← Suomi
    VERO-VH/7527/00.01.00/2025
    Suomi

    VERO-VH/7527/00.01.00/2025 — Työsuhdeoptioiden verotus

    Oikeudellista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa oleva teksti virallisesta lähteestä.

    Analysoi tämä laki tekoälyllä
    Työsuhdeoptioiden verotus Syventävä vero-ohje Antopäivä 27.1.2026 Versiohistoria Diaarinumero VH/7527/00.01.00/2025 Voimassaolo 27.1.2026 - Toistaiseksi Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom. Korvaa ohjeen VH/7145/00.01.00/2024 Ohje liittyy kokonaisuuteen: Palkkatulojen verotus Työsuhdeoptiolla tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan sopimuksen tai muun sitoumuksen perusteella. Tässä ohjeessa käsitellään työsuhdeoptioiden verotusta palkansaajan tuloverotuksessa, työnantajan ennakkoperinnässä ja elinkeinotulon verotuksessa, varainsiirtoverotuksessa sekä perintö- ja lahjaverotuksessa. Ohje korvaa aikaisemman samannimisen ohjeen. Ohjeeseen on päivitetty sairausvakuutusmaksuprosentit. Lisäksi lukuihin 5.1 ja 5.6 on tehty pieniä täsmennyksiä, joilla ei ole vaikutusta sisältöön. 1 Yleistä työsuhdeoptioista 1.1 Keskeisiä käsitteitä Optio-oikeudella ( optiolla ) tarkoitetaan oikeutta saada tai ostaa kohde-etuus ennalta määrätyin ehdoin. Osakeoptiossa option kohde-etuus on osake. Keskeisiä optio-oikeuteen liittyviä ehtoja ovat osakkeen hankinta-ajankohta ja hankintahinta. Optiosta saatu etu perustuu siihen, että optiolla voi hankkia kohde-etuuden sen käypää arvoa alempaan hintaan. Jos optio on luovutuskelpoinen ja sillä on jälkimarkkinat, optiota voidaan hyödyntää myös myymällä optio. Työsuhdeoptiolla tarkoitetaan työsuhteen perusteella saatua optio-oikeutta. Tuloverolain (1535/1992, TVL) 66 §:n 3 momentissa on työsuhdeoption määritelmä, jonka mukaisesti ratkaistaan, sovelletaanko optiojärjestelyyn työsuhdeoption verotusta koskevia tuloverolain säännöksiä. Työsuhdeoption määritelmää on käsitelty yksityiskohtaisesti jäljempänä luvussa 1.2. Työsuhdeoption elinkaareen liittyvät tyypillisesti muun muassa seuraavat vaiheet: lupaus option myöntämisestä (promise), optioiden saaminen/merkitseminen (grant), ansaintajakso (vesting period), ansaintahetki (vesting), käyttäminen (exercise) ja rajoitusjakso (restriction period). Päätöksen työsuhdeoptioiden antamisesta tekee osakeyhtiössä lähtökohtaisesti yhtiökokous. Yhtiökokous voi myös antaa hallitukselle valtuutuksen päättää työsuhdeoptioiden antamisesta. Optio-ohjelman ehtoihin saattaa myös sisältyä ansaintajakso, jonka aikana palkansaajalle asetetaan tiettyjä ehtoja, joiden täyttäminen ratkaisee hänen saamiensa optioiden määrän. Optio-ohjelman ehdoissa määritellään tietty ajankohta, josta alkaen palkansaaja saa käyttää merkitsemiään työsuhdeoptioita. Tämän ajankohdan jälkeen palkansaaja voi merkitä osakkeita ja mahdollisesti myös luovuttaa työsuhdeoptioita. Merkittyihin osakkeisiin saattaa liittyä rajoitusjakso, jonka aikana palkansaaja ei saa luovuttaa osakkeita. Optio-ohjelman ehdoista riippuen palkansaaja saattaa myös menettää merkitsemänsä osakkeet, jos hänen työsuhteensa päättyy kannustinjärjestelmän rajoitusjakson aikana. 1.2 Tuloverolain työsuhdeoption määritelmä Työsuhdeoptioiden verotuksesta säädetään TVL 66 §:n 3 momentissa seuraavasti: Veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan sen luovutus. Tällöin edun arvoksi katsotaan työsuhdeoption luovutushinta vähennettynä luovuttajan maksamalla hinnalla. Työsuhdeoption perusteella saatua etua pidetään työsuhdeoption alkuperäisen saajan veronalaisena ansiotulona siinäkin tapauksessa, että hän on luopunut oikeudestaan lahjoittamalla työsuhdeoption edelleen tai muutoin luovuttanut työsuhdeoption intressipiirissään olevalle taholle. Näitä luovutuksia ei pidetä työsuhdeoption käyttämisenä. TVL 66 §:n 3 momentti sisältää itsenäisen vero-oikeudellisen työsuhdeoption määritelmän, joka on lain sanamuodon perusteella laaja. Lainkohdan perusteella työsuhdeoptiona pidetään työsuhteeseen perustuvaa etua saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella. Lain esitöissä on myös nimenomaisesti todettu, että työsuhdeoption käsite on säännöstä tulkittaessa ymmärrettävä laajasti (HE 175/1994 vp). Säännöstä on myös oikeus- ja verotuskäytännössä tulkittu laajasti (katso esimerkiksi KHO 2009:8 ja KHO 2014:66). Jäljempänä tässä ohjeessa osakkeilla tarkoitetaan myös säännöksessä mainittuja osuuksia. TVL 66 §:n 3 momentissa on esimerkkeinä työsuhdeoptiosta mainittu vaihtovelkakirjalainaan, optiolainaan ja optio-oikeuteen perustuvat järjestelyt. Työsuhdeoptioksi voidaan näiden lisäksi katsoa esimerkiksi erilaiset osakepalkkiojärjestelyt ja rajoitettuihin osakkeisiin perustuvat järjestelyt. Esimerkkejä erilaisista työsuhdeoptiojärjestelyistä on jäljempänä ohjeen luvussa 1.4. Ensimmäinen keskeinen edellytys tuloverolain 66 §:n 3 momentin soveltamiselle on se, että järjestelyssä työntekijä saa tai hankkii osakkeita niiden käypää arvoa alempaan hintaan. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, säännös ei sovellu. Tämän vuoksi esimerkiksi synteettiset optiot jäävät säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Osakkeita ei tarvitse saada palkansaajan työnantajalta eikä osakkeiden tarvitse olla sen yhtiön osakkeita, johon palkansaaja on työsuhteessa. Työsuhdeoptiota koskevaa säännöstä voidaan siten soveltaa esimerkiksi silloin, kun tytäryhtiön palveluksessa olevat palkansaajat saavat optiojärjestelyn perusteella oikeuden merkitä konsernin emoyhtiön osakkeita. Toinen keskeinen edellytys työsuhdeoptiota koskevan säännöksen soveltumiselle on se, että etu on saatu työsuhteen perusteella. Tätä ei ratkaista yksin sen perusteella, onko option tai osakkeen antanut verovelvollisen oma työnantaja, vaan sen perusteella, johtuuko edun saaminen työskentelystä kyseisen työnantajan palveluksessa. Jos etua ei ole saatu työsuhteen perusteella, kyseessä ei ole työsuhdeoptio. Poikkeus tähän ovat toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenelle annetut edut, joihin säännöstä sovelletaan, vaikka mainitut henkilöt eivät ole työsuhteessa (katso luku 2.1 jäljempänä). TVL 66 §:n 3 momentin soveltamisalaa ei ole rajattu tietyssä oikeudellisessa muodossa toteutettuun järjestelyyn. Lainkohdassa tarkoitettu työsuhdeoptiojärjestely voidaan siten toteuttaa paitsi osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia antamalla, niin myös muulla tavalla. Työsuhdeoptiona voidaan pitää esimerkiksi merkintäoikeuksien antamista, jos osakkeiden merkintäaika on huomattavan pitkä (KHO 2009:8). Myös erilaiset holdingyhtiötä käyttäen toteutetut järjestelyt ovat pääsääntöisesti laissa tarkoitettuja työsuhdeoptioita (KHO 2014:66). TVL 66 §:ssä on työsuhdeoptiota koskevien säännösten ohella säännökset työsuhdeannin verotuksesta. Työsuhdeantia koskevat säännökset ovat lainkohdan 1 ja 2 momenteissa. Niitä ei sovelleta työsuhdeoptioon. Työsuhdeanti eroaa työsuhdeoptiosta muun muassa siinä, miten palkansaajan järjestelystä saama etu muodostuu. Työsuhdeannissa palkansaajan saama etu perustuu siihen, että osakkeita merkitään antihetken käypää hintaa alempaan hintaan. Työsuhdeoptiossa etu puolestaan perustuu option antamisen jälkeiseen arvonnousuun. TVL 66 §:n 1 momentissa sekä TVL 66 a §:ssä tarkoitetuista työsuhde- ja henkilöstö anneista on kerrottu tarkemmin ohjeessa Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus . Tietyissä tilanteissa saattaa kuitenkin olla epäselvää, sovelletaanko järjestelyyn työsuhdeantia vai työsuhdeoptiota koskevia säännöksiä. Päätöksessä KHO 2009:8 (KHO 26.1.2009 taltio 163) työsuhteeseen perustuvaa etua ei annettu OYL 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettua optio- tai muuta erityistä oikeutta käyttäen, vaan osakeannin muodossa. Tämä toteutettiin määrittelemällä osakkeen merkintähinta ja -aika niin, että merkintään oikeutetut saattoivat hyötyä osakeantipäätöksen jälkeisestä osakkeen arvonnoususta. Koska avainhenkilöillä oli mahdollisuus hyötyä osakkeiden arvonnoususta merkitsemällä yhtiön osakkeita tulevaisuudessa merkintähetken käypää hintaa alempaan hintaan, järjestelyä oli pidettävä TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuna työsuhdeoptiona eikä saman lainkohdan 1 momentissa tarkoitettuna oikeutena. Päätöksen perusteella palkansaajalle osakkeen muodossa annettua etua on pidettävä työsuhdeoptiona silloin, kun palkansaaja voi hyötyä osakkeen arvonnoususta. Tämä on tyypillisesti mahdollista silloin, kun merkintähintana käytetään kannustinjärjestelmän alkamisajankohdan perusteella määriteltyä osakkeen käypää arvoa, mutta kannustinjärjestelmän alkamisajankohdan (merkintähinnan määrittämisen ajankohta) ja merkintäajan päättymisen välinen aika on useamman kuukauden mittainen tai tätä pidempi. Lisää osakeannista ja merkintäajan vaikutuksesta Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotusohjeen luvussa 3.7.1. Osakkeen arvonnoususta hyötyminen on tyypillisesti mahdollista silloin, kun kannustinjärjestelmän ehdoissa on etukäteen määritelty palkansaajan järjestelyssä saamien osakkeiden lukumäärä tai perusteet järjestelmän perusteella mahdollisesti saatavien osakkeiden lukumäärälle. Osakkeen arvonnoususta hyötyminen ei sen sijaan ole mahdollista esimerkiksi sellaisessa tulospalkkiojärjestelmässä, jossa palkansaajalle annetaan ennalta määritellyn euromäärän tai ennalta määriteltyjen perusteiden mukaisesti määräytyvän euromäärän arvosta osakkeita. OYL 10 luvussa tarkoitettua optio- tai muuta erityistä oikeutta (esimerkiksi osakeoptio, vaihtovelkakirjalaina ja optiolaina) käyttäen toteutetussa työsuhdeoptiojärjestelyssä optio on verotuksessa saatu sinä ajankohtana, jona palkansaaja on merkinnyt erityisen oikeuden. Sama periaate soveltuu myös vastaaviin ulkomaisiin järjestelyihin. Osakepalkkiojärjestelyissä tai rajoitettua osakeoikeutta taikka muuta vastaavaa järjestelyä käyttäen toteutetuissa työsuhdeoptiojärjestelyissä optiot on saatu sinä ajankohtana, jona palkansaaja on antanut suostumuksensa järjestelyyn liittymiselle. 1.3 Esimerkkejä työsuhdeoptioista Seuraavana on mainittu esimerkkejä eräistä järjestelyistä, jotka voidaan katsoa tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitetuksi työsuhdeoptioksi. On kuitenkin tärkeä huomata, että yksittäisen kannustinjärjestelmän nimestä ei voi suoraan tehdä päätelmiä sen verokohtelusta. Jokaisen kannustinjärjestelmän verokohtelu on ratkaistava tapauskohtaisesti kyseisen järjestelyn ehtojen perusteella. 1.3.1 Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettu optio-oikeus Työsuhdeoptio toteutetaan perustilanteessa antamalla palkansaajalle OYL 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeudenhaltijalla voi olla oikeus valita, merkitseekö hän osakkeita (optio-oikeus). Osakkeen merkintähinta voi vastata osakkeen käypää arvoa optioiden myöntämishetkellä taikka olla tätä alempi tai korkeampi hinta. Optio-oikeuksia voidaan antaa ilmaiseksi tai maksua vastaan. Optio-oikeus ei tuota osakkeenomistajan oikeuksia ennen osakkeiden merkintää. Optio-oikeudet voidaan hakea julkisen kaupankäynnin kohteeksi, jolloin niille muodostuu jälkimarkkinat. On huomattava, että käsitettä optio-oikeus voidaan käyttää paitsi OYL 10 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta rahoitusinstrumentista, niin myös yleisesti oikeudesta saada tai ostaa kohde-etuus ennalta määrätyin ehdoin (katso luku 1.1.). Tässä ohjeessa käsitettä optio-oikeus käytetään nimenomaan yleisessä merkityksessä, jos asiayhteydestä ei toisin ilmene. 1.3.2 Osakepalkkio Osakepalkkiojärjestelyssä (Share Award, Stock Award) palkansaajalle annetaan oikeus saada tietty määrä osakkeita ilmaiseksi ennalta määrätyn ajanjakson kuluttua. Osakkeiden saaminen edellyttää yleensä etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Ylimmän johdon tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata esimerkiksi tilinpäätöksen tunnuslukujen perustella. Järjestelyyn kuuluvilla palkansaajilla ei ole osakkeenomistajan oikeuksia ennen osakkeiden merkintää. Osakepalkkiona saatuihin osakkeisiin voi liittyä luovutusrajoituksia. Osakepalkkiojärjestely toteutetaan usein sillä tavoin, että osa palkansaajan järjestelyn perusteella saamista osakkeista myydään välittömästi osakkeiden saamisen jälkeen osakepalkkiosta menevien verojen kattamiseksi. Tällaisessa järjestelyssä sekä palkansaajan saamien että verojen kattamiseksi myytyjen osakkeiden arvo on työsuhdeoptioetua. Jos työnantaja maksaa työntekijälle erikseen rahasuorituksen veron maksun kattamiseksi tai osakepalkkiojärjestelyn ehdoissa määrätään, että verot katetaan työnantajan maksamalla erillisellä rahasuorituksella, tällainen rahasuoritus on tavallista rahapalkkaa. 1.3.3 Rajoitettu osake Rajoitetulla osakkeella (Restricted Stock, Restricted Stock Award) tarkoitetaan järjestelyä, jossa palkansaajalle annetaan osakkeita, joihin liittyy erilaisia rajoituksia ja palautusvelvollisuus. Rajoitukset ovat voimassa määrätyn ajan. Rajoituksia ovat tyypillisesti muun muassa kielto myydä tai muutoin luovuttaa osakkeita rajoitusjakson aikana. Yleensä palkansaaja menettää osakkeet myös silloin, jos hän siirtyy pois kyseisen työnantajan palveluksesta. Palkansaajalla on siten määrättynä aikana riski osakkeiden menettämisestä. Osakkeisiin liittyy yleensä jo luovutusrajoitusten aikana osakkeenomistajan oikeuksia, esimerkiksi äänioikeus yhtiökokouksessa ja osinko-oikeus. Rajoitetun osakkeen saamiseen voi liittyä tiettyjä suoriutumisehtoja, jolloin siitä voidaan käyttää nimitystä Performance Share. Palkansaajan suoriutumista voidaan mitata esimerkiksi liikevaihdon, tuloksen tai tunnuslukujen kuten osakekohtaisen tuloksen (EPS) perusteella. Rajoitettuja osakkeita käyttäen toteutettua kannustinjärjestelmää pidetään työsuhdeoptiona, jos järjestelmään perustavat osakkeet kirjataan palkansaajan arvo-osuustilille tai muutoin luovutetaan palkansaajan nimiin ennen kuin hän on lopullisesti ansainnut osakkeiden omistusoikeuden. Kysymys ei sen sijaan ole työsuhdeoptiosta, jos palkansaajalle luovutettuihin osakkeisiin liittyy pelkästään ehto, jonka perusteella hän menettää osakkeiden omistusoikeuden, jos hänen työsuhteensa osakkeet antaneeseen työnantajaan päättyy ennen ehdoissa määrättyä ajankohtaa. Työsuhdeoptiona voidaan pitää myös sellaista kannustinjärjestelmää, jossa palkansaajalle annettuihin osakkeisiin liittyvät varallisuuspitoiset oikeudet (esimerkiksi osinko-oikeus) ja hallinnoimisoikeudet (esimerkiksi äänioikeus yhtiökokouksessa) ovat ennen rajoitusjakson päättymistä olennaisesti osakeyhtiölain olettamasäännösten mukaisia oikeuksia suppeammat. 1.3.4 Rajoitettu osakeoikeus Rajoitetulla osakeoikeudella tai osakeosuudella (Restricted Stock Unit, RSU) tarkoitetaan rajoitetun osakkeen kaltaista järjestelyä, jossa palkansaajalle ei anneta heti järjestelyn alussa osakkeita, vaan ainoastaan sitoumus osakkeiden antamiseen (”osaketodistus”) tietyin ehdoin myöhempänä ajankohtana. Rajoitettu osakeoikeus on tyypillisesti työsuhdeoptio. 1.3.5 Warrantti Warrantti voi olla osto- tai myyntiwarrantti. Ostowarrantti oikeuttaa tulevaisuudessa merkitsemään kohdeosakkeita ennalta määrättyyn hintaan. Warrantti voi olla maksuton tai maksullinen. Kannustinjärjestelmä voidaan toteuttaa myös warrantilla. Jos warrantti oikeuttaa merkitysemään osakkeita käypää hintaa alempaan hintaan, käyvän hinnan arvon ja merkintähinnan välinen erotus on veronalaista palkkatuloa. Edun veronalaisuuteen ei vaikuta se, että työntekijä olisi maksanut warrattista sen merkintähetkellä warrantin käyvän arvon mukaisen hinnan (KVL 29/2018 (KHO 7.2.2020 taltio 2014 ei muutosta)). 1.3.6 Vaihtovelkakirjalaina Vaihtovelkalainalla tarkoitetaan tyypillisesti joukkovelkakirjalainaa, jonka ehtojen mukaan lainanantajalla on oikeus osakemerkinnässä vaihtaa saamisensa kokonaan tai osittain yhtiön osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalainassa on siten kyse velan, optio-oikeuden ja kuittausehdon yhdistelmästä. Kannustinjärjestelmän toteuttamisessa vaihtovelkakirjalainaa voidaan hyödyntää siten, että palkansaaja antaa työnantajalleen rahalainan, jonka velkapääoman hän voi määrätyin ehdoin vaihtaa työnantajan osakkeisiin. Osakeyhtiölain systematiikassa vaihtovelkakirjalainaan sovelletaan OYL 10 luvun erityisiä oikeuksia koskevia säännöksiä. 1.3.7 Optiolaina Optiolainalla tarkoitetaan tyypillisesti lainajärjestelyä, jossa lainanantaja saa oikeuden paitsi velkapääoman takaisinmaksuun, niin myös lainanottajan osakkeiden merkintään oikeuttavia optio-oikeuksia. Optiolainassa optio-oikeudet ovat irrotettavissa velasta eikä optio-oikeudella tapahtuvan osakemerkinnän merkintähintavelkaa tarvitse siten kuitata optiolainaan perustuvalla saamisella. Kannustinjärjestelmän toteuttamisessa optiolainaa voidaan hyödyntää siten, että palkansaaja antaa työnantajalleen rahalainan, jota vastaan hän saa oikeuden lainan takaisinmaksuun ja optio-oikeuksia. Osakeyhtiölain systematiikassa optiolainaan sovelletaan OYL 10 luvun erityisiä oikeuksia koskevia säännöksiä. 1.3.8 Holdingyhtiöjärjestely Holdingyhtiön muodossa toteutettua osakkeisiin oikeuttavaa kannustinjärjestelmää käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2014:66 perusteella työsuhdeoptiona silloin, kun järjestelyn tarkoituksena on ansiotulon verotuksen kiertäminen. Tällaisia ovat ainakin järjestelyt, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: Palkansaajan yksin tai yhdessä muiden palkansaajien kanssa välillisesti tai välittömästi omistama holdingyhtiö hankkii hänen työnantajansa tai samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeita. Järjestelyyn osalliseksi pääseminen on perustunut työsuhteeseen taikka toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä toimimiseen. Työnantaja tai samaan konserniin kuuluva toinen yhtiö rahoittaa järjestelyä tai muutoin osallistuu rahoituksen järjestämiseen siten, että rahoitusta voidaan pitää työntekijöiden näkökulmasta edullisena. Osakassopimuksessa tai muussa sopimuksessa on järjestelyä koskevia työsuhdeoptiolle ominaisia ehtoja taikka muutoin on ilmeistä, että järjestely muistuttaa ehdoiltaan työsuhdeoptiota. Tällainen ehto on esimerkiksi osakkeiden luovutusrajoitus. Järjestelyn tarkoituksena on järjestelyyn osallistuvien henkilöiden kannustaminen, sitouttaminen tai palkitseminen ja järjestelyssä on mahdollisuus hyötyä osakkeiden arvonnoususta. Myös edellä kuvattua järjestelyä muistuttavassa, mutta siitä jossain määrin poikkeavassa järjestelyssä voi olla kysymys työsuhdeoptiosta. Jos edellä kuvatut edellytykset täyttävään holdingyhtiöjärjestelyyn ei liity mahdollisuutta saada tai hankkia osakkeita, vaan järjestelyyn perustuva etu saadaan rahana, kysymys ei ole TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitetusta työsuhdeoptiosta. Päätöksen KHO 2014:66 perusteella holdingyhtiöjärjestelystä saatu etu on myös tällaisessa tilanteessa veronalaista ansiotuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2019:26 mukaan, jos järjestelyssä ei ole mahdollisuutta hankkia osakkeita niiden käypää hintaa alempaan hintaan eikä järjestely myöskään myöhemmässä vaiheessa johda siihen, että osakkeita voidaan hankkia niiden käypää hintaa alempaan hintaan, osakkeiden arvonnousu työsuhteen aikana ei ole TVL 66 §:ssä tarkoitettua ansiotulona verotettavaa työsuhdeoptioetua. Osakkeiden arvonnousua ei tällaisessa järjestelyssä voida verottaa myöskään TVL 61 §:n perusteella palkkana. Siten käypään arvoon hankittujen ja luovutettujen osakkeiden luovutusvoitto verotetaan lähtökohtaisesti TVL 45 §:n nojalla pääomatulona. 1.3.9 Rahastoon perustuva palkitsemisjärjestelmä Erityisesti kansainvälisissä konserneissa palkitseminen voidaan toteuttaa sijaintivaltion lainsäädännön mukaisen rahastorakenteen avulla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Fonds Commun de Placement FCPE tai Mitarbeiterbeteiligungs-Privatstiftung MAB. Kyse on yleensä lykkääväehtoisesta palkitsemisjärjestelmästä. Tällaisessa järjestelyssä työntekijä saa oikeuden osakkeisiin tai osakkeita vastaavaan rahasuoritukseen ehdoissa määrätyn odotusajan kuluttua. Oikeus osakkeisiin tai rahasuoritukseen voi syntyä myös, kun rahaston sijaintivaltion lainsäädäntöön perustuva rajoitus päättyy. Verotuskäytännössä järjestelyt on yleensä katsottu työsuhdeoptioiksi tai synteettisiksi optioiksi. Rahastoon tehtävä sijoitus voi koostua sekä työntekijän säästöosuudesta että työnantajan työntekijän sijoituksen lisäksi antamista varoista tai yksin työnantajan tekemästä sijoituksesta. Optiotulo verotetaan odotusajan päätyttyä tai muun lykkäävän ehdon purkuperusteen toteuduttua. Jos työntekijä saa järjestelystä sen juoksuaikana osinkotuloa, osinkotulo on rajoitusjakson ajalta työsuhteen perusteella saatua palkkatuloa. Joissain tilanteissa työnantaja voi haluta, että työntekijät omistavat osakkeet myös odotusajan päättymisen jälkeen rahaston kautta. Tätä voidaan kannustaa antamalla työntekijälle rajoitusjakson päättyessä ilmaisosakkeita, jos työntekijä ei tuolloin nosta varojaan rahastosta. Tästä huolimatta työntekijän saa edun vallintaansa viimeistään rajoitusjakson päättyessä ja hänen saamansa etu, mukaan lukien mahdolliset ilmais- tai lisäosakkeet, verotetaan ansiotulona. Rajoitusjakson päätyttyä ja kun etua on verotettu ansiotulona, ovat rahastosta myöhemmin saadut suoritukset, kuten osinkotulot tai arvonnousu, omaisuuden kerryttämää pääomatuloa. 1.3.10 Osakeyhtiölain 9 luvun 1 §:ssä tarkoitettu osakeanti Työsuhdeoptiona pidetään tietyin edellytyksin myös OYL 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa osakeannissa saatua etua. 2 Työsuhdeoptio palkansaajan tuloverotuksessa 2.1 Optiosta saatu etu on veronalaista ansiotuloa TVL 66 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoptiosta saatu etu on veronalaista ansiotuloa. Ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 13 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoptiosta saatu etu on palkkaa. Työsuhdeoptiosta saatua etua käsitellään kuten luontoisetua. TVL 66 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoptio on työsuhteen perusteella saatu etu. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että myös yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet, jotka eivät ole työoikeudellisessa työsuhteessa yhtiöön, voivat saada työsuhdeoptiona verotettavan edun (KHO 20.5.1997 taltio 1221). Samaa periaatetta sovelletaan myös hallintoneuvoston jäseniin. Edun arvo on myös näissä tilanteissa luonteeltaan palkkatuloa. Työsuhdeoptiota saatetaan käyttää vasta sen jälkeen, kun työskentely edun antaneen työnantajan palveluksessa on päättynyt. Optiota voidaan käyttää esimerkiksi palkansaajan eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Työsuhteen päättymisen jälkeen käytetystä työsuhdeoptiosta saