksamastaan suorituksesta ennakonpidätyksen ja ilmoittaa tulon tulorekisteriin sijaismaksajana. Palkan sijaismaksajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua. Työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuvelvollisuus on aina varsinaisella työnantajalla (laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta (771/2016) jäljempänä TaSavaL, 4 §:n 5 momentti). Huomio osio päättyy Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta (vammaispalvelulaki, 675/2023). Käytännön syistä hyvinvointialue tai hyvinvointiyhtymä saattaa usein hoitaa avustajan palkkaamiseen liittyvät toimet avustettavan puolesta joko itse tai ostopalveluna tilitoimistolta. Hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä toimii tällöin sijaismaksajana. Sijaismaksajan velvollisuutta ilmoittaa tietoja tulorekisteriini on käsitelty tulorekisterin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset . Sijaismaksajan käsite on pidettävä erillään asiamiehenä toimimisesta. Asiamies toimii varsinaisen maksajan lukuun ja hänen nimellään. Toimiminen perustuu toimeksiantosopimukseen tai valtuutukseen. Asiamies myös käyttää maksamisessa varsinaisen maksajan (päämiehensä) varoja. Varsinainen päämies on vastuussa ennakonpidätykseen liittyvistä velvoitteista. Poikkeus tähän ovat EPL 9 §:n 4 momentissa tarkoitetut tilanteet (katso luku 2.5). Huomio osio alkaa Esimerkki 3 (tilitoimisto, asiamies): Yritys ostaa tilitoimistolta palkanlaskennan ja on valtuuttanut tilitoimiston ilmoittamaan tulot tulorekisteriin. Tilitoimisto toimii yrityksen nimissä ja maksaa palkat yrityksen varoilla. Yritys on vastuussa ennakonpidätyksen toimittamisesta ja ilmoittamisesta. Tilitoimisto toimii yrityksen asiamiehenä. Huomio osio päättyy Verohallinto voi muutoin kuin yksittäistapauksessa määrätä ennakonpidätysvelvollisen, jos maksusta vastaa sijaismaksaja (EPL 6 §:n 3 momentin 3 kohta). Jos metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava toimija toimii puukaupan välittäjänä sellaisessa yhteismyynnissä, jossa puun ostaja ei maksa kauppahintaa suoraan metsänomistajien tilille, on metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava toimija puun ostajan sijasta ennakonpidätysvelvollinen (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 2 §:n 3 momentti). 2.5 Suorituksen välittäjä Luotto- ja rahoituslaitos, muu ammattimaisen arvopaperikaupan tai arvopaperien välitystoiminnan harjoittaja sekä ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori on ennakonpidätysvelvollinen myös välittämästään ennakkoperintälain soveltamisalaan kuuluvasta korosta ja jälkimarkkinahyvityksestä (EPL 9 §:n 4 momentti). Säännös koskee vain näitä kahta tuloa ja vain säännöksessä mainittuja verovelvollisia. Muut kuin säännöksessä tarkoitetut tahot eivät ole velvollisia toimittamaan ennakonpidätystä välittämistään säännöksessä tarkoitetuista suorituksista. Huomio osio alkaa Esimerkki 4 (välittäjä, asiamies): Julkisen kaupan kohteena oleva joukkovelkakirjalaina vaihdetaan arvopaperimarkkinoilla. Välittäjä toimittaa ennakonpidätyksen luonnolliselle henkilölle välittämästään jälkimarkkinahyvityksestä. Esimerkki 5 (välittäjä, asiamies): Suomessa sijaitsevalla sivuliikkeellä on palvelusopimus ulkomaisen sijoitusrahaston kanssa voitto-osuuksien välittämisestä osuuden omistajille. Koska kyse ei ole EPL 9 §:n 4 momentin mukaisista suorituksista, sivuliikkeen ei suorituksen välittäjänä tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Huomio osio päättyy Korosta ja jälkimarkkinahyvityksestä toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty tarkemmin luvussa 9.2. 2.6 Sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö Sijoitusrahastolain (213/2019) nojalla Suomeen perustettua sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen hallinnoimansa sijoitusrahaston voitto-osuuksista. Ennakonpidätysvelvollisuus koskee myös rahastoyhtiöitä, joiden kotipaikka on ulkomailla, jos ne hallinnoivat Suomessa perustettua sijoitusrahastoa. (EPL 9 § 5 momentti) Sijoitusrahaston voitto-osuuksista toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty tarkemmin luvussa 9.3. 3 Ennakonpidätyksestä vapautetut suoritukset 3.1 Vähäiset ja satunnaiset suoritukset Ennakonpidätystä ei toimiteta eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua suoriteta, jos muun yksittäisen, satunnaisesti maksettavan ansiotulona pidettävän suorituksen määrä on enintään 20 euroa kalenterikuukaudessa (EPA 14 §). Muun suorituksen tulee euromäärän alittumisen lisäksi olla yksittäinen ja satunnainen, jotta ennakonpidätysvelvollisuutta ei synny. Muun suorituksen yksittäisyyttä ja satunnaisuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti ja erikseen kussakin maksaja–saaja -suhteessa. Yksittäisenä ja satunnaisena suorituksena pidetään enintään yhtä saman maksajan samalle saajalle kalenterikuukauden aikana maksamaa suoritusta. Huomio osio alkaa Esimerkki 6: A maksaa B:lle tammikuussa 19 euroa, helmikuussa 18 euroa ja lokakuussa 15 euroa. Suoritukset eivät liity toisiinsa. Koska kaikki suoritukset ovat yksittäisiä ja satunnaisia, ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa. Huomio osio päättyy Pääomatulosta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos suorituksen määrä on enintään 20 euroa (EPA 14 §). Myös puun myyntitulolle on säädetty euromääräinen raja ennakonpidätyksen toimittamiselle (katso tarkemmin luku 9.8). Verohallinnon päätöksessä (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) on lisäksi määritelty eräitä suorituksia, joista ei tietyn euromäärän alittuessa toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätystä ei toimiteta vähimmäismääräisestä päivärahaetuudesta, osasairauspäivärahasta, kuntoutusrahasta tai -avustuksesta, yleistukilain nojalla työttömyyden perusteella maksettavasta yleistuesta, työttömyysturvalain nojalla maksettavasta peruspäivärahasta, peruspäivärahaan liittyvästä korotusosasta, työmarkkinatuesta, työmarkkinatukeen liittyvästä korotusosasta eikä Kelan maksamasta liikkuvuusavustuksesta, jos suoritus on enintään 4 euroa päivää kohti. 3.2 Verohallinnon päätöksellä vapautetut suoritukset Verohallinnon ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta antamalla päätöksellä vapautetaan ennakonpidätyksen toimittamisesta päätöksessä mainitut suoritukset (EPL 6 §:n 3 momentin 4 kohta). Päätöksen mukaan ennakonpidätystä ei toimiteta muun muassa seuraavista suorituksista: kaupanvahvistajan palkkio lunastus- ja toimituspalkkio takauspalkkio ja takausprovisio reserviläispalkka löytöpalkkio ja luottokorttiyrityksen tai luotto- ja rahalaitoksen maksama tarkkaavaisuuspalkkio TVL 82 §:ssä tarkoitettu veronalainen stipendi, apuraha tai tunnustuspalkinto kilpailupalkinto, jollei palkinnon antaminen liity työ- tai palvelussuhteeseen taikka jollei palkinto ole sellainen muu ennakkoperintälaissa tarkoitettu palkka, työ- tai käyttökorvaus tai urheilijanpalkkio, jonka arvo ylittää 100 euroa vesialueen omistajalle palautettava kalastuksenhoitomaksu verosta vapaaksi katsottavien matkakustannuskorvausten perusteista ja määristä annetun Verohallinnon päätöksen mukaisesti luonnolliselle henkilölle maksetusta määrästä silloinkaan, kun se maksetaan muuta korvausta suorittamatta ja muutoin kuin työsuhteen perusteella luonnolliselle henkilölle maksettava lakisääteisen vakuutusmaksun palautus sairausvakuutuslain (1224/2004) ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) perusteella maksettu suoritus silloin kun se maksetaan vakuutetun antaman valtuutuksen perusteella suoraan palveluntuottajalle työnantajan työntekijälleen ottama vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus siltä osin kuin työnantajan vuotuisesti maksama määrä on työntekijää kohden enintään 8 500 euroa sellainen TVL 52 §:n mukainen korvaus, joka maksetaan säännöksessä tarkoitetun aineettoman oikeuden kokonaisluovutuksesta viive- ja viivästyskorosta (mm. viivästyneestä palkkasaatavasta) TVL 53 a §:ssä tarkoitetusta osakaslainan pääomasta kurssivoitosta, joka saadaan vaihdettaessa muuta valuuttaa Suomen rahaksi TVL 43 §:n 2 momentissa tarkoitetusta metsätalouden pääomatuloksi luettavista metsätalouteen saaduista tuista ja avustuksista metsätalouteen kohdistuvista muina kuin vakuutuskorvauksina maksettavista vahingonkorvauksista konkurssipesälle maksettavasta ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitusta työkorvauksesta, joka perustuu konkurssivelallisen ennen konkurssiin asettamista suorittamaan työhön, tehtävään tai palvelukseen. Vaikka maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätyksestä siitä vapautetuista tuloista, maksajan on yleensä ilmoitettava tulot suorituksesta riippuen joko vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tai tulorekisteriin. 4 Ennakonpidätyksen toimittaminen ja ennakonpidätyksen määrä 4.1 Ennakonpidätyksen toimittaminen rahana maksettavasta suorituksesta 4.1.1 Ennakonpidätyksen toimittaminen ja sen ajankohta Ennakonpidätys on toimitettava verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan tai verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan ennakonpidätysprosentin mukaan (EPA 4 §:n 1 momentti). Ennakonpidätys toimitetaan vähentämällä ennakonpidätyksen määrä rahana maksettavan suorituksen määrästä (EPL 11 §:n 1 momentti). Ennakonpidätys lasketaan pyöristämällä lopputulos lähimpään senttiin normaalien pyöristyssääntöjen mukaan: jos tuloksen kolmas desimaali on 1-4, pyöristys tehdään alaspäin, ja jos kolmas desimaali on 5-9, pyöristys tehdään ylöspäin lähimpään täyteen senttiin. Ennakonpidätys toimitetaan suorituksen yhteydessä tai merkitessään sitä tilille suorituksen saajan hyväksi. Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksuohjeita on Verohallinnon asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot . Palkka- , eläke- ja etuustulojen ilmoittamista on ohjeistettu tulorekisteri.fi -sivuilla. Vuosi-ilmoittamista on ohjeistettu Verohallinnon asiakasohjeessa Vuosi-ilmoitukset . 4.1.2 Ennakonpidätystä ei toimiteta rahasuoritusta suurempana Ennakonpidätystä ei toimiteta rahana maksettua suoritusta suurempana (EPL 11 §:n 2 momentti). Jos palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ennakonpidätystä ei voi toimittaa ollenkaan. Tällöin palkasta maksetaan kuitenkin työnantajan sairausvakuutusmaksu. Jos työntekijä on saanut jossain kuussa pelkästään luontoisedun, mutta hänelle maksetaan vielä saman vuoden aikana rahapalkkaa, luontoisetu on otettava huomioon tulona myöhemmin maksettavan rahapalkan ennakonpidätystä toimitettaessa. 4.2 Ennakonpidätys muusta kuin rahana maksettavasta suorituksesta 4.2.1 Muut kuin satunnaiset suoritukset Ennakonpidätys muusta kuin rahana maksettavasta suorituksesta toimitetaan eri tavalla riippuen siitä, onko suoritus satunnainen vai ei. Ennakonpidätys suorituksesta, joka ei ole satunnainen, toimitetaan maksukausittain lisäämällä suoritus rahana maksettavaan määrään (EPA 9 §:n 1 momentti). Jos suoritus on saatu esimerkiksi kesäkuussa, se huomioidaan kesäkuun ennakonpidätyksessä. Jos palkka maksetaan pelkästään muuna suorituksena kuin rahana, ei ennakonpidätystä voi lähtökohtaisesti toimittaa (katso tältä osin tarkemmin luku 4.1.2). Luontoisedut ovat useimmiten jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia etuja, joiden ennakonpidätys toimitetaan edellä mainitun mukaisesti. Tällaisia etuja ovat tyypillisesti palkansaajan jatkuvassa käytössä oleva asunto-, auto- tai puhelinetu. Työnantajalta saadusta luontoisedusta ennakonpidätys voidaan toimittaa rahapalkan maksuvuonna, jos rahapalkka ja luontoisetu kertyvät samalta kuukaudelta ja rahapalkka maksetaan luontoisedun kertymiskuukautta seuraavana kuukautena. Huomio osio alkaa Esimerkki 7: Palkansaajalla on jatkuvina luontoisetuina asunto- ja puhelinetu. Joulukuussa 2024 tehdystä työstä maksetaan rahapalkka vasta tammikuussa 2025. Vuonna 2024 saadut luontoisedut arvostetaan vuoden 2024 luontoisetuarvoihin ja niistä voidaan toimittaa ennakonpidätys tammikuussa 2025 tapahtuvan palkanmaksun yhteydessä. Joulukuussa saadut luontoisedut voidaan ilmoittaa tammikuulta annettavalla palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin. Huomio osio päättyy Luontoisetuja ja niiden arvon määrittämistä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Luontoisedut verotuksessa . 4.2.2 Satunnaiset suoritukset Jos muu kuin rahana maksettava suoritus on satunnainen, ennakonpidätys toimitetaan samana kalenterivuonna siten, että suoritus lisätään sen myöntämistä lähinnä seuraavan maksukauden aikana maksettavaan määrään. Vaihtoehtoisesti suoritus voidaan lisätä ennakonpidätystä toimitettaessa kalenterivuoden jäljellä olevien, suoritusta seuraavien maksukuukausien maksettaviin määriin jaettuna tasasuuruisiin eriin. (EPA 9 §:n 1 momentti) Edellä mainittu ensimmäinen vaihtoehto on käytännöllinen silloin, kun saatu etu on pieni ja ennakonpidätys saadaan kerralla toimitettua. Sen sijaan euromäärältään suuret edut on ennakkoperinnän vastaavuusvaatimuksesta johtuen jaettava loppuvuoden palkanmaksuihin. Satunnainen suoritus voi olla esimerkiksi työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu. Ennakonpidätyksen toimittamista työsuhdeoptiosta saadusta edusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työsuhdeoptioiden verotus . Myös luontoisetu voi olla kertaluonteinen tai satunnainen. Tällaisesta edusta on kyse esimerkiksi silloin, kun palkansaaja käyttää kertaluontoisesti työnantajan omistamaa ajoneuvoa yksityisajoihinsa. Jos satunnaisten suoritusten arvo on enintään 400 euroa vuodessa, ennakonpidätys voidaan toimittaa kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuoden viimeisen rahasuorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä (EPA 9 §:n 2 momentti). Tällöinkin suoritus on ilmoitettava tulorekisteriin sinä kuukautena, jolloin suoritus on saatu. Suoritus ilmoitetaan kokonaisuudessaan sen kuukauden ilmoituksella tulorekisteriin, jolloin etu on saatu, vaikka se otetaan huomioon ennakonpidätyksen määrää laskettaessa loppuvuoden palkanlaskennassa. 4.3 Verokortit 4.3.1 Yleistä verokorteista ja ennakonpidätystiedot maksajille Verokortin antaa Verohallinto. Jos verovelvollinen ei saa verokorttia, hän on velvollinen itse pyytämään sitä Verohallinnolta. (EPA 1 §) Suorituksen maksaja voi saada ennakonpidätyksen toimittamista varten tarpeelliset tiedot (jäljempänä ennakonpidätystiedot) sähköisesti Verohallinnolta tai suorituksen saajan esittämästä verokortista. Suorituksen saaja on velvollinen esittämään verokortin maksajalle hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua, jos suorituksen maksaja ei saa ennakonpidätystietoja sähköisesti. (EPL 10 §:n 1 momentti, EPA 2 § ja laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999) 17 §). Suorituksen saajan ei tarvitse esittää verokorttia suorituksen maksajalle, jos maksaja on saanut suorituksen saajan ennakonpidätystiedot sähköisesti Verohallinnolta tai työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 111 §:ssä tarkoitetulla ilmoituksella korvauksensaajan työnantajalta (EPA 2 §:n 2 momentti). Verokorttitietojen sähköistä välitystä on käsitelty luvussa 5. 4.3.2 Vuosittain laskettavat verokortit (perusverokortit) Verohallinto tekee viran puolesta verokortit verovelvollisille kunkin vuoden lopulla seuraavaa verovuotta varten. Näitä verokortteja kutsutaan perusverokorteiksi. Perusverokortit tehdään pääsääntöisesti kaikille, joilla on ollut ennakonpidätyksen alaista tuloa verovuotta edeltävänä vuotena. Perusverokortit tulevat voimaan tammikuun alusta (EPL 3 §:n 3 momentti). Verokortin tuloraja lasketaan verokortin voimassaoloajalle. Suorituksen saajan on huolehdittava tulorajan riittävyydestä. Eri verokortteja on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Verokortti ja ennakkovero . 4.3.3 Ennakonpidätys tammikuussa Perusverokortit tulevat voimaan tammikuun alusta (1.1.). Verokortin ennakonpidätysprosentti voi tulla voimaan ja sitä voidaan soveltaa jo ennen kuin suorituksen saaja on saanut sen tiedoksi. Ennakonpidätys toimitetaan suorituksen maksuvuodelle määrätyn ennakonpidätysprosentin mukaisesti. Jos se ei ole tammikuussa suorituksen maksajan tiedossa, suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen tammikuussa maksamastaan suorituksesta suorituksen saajan edellisen vuoden päättyessä voimassa olleen ennakonpidätysprosentin mukaan, jos se on suorituksen maksajan tiedossa. (EPL 3 § 3 momentti) Jos suorituksen maksajalla ei ole tiedossa suorituksen saajan maksuvuoden tai edellisen vuoden päättyessä voimassa ollutta ennakonpidätysprosenttia, ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena. Ennakkoperintälaissa ja -asetuksessa sekä VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä on lisäksi säädetty 60 prosentin maksimimäärästä poikkeavista ennakonpidätysprosenteista, joita sovelletaan tiettyihin tuloihin. Jos suorituksen maksaja soveltaa tammikuussa maksettavaan suoritukseen edellisen vuoden päättyessä voimassa ollutta ennakonpidätysprosenttia, tulee tammikuussa maksettu suoritus ottaa huomioon 1.1. voimaan tulleen verokortin tulorajan laskennassa maksettuna suorituksena, kun verokorttia sovelletaan myöhemmin maksettaviin suorituksiin. Suorituksen maksajan ei kuitenkaan tarvitse oikaista tammikuussa toimitettua ennakonpidätystä vastaamaan 1.1. voimaan tulleen verokortin ennakonpidätysprosenttia, kun se maksaa samalle suorituksen saajalle suorituksia tammikuun jälkeen. (EPA 4 §:n 2 momentti) 4.3.4 Muutosverokortti Perusverokorttia voidaan muuttaa, jos siinä olevissa tiedoissa (esimerkiksi tuloissa tai vähennyksissä) tapahtuu muutoksia (EPL 18 §:n 1 momentti). Jos perusverokortin tietoja muutetaan, tätä verokorttia kutsutaan muutosverokortiksi. Verohallinnon antamassa muutosverokortissa on pääsääntöisesti samat tiedot kuin perusverokortissa. Muutosverokortin tuloraja lasketaan aina verokortin voimassaoloajalle Muutosverokortti korvaa aina samaa tuloa koskevan aiemman verokortin. Maksajan on siten aina noudatettava kulloinkin voimassa olevassa muutosverokortissa olevia määräyksiä ja rajoituksia. Tämä koskee myös eläkkeen, päiväraha- tai työttömyysetuuden, vakuutuskorvauksen tai muun vastaavan ennakonpidätyksen alaisen suorituksen maksajaa (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 20 §:n 1 momentti). 4.4 Ennakonpidätyksen korottaminen suorituksen saajan vaatimuksesta Verovelvollinen voi hyvissä ajoin ennen suorituksen maksamista vaatia, että ennakonpidätys on toimitettava verokorttiin merkittyä suurempana (EPL 17 §). Verovelvollinen voi vaatia myös, että eläkkeestä, päiväraha- tai työttömyysetuudesta, vakuutuskorvauksesta tai muusta vastaavasta suorituksesta on toimitettava ennakonpidätys Verohallinnon päätöksessä esitettyä kaavamaista ennakonpidätysprosenttia suurempana (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 20 §:n 2 momentti). Suorituksen saaja voi vaatia ennakonpidätyksen toimittamista verokorttiin merkittyä ennakonpidätysprosenttia suurempana joko toistaiseksi tai määräajaksi. Vaatimuksen voi tehdä useamman kerran vuodessa edellyttäen, että itse ilmoitettu ennakonpidätysprosentti on aina suurempi tai vähintään yhtä suuri kuin voimassa oleva ennakonpidätysprosentti. Kun ennakonpidätysprosenttia on korotettu, suorituksen saaja voi vastaavasti halutessaan vaatia, että ennakonpidätys toimitetaan jälleen voimassa olevan ennakonpidätysprosentin mukaisesti. Myös näissä tilanteissa maksajan on noudatettava verokortissa olevia tulorajoja ja suorituksen saajan tulee ilmoittaa asiasta suorituksen maksajalle hyvissä ajoin ennen suorituksen maksamista. Sen sijaan verokortin ennakonpidätysprosentin alentamista ja verokortin tulorajan muuttamista on aina haettava Verohallinnolta. 4.5 Ennakonpidätys ilman verokortin ennakonpidätystietoja Ennakonpidätys toimitetaan lähtökohtaisesti aina verokortin määräyksen tai suorituksen maksajan sähköisesti Verohallinnolta saaman ennakonpidätysprosentin mukaan. Tietyille suorituksille ja tietyille verovelvollisille maksettavien suoritusten ennakonpidätykselle on kuitenkin säädetty kaavamaiset ennakonpidätysprosentit. Niitä sovelletaan, jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä suorituksen maksaja ole saanut suorituksen saajan ennakonpidätystietoja Verohallinnolta sähköisesti. Tällöin ennakonpidätyksen toimittamisessa noudatetaan ennakkoperintälaissa, -asetuksessa tai VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä määrättyjä kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja. Jos ennakonpidätyksen toimittamiselle ei ole edellä mainituissa säädöksissä säädetty tai määrätty ennakonpidätysprosenttia, ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §). 5 Ennakonpidätystietojen antaminen sähköisesti maksajille 5.1 Ennakonpidätystietojen antaminen ennakonpidätyksen toimittamista varten Verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa suorituksen maksajan yksilöimien verovelvollisten ennakonpidätyksen toimittamista varten tarpeelliset tiedot. Tiedot voidaan antaa työnantajalle tai vastaavalle suorituksen maksajalle sekä eläkkeiden ja etuuksien maksajalle. (EPL 10 §:n 1 momentti ja laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 17 §). Suorituksen maksaja tai valtuutettu voi hakea ennakonpidätystiedot joko suorasiirtomenettelyssä tai Verohallinnon Vero API rajapinnan kautta. Suorasiirtomenettelyssä saatavat ennakonpidätystiedot ovat kerran vuodessa tuloille laskettuja niin sanottuja perusverokorttitietoja. API rajapinnoista saatavat ennakonpidätystiedot ovat suorituksen maksuhetkellä voimassa olevia perusverokortin tai muutosverokortin tietoja ja voimassa olevia tai tulevaisuudessa voimaan tulevia eläkkeen ja etuuden perusverokortin tai muutosverokortin tietoja. API rajapinnan kautta ei saa tietoja rajoitetusti verovelvolliselle myönnetystä lähdeverokortista, vaan se on pyydettävä verovelvolliselta. 5.2 Ennakonpidätystietojen suorasiirto Palkan, eläkkeen ja rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätystietojen suorasiirtomenettelyssä Verohallinto luovuttaa suorituksen saajien ennakonpidätystiedot maksajille näiden tekemien saajakohtaisesti yksilöityjen pyyntöjen perusteella kerran vuodessa. Suorasiirron pyytäjän saamat ennakonpidätystiedot ovat kerran vuodessa tuloille laskettuja niin sanottuja perusverokorttitietoja. Muutosverokorttien tietoja ei voi saada sähköisesti suorasiirtomenettelyssä. Verokorttien suorasiirtopyyntöjä on mahdollista tehdä Ilmoitin -palvelua käyttäen. Jos suorituksen maksaja ei ole saanut yksittäisen suorituksen saajan ennakonpidätystietoja suorasiirrossa tai API-rajapintapalvelun kautta, suorituksen maksajan on pyydettävä suorituksen saajaa esittämään verokortin. Palkkojen, eläkkeiden ja rajoitetusti verovelvollisten eläkkeiden ennakonpidätystietojen suorasiirtomenettelyä koskevat Verohallinnon ohjeet ja tietuekuvaukset ovat sivustolla Tietuekuvaukset . 5.3 Ennakonpidätystiedot API-rajapintapalvelusta Suorituksen maksaja tai valtuutettu voi tilata yksilöityjen verovelvollisten ennakonpidätystiedot joko verokorttitietojen suorasiirtomenettelyssä tai Vero API rajapinnan kautta. Rajapinnan kautta tunnistautunut suorituksen maksaja tai valtuutettu voi hakea suorituksen saajan voimassa olevat perusverokorttien sekä muutosverokorttien ennakonpidätystiedot ennen jokaista suorituksen maksua. Jos suorituksen maksaja ottaa palkanmaksu- tai eläkkeenmaksujärjestelmässä käyttöön rajapinnan, suorituksen saajan ei tarvitse esittää verokorttia maksajalle. Jos suorituksen maksaja ei ole saanut yksittäisen suorituksen saajan ennakonpidätystietoja rajapinnan kautta, maksajan on pyydettävä suorituksen saajaa esittämään verokortin. Lisätietoa Verohallinnon Vero API rajapintapalveluista ja sen tarjoamista rajapinnoista on sivulla Vero API . 5.4 Ennakonpidätystiedot Palkka.fi -palveluun Palkka.fi -palvelua käyttävä työnantaja saa työntekijän perus- ja muutosverokortit sähköisesti Verohallinnolta. Palkka.fi hakee ja tallentaa verokorttitiedot automaattisesti työntekijätietoihin palkanlaskennan yhteydessä. Palkka.fi ei kuitenkaan hae lähdeverokortin, rajoitetusti verovelvollisen verokortin tai työ- ja käyttökorvauksen verokortin tietoja sähköisesti Verohallinnolta. Jos verokorttia ei saada sähköisesti, tulee työnantajan pyytää työntekijää esittämään verokortin ja tallentamaan sen tiedot työntekijätietoihin. 6 Ennakonpidätys ansiotuloista 6.1 Ennakonpidätys palkasta 6.1.1 Ennakonpidätyksen toimittaminen palkasta Ennakonpidätys on toimitettava palkan verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan tai verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan ennakonpidätysprosentin mukaan (EPA 4 §:n 1 momentti). Palkan verokortissa on yksi vuosituloraja. Ennakonpidätys lasketaan ennakonpidätyksen alaisesta tulosta ennakonpidätysprosentin mukaan verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti ja tulorajan ylittävästä tulon osasta lisäprosentin mukaan loppuvuoden ajan. Maksajan on otettava tulorajassa huomioon maksettavan tulon lisäksi kaikki verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset, joihin verokorttia on käytetty. (EPA 4 §:n 2 momentti.) Esimerkiksi, jos maksaja on käyttänyt samaa niin sanottua perusverokorttia palkan ja ansiotuloa olevan käyttökorvauksen ennakonpidätyksen toimittamiseen, kumpikin tulo on huomioitava tulorajan seurannassa. Ennakonpidätys toimitetaan vastaavasti myös taannehtivasti useammalta kuin yhdeltä palkkakaudelta jälkikäteen maksettavasta suorituksesta esimerkiksi urakkatyön loppusuorituksesta ja palkankorotuksesta, jotka maksetaan usein jälkikäteen. Myös taannehtivasti maksettu suoritus on otettava huomioon tulorajan seurannassa. Palkasta on toimitettava ennakonpidätys 60 prosentin suuruisena, jos suorituksen maksajalla ei ole käytettävissä suorituksen saajan ennakonpidätystietoja (EPA 3 §). Jos palkansaaja on esittänyt saman verokortin usealle eri maksajalle, palkansaajan on itse seurattava tulojen kertymistä ja tulorajan täyttymistä. Palkansaajan tulee pyytää Verohallinnolta uusi verokortti korotetulle tulolle, jos verokortin tuloraja ei ole riittävä. Työsuhteen päättyessä maksettavista palkkana pidettävistä suorituksista toimitetaan ennakonpidätys palkkatulon verokortin määräysten mukaisesti. Korvaukselle maksettavasta viivästyskorosta ei toimiteta ennakonpidätystä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 6 kohta). Viivästyskorko on kuitenkin veronalaista tuloa, joka on ilmoitettava tulorekisteriin. 6.1.2 Etukäteen maksettu palkkaennakko Työntekijälle palkkakaudelta ennen varsinaista palkanmaksupäivää etukäteen maksettu suoritus eli palkkaennakko on verotuksessa EPL 13 §:n mukaista palkkaa. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen maksetuista palkkaennakoista suorituksen maksuhetkellä (EPA 8 §). Työnantaja voi ilmoittaa tulorekisteriin maksetut palkkaennakot samassa määräajassa, kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettavan palkan edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta työnantajan velvollisuuteen toimittaa ennakonpidätys maksetuista palkkaennakoista suorituksen maksuhetkellä (HE 78/2019). Työnantaja käsittelee palkkaennakosta toimitetun ennakonpidätyksen palkkakirjanpidossa. Työntekijälle maksettava määrä on tulon nettomäärä. Huomio osio alkaa Esimerkki 8: Työntekijän palkka on 3 000 euroa kuukaudessa ja se maksetaan kuukauden 15. päivä. Helmikuun 1. päivä työntekijälle maksetaan palkkaennakkoa 1 000 euroa (brutto). Verokortin pidätysprosentti on 25 %. Palkkaennakosta toimitetaan ennakonpidätystä verokortin mukaan 250 euroa ja työntekijälle maksetaan 750 euroa (netto). Työntekijälle maksetaan loppupalkka 2 000 euroa kuukauden 15. päivä. Loppupalkasta toimitetaan ennakonpidätystä verokortin mukaan 500 euroa, jolloin työntekijälle maksetaan 1 500 euroa (netto). Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaennakon 1 000 euroa nettona, suoritus on brutotettava palkkakirjanpidossa. Huomio osio päättyy 6.1.3 Suorituksen saajan puolesta maksettu ennakonpidätys Suorituksen maksaja maksaa toimittamansa ennakonpidätyksen suorituksen saajan varoista, eikä voi maksaa ennakonpidätyksiä omilla varoillaan. Jos suorituksen maksaja kuitenkin maksaa ennakonpidätykset omilla varoillaan suorituksen saajan puolesta, maksettu ennakonpidätys katsotaan suorituksen saajan tuloksi, josta maksajan tulee antaa palkkatietoilmoitus tulorekisteriin. Suorituksen maksajan omista varoista maksama ennakonpidätys on suorituksen saajalle samaa tuloa kuin varsinainen suoritus. 6.1.4 Useita palvelussuhteita samaan työnantajaan Henkilöllä voi olla tietyissä tapauksissa samanaikaisesti eri palvelussuhteita samaan työnantajaan. Esimerkiksi julkisyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva voi saada työnantajaltaan palkkioita kunnallisista tai valtiollisista luottamustoimista. Sama työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen kaikista maksamistaan suorituksista verokortin mukaisesti. Maksajan on otettava verokortin tulorajassa huomioon kaikki verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset, joihin verokorttia on käytetty. 6.1.5 Työntekijän puolesta maksettu lasku Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta tälle kuuluvan yksittäisen laskun tai luottokorttilaskun, tai jos työntekijä on perusteettomasti käyttänyt työnantajan luottokorttia omiin menoihinsa, kyse on työntekijälle muuna kuin rahana maksetusta palkasta eli muusta luontoisedusta, josta työnantajan on toimitettava ennakonpidätys kuten muuna kuin rahana maksettavista suorituksista (katso luku 4.2). Työntekijän veronalaista etua on työnantajan työntekijän puolesta maksama määrä. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työnantaja vastaa myös edusta aiheutuneista veroista, edun määrä tulee brutottaa (katso tarkemmin luku 6.1.8). 6.1.6 Työsuhdelainan korkoetu ja työnantajan maksamat vakuutusmaksut Työsuhdelainan korkoedusta (TVL 67 §) ja työnantajan maksamista työntekijän vakuutusmaksuista (TVL 68 §) ennakonpidätys toimitetaan vähintään kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuonna tapahtuvan viimeisen rahana maksettavan suorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä (EPA 9 §:n 3 momentti). Työnantaja voi toimittaa pidätyksen useamminkin. Etu voidaan myös jaksottaa saman kalenterivuoden jäljellä oleville palkanmaksuille. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta työnantajan työntekijälleen ottamasta vapaaehtoisesta yksilöllisestä eläkevakuutuksesta siltä osin kuin työnantajan vuotuisesti maksama määrä on työntekijää kohden enintään 8 500 euroa (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 21 kohta). 6.1.7 Työ- tai virkasuhteen perusteella saatavat hyvitykset Työntekijä saattaa joissain tilanteissa saada työnantajansa maksamien kustannusten perusteella yksityiskäyttöönsä erilaisia hyvityksiä, esimerkiksi lentoihin ja majoituksiin liittyviä piste-etuja taikka bonusetuja huoltoasemilta ja kaupoista. Nämä edut ovat saajalleen lähtökohtaisesti veronalaista tuloa, mutta työnantajalla ei ole niistä ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuutta, koska kyse ei ole ennakkoperintälaissa tarkoitetusta palkkaan rinnastettavasta edusta, jos edun antaa kolmas osapuoli ilman työnantajan myötävaikutusta (KHO 2011:26). Kyseessä on työntekijän muu veronalainen ansiotulo, joka hänen tulee itse ilmoittaa veroilmoituksellaan. Erilaisia yksityishenkilöiden saamien bonusten ja vastaavien hyvitysten veronalaisuutta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Asiakasetujen verotus . 6.1.8 Nettopalkkasopimus ja nettona maksettavat yksittäiset suoritukset Työnantaja ja työntekijä voivat tehdä niin sanotun nettopalkkasopimuksen, jolla taataan työntekijälle palkkatasoksi tietty nettosumma siten, että työnantaja maksaa työntekijän palkasta menevät verot. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että tietty yksittäinen suoritus maksetaan työntekijälle nettona. Molemmissa tapauksissa työnantajan on brutotettava suoritukset. Brutottamisella tarkoitetaan maksetun nettomääräisen suorituksen muuntamista bruttomääräiseksi. Työntekijän veronalainen tulo on nettopalkan ja työnantajan maksamien verojen yhteismäärä (KHO 1969-II-589). Bruttopalkan laskemisessa voi käyttää apuna bruttopalkkalaskuria, jos koko vuoden tulo maksetaan nettona. Bruttopalkkalaskuria ei voi hyödyntää yksittäisen nettona maksettavan suorituksen brutottamiseen. Suomalaisen työnantajan on toimitettava ennakonpidätys verokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan verokortin tulorajoja noudattaen. Bruttopalkkaa verrataan verokortin tulorajaan. Työntekijän tulee pyytää Verohallinnolta uusi verokortti korotetulle tulolle, jos verokortin tuloraja ei ole riittävä. Ulkomaisen yrityksen Suomessa tehdystä työstä maksamaa nettopalkkaa on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Veronalainen palkkatulo ulkomaisen yrityksen maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstä . Huomio osio alkaa Esimerkki 9: Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän 1 000 euron suuruisen jäännösveron. Työntekijälle syntyy veronalainen etu, kun työnantaja maksaa työntekijän jäännösveron hänen puolestaan. Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työnantaja vastaa myös jäännösveron maksusta aiheutuvista veroista eli suoritus maksetaan nettona. Edun määrä täytyy siten brutottaa. Suoritus brutotetaan verokortin ennakonpidätysprosentin mukaan. Työntekijän ennakonpidätysprosentti on 20 %, jolloin bruttopalkan määrä on 1 250 euroa (1 000 / (100–20 %). Tästä muuna kuin rahana maksettua suoritusta olisi työnantajan maksaman jäännösveron osuus 1 000 euroa, rahapalkkaa 250 euroa ja ennakonpidätys 250 euroa. Huomio osio päättyy 6.2 Ennakonpidätys merityötulosta Merityötulosta säädetään tuloverolain 74 §:ssä. Merityötulona pidetään lähtökohtaisesti kaikkea aluksessa tehdystä ja aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä rahana tai rahanarvoisena etuutena saatua palkkatuloa. Ennakonpidätyksen alaista palkkaa on myös merillä ansaittu merityötulo. Merityötulon saajan merityötuloa varten määrätyssä ennakonpidätysprosentissa on otettu huomioon TVL 97 §:n mukainen merityötulovähennys, joten merityötulon ennakonpidätysprosentti on maatulon ennakonpidätysprosenttia pienempi. Tämän vuoksi työnantaja ei saa käyttää maissa ansaitun palkan ennakonpidätyksessä merityötulon ennakonpidätysprosenttia. Kaukoliikenteessä sekä niin sanotussa kolmansien maiden välisessä liikenteessä työskenteleville myönnetään merityötulovähennys korotettuna (TVL 97 §:n 3 momentti). Merityötulovähennyksen korotusta ei ole huomioitu merityötulon ennakonpidätysprosentissa. Tämän niin sanotun cross-trade ‑vähennyksen tekee merityötulon maksaja pienentämällä merityötulosta laskettua ennakonpidätystä 34 euroa jokaiselta kalenterikuukaudelta, jona palkansaajalla on oikeus kyseiseen vähennykseen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 3 §). Ennakonpidätystä ei toimiteta merityötulon ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan ulkomaisissa aluksissa saaduista tuloista eikä palkkatuloista sellaisille henkilöille, jotka eivät ole työsuhteessa laivaisäntään tai aluksen muuhun liikennöijään. Esimerkiksi satamassa siivous- tai korjaustyössä olevilta palkansaajilta tai ohjelmatoimistoon työsuhteessa olevilta esiintyviltä taiteilijoilta ennakonpidätys toimitetaan palkan ennakonpidätysprosenttien mukaan, jos suorituksen saaja asuu Suomessa ja on velvollinen maksamaan täällä veroja. Maissa ansaitun palkan ennakonpidätys toimitetaan palkalle määrättyjen ennakonpidätysprosenttien mukaan. Ulkomaisella aluksella työskentelevän Suomessa yleisesti verovelvollisen ennakkoperintä toimitetaan ennakonkantona. Rajoitetusti verovelvollisen suomalaisella aluksella tehdystä työstä saadusta merityötulosta peritään lähtökohtaisesti lähdevero. Merityötuloa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Merityötulon verotus . 6.3 Ennakonpidätys käyttökorvauksesta Käyttökorvaus on tekijänoikeuden (esimerkiksi kirjalliset teokset, taideteokset), valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden (esimerkiksi patentti, malli ja tavaramerkki) käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä maksettavaa korvausta taikka teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettavaa korvausta (EPL 25 §:n 1 momentin 2 kohta). Sen sijaan aineettomien oikeuksien kokonaisluovutuksesta saatu kauppahinta ei ole työ- eikä käyttökorvausta. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama käyttökorvaus on veronalaista ansio- tai pääomatuloa (TVL 52 §). Pääsääntöisesti käyttökorvaus on ansiotuloa. Ansiotuloa on esimerkiksi käyttökorvaus, joka perustuu sen saajan omaan toimintaan tai lahjana saadun aineettoman oikeuden perusteella kertyvä käyttökorvaus. Suorituksen maksajan tulee tarvittaessa selvittää suorituksen saajalta, onko tulo hänen veronalaista ansio- vai pääomatuloaan. Käyttökorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §:n 1 momentin 2 kohta). Ennakonpidätyksen suuruudesta säädetään ennakkoperintäasetuksessa. Ansiotuloa olevalle käyttökorvaukselle ei tehdä perusverokorttia. Ansiotuloa olevasta käyttökorvauksesta ennakonpidätys toimitetaan käyttökorvaukselle määrätyn muutosverokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan tai toissijaisesti palkkaa varten määrätyn perusverokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan (EPA 10 §). Jos ansiotuloa olevaa käyttökorvausta saava luonnollinen henkilö ei esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §). Jos käyttökorvaus perustuu perintönä tai testamentilla saatuun tai vastiketta vastaan hankittuun oikeuteen, se on luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaista pääomatuloa. Pääomatuloa olevasta käyttökorvauksesta suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 30 prosentin suuruisena (EPA 15 §:n 1 momentin 2 kohta). Kaavamaista ennakonpidätysprosenttia ei käytetä, jos suorituksen saaja esittää suorituksen maksajalle käyttökorvausta varten määrätyn muutosverokortin hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua. Muutosverokortilla ennakonpidätysprosentti voi olla pienempi kuin kaavamainen ennakonpidätysprosentti. Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle maksettavasta käyttökorvauksesta on 13 prosenttia (EPA 15 §:n 3 momentti). Jos suorituksen saaja on maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä, ei ennakonpidätystä toimiteta. Mahdollinen arvonlisäveron osuus vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPA 10 § ja 15 §:n 4 momentti). 6.4 Ennakonpidätys työkorvauksesta 6.4.1 Yleistä Työkorvauksella tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta). Työkorvaus on saajansa elinkeinotoiminnan tuloa tai muuta ansiotuloa. Sitä, onko suoritus luonteeltaan palkkaa, työkorvausta, tavaran kauppahintaa, osittain tavaran kauppahintaa ja osittain palvelua vai vuokraa, on käsitelty tarkemmin erillisessä Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa . Työkorvauksen maksajan on toimitettava maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys vain, jos työkorvauksen saajaa ei ole suorituksen maksuhetkellä merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta). Ennakkoperintärekisterissä olevan yrittäjän kuolema ei vaikuta ennakkoperintärekisteröintiin. Kuolinpesä on ennakkoperintärekisterissä siihen saakka, kunnes kuolinpesä lopullisesti jaetaan ja se tekee lopettamisilmoituksen. Työkorvauksen maksajan on toimitettava ennakonpidätys, vaikka se maksaa työkorvauksen rahoitusyhtiölle sen vuoksi, että työkorvauksen saaja on myynyt tai siirtänyt laskusaatavan rahoitusyhtiölle. Maksajan on toimitettava ennakonpidätys myös konkurssipesälle maksettavasta työkorvauksesta, jos työ on tehty konkurssiin asettamisen jälkeen eikä konkurssipesä ole suorituksen maksuhetkellä merkittynä ennakkoperintärekisteriin. Sen sijaan konkurssipesälle maksettavasta suorituksesta, joka perustuu konkurssivelallisen ennen konkurssiin asettamista suorittamaan työhön, tehtävään tai palvelukseen, ei ole toimitettava ennakonpidätystä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 24 kohta). Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle luonnolliselle henkilölle maksettavasta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys työkorvausta varten määrättyjen ennakonpidätystietojen mukaan (EPA 10 §). Palkkaa varten määrättyjä ennakonpidätystietoja ei siis voi käyttää ennakonpidätyksen toimittamiseen työkorvauksesta. Jos työkorvauksen saaja ei esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §). Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle, yleishyödylliselle yhteisölle ja yhtymälle maksettavasta työkorvauksesta ennakonpidätys on 13 prosenttia (EPA 15 §:n 3 momentti). Maksaja voi vähentää maksamastaan työkorvauksesta arvonlisäveron osuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPA 10 § ja 15 §:n 4 momentti). Vähentämisen edellytyksenä on, että saaja kuuluu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Suorituksen saaja voi ilmoittaa suorituksen maksajalle, jos hän haluaa ennakonpidätyksen toimitettavan suurempana kuin EPA 15 §:n 3 momentissa on säädetty (EPL 17 §). Ennakonpidätysprosenttia ei voi muuttaa maksajan aloitteesta. Ennakkoperintärekisteriä ja ennakkoperintärekisteröintiä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan . 6.4.2 Kustannusten korvaukset Toimeksiantosuhteessa sovitaan yleensä kokonaiskorvauksesta, jolla toimeksisaaja kattaa kaikki työn suorittamisesta aiheutuneet kustannuksensa. Työkorvaus voi sisältää työkorvauksen saajalle työstä aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi työvälineistä tai valmistus- ja tarveaineista aiheutuvia menoja taikka matkakustannuksia. Maksaja ei voi korvata ennakonpidätystä toimittamatta työkorvauksen maksamisen yhteydessä työkorvauksen saajalle työstä aiheutuneita muita kustannuksia, kuten esimerkiksi työvälineistä, valmistus- ja tarveaineista ja matkoista aiheutuvia kustannuksia. Työkorvauksen saajalle maksetut matkakustannusten korvaukset eivät ole verovapaita, koska kustannusten korvaukset voivat olla verovapaita vain silloin, kun ne on maksettu palkansaajalle (TVL 71 §:n 1 momentti). Myöskään muita työstä aiheutuneita kustannuksia ei voi maksaa työkorvauksen saajalle verovapaasti. Työhön liittyvät kustannukset voidaan korvata ennakonpidätystä toimittamatta vain palkansaajille (EPL 15 §:n 1 momentti). Jos työkorvauksen saajana on luonnollinen henkilö, työkorvauksen maksaja voi kuitenkin maksaa tälle ennakonpidätystä toimittamatta Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen (jäljempänä kustannuspäätös) mukaiset matkakustannusten korvaukset, jos niiden maksamisen edellytykset täyttyvät (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 16 kohta). Myyjälle maksettu vastike voi sisältää sekä tavaran kauppahintaa että työkorvausta, esimerkiksi asennustyötä. Jos työn osuus on eritelty laskulla tai sen liitteellä, taikka tavara ja työkorvaus on laskutettu eri laskuilla, maksaja toimittaa ennakonpidätyksen vain työn osuudesta, jos suorituksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Tavaran ja palvelun myynnistä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa . Huomio osio alkaa Esimerkki 10: A Oy ostaa ammatinharjoittaja B:ltä toimistotilojen perussiivouksen. Työn arvonlisäveroton kokonaishinta on 2 000 euroa. Kokonaishinta on eritelty laskulla muodostuen työn osuudesta 1 623 euroa, pesuaineista ja siivousvälineistä 200 euroa sekä matkakuluista 177 (300 km x 0,59 €/km) euroa. Arvonlisäveron määrä on 480 euroa. B ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, joten B:lle maksetusta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen alaista suoritusta ovat työstä, pesuaineista ja siivousvälineistä maksetut vastikkeet. Kustannuspäätöksen mukaisesti maksetuista matkakustannusten korvauksista ja arvonlisäveron osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätys toimitetaan siten yhteensä 1 862 eurosta. Esimerkki 11 : C Oy ostaa ammatinharjoittaja T:ltä ilmalämpöpumpun asennettuna. Työn arvonlisäveroton kokonaishinta on 2 000 euroa. Kokonaishinta on eritelty laskulla muodostuen työn osuudesta (asennus) 700 euroa, ilmalämpöpumpusta 1 200 euroa ja matkakuluista 100 euroa. Arvonlisäveron määrä on 480 euroa. T ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, joten T:lle maksetusta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen alaista suoritusta ovat työstä (asennuksesta) ja matkakuluista maksetut vastikkeet. Ilmalämpöpumpun ja arvonlisäveron osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätys toimitetaan siten yhteensä 800 eurosta. Ennakonpidätys toimitetaan myös matkakuluista, koska matkakulut on laskutettu kokonaiskorvauksena eikä maksamisen perusteita ja määriä ole eritelty. Huomio osio päättyy 6.4.3 Työkorvaus työyhteenliittymälle Työyhteenliittymä on kahden tai useamman elinkeinotoimintaa harjoittavan verovelvollisen muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on ennalta sovitun rakennustyön tai muun siihen rinnastettavan työn suorittaminen (katso TVL 4 §:n 2 momentti). Työyhteenliittymän osakkaat käsittelevät osuutensa työyhteenliittymän tuloista ja menoista osana omaa elinkeinotoimintaansa. Koska työyhteenliittymä ei harjoita itsenäistä elinkeinotoimintaa, sitä ei merkitä ennakkoperintärekisteriin. Työyhteenliittymän osakkaat voidaan sen sijaan merkitä ennakkoperintärekisteriin edellytysten täyttyessä (EPL 25 ja 27 §). Työyhteenliittymän jäsenen ennakkoperintärekisteröinnistä riippuu, toimitetaanko työkorvauksesta ennakonpidätys vai ei. Rekisteröintiasema on tarkistettava jokaisen suorituksen maksamisen yhteydessä. Työyhteenliittymälle maksettavasta työkorvauksesta ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä, jos kaikki työyhteenliittymän osakkaat on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos yhtä tai useampaa osakasta ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Maksaja voi kuitenkin jättää ennakonpidätyksen toimittamatta ennakkoperintärekisteriin merkitylle työyhteenliittymän osakkaalle kohdistuvasta osasta työkorvausta, jos maksajalle esitetään selvitys siitä, miten työkorvaus jakaantuu työyhteenliittymän osakkaiden kesken. Jos laskulla ei ole eritelty, miten työkorvaus jakaantuu työyhteenliittymän osakkaiden kesken, ennakonpidätys toimitetaan kuten yhteissuorituksesta 50 prosentin suuruisena (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 2 §). Verotuksen toimittamista varten työkorvauksen saajat voivat esittää Verohallinnolle selvityksen siitä, miten työkorvaus ja ennakonpidätys jakaantuvat saajien kesken, jolloin verotus toimitetaan esitetyn selvityksen mukaan. 6.5 Ennakonpidätys urheilijan tuloista 6.5.1 Palkat, palkkiot ja palkinnot Kun urheilija on ennakkoperintälain tarkoittamassa työsuhteessa korvauksen maksajaan, työnteosta eli harjoittelusta ja kilpailemisesta maksettava korvaus on urheilijan palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys (EPL 13 §, katso luku 6.1). Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan. Urheilijan palkkio on välittömästi tai välillisesti urheilusuorituksen perusteella maksettu korvaus, joka ei ole palkkaa. Urheilijan palkkio perustuu urheilijan henkilökohtaiseen panokseen, urheilusuoritukseen tai urheilijan statukseen. Urheilemisesta, esimerkiksi sijoituksen tai suorituksen perusteella, saadut kilpailupalkinnot ovat urheilijan palkkiota. Urheilijan palkkiolle ei tehdä perusverokorttia. Urheilijan palkkioista ja palkinnoista ennakonpidätys toimitetaan urheilijan palkkiolle määrätyn muutosverokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan tai toissijaisesti palkkaa varten määrätyn perusverokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan (EPA 4 § ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 17 §). Urheilijan palkkioista on toimitettava ennakonpidätys riippumatta siitä, millä tasolla ja kuinka tavoitteellisesti urheilua harrastetaan. Kilpailupalkinnot, joita ei voida pitää palkkana, työ- tai käyttökorvauksena ja joiden verovuonna saatu yhteenlaskettu arvo on korkeintaan 100 euroa, eivät kuitenkaan ole veronlaista tuloa (TVL 84 a §). Kilpailupalkinnosta, jonka arvo ylittää 100 euroa, ei toimiteta ennakonpidätystä, jollei palkinnon antaminen liity työ- tai palvelussuhteeseen taikka jollei palkinto ole sellainen muu ennakkoperintälaissa tarkoitettu palkka, työ- tai käyttökorvaus tai urheilijanpalkkio (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 14 kohta). Urheilijan palkkiota maksavat voivat korvata suorituksen saajan vaatimuksesta hänelle välittömästi työstä johtuvia kustannuksia ennakonpidätystä toimittamatta tai vähentää kustannusosuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPL 15 §:n 5 momentti, katso luku 8). Muu kuin rahana annettava etu arvioidaan ennakonpidätystä toimitettaessa tavallisesti käypään arvoon tai Verohallinnon vuosittain antaman luontoisetupäätöksen mukaisesti. Pelkästä luontoisedusta tai tavarapalkkiosta tai -palkinnosta ennakonpidätystä ei voida toimittaa, koska ennakonpidätys voidaan toimittaa vain rahana maksettavasta määrästä (EPL 11 §:n 2 momentti). Urheilijan saamia palkkioita, palkintoja ja apurahoja on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus . Ennakkoperintälain 15 §:ssä tarkoitettujen työstä välittömästi johtuvien kustannusten korvaamista ja kustannusten huomioimista ennen ennakonpidätyksen toimittamista on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä . 6.5.2 Rahastoidut urheilutulot Urheilija voi siirtää välittömästi urheilemisesta saatuja tuloja ilman välittömiä veroseuraamuksia valmennusrahastoon ja urheilijarahastoon (TVL 116 a-c §). Ennakonpidätystä ei toimiteta, kun välittömästi urheilemisesta saatu urheilutulo maksetaan suoraan valmennus- tai urheilij

    Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.

    Aiheeseen liittyvät oppaat, UKK ja sopimuspohjat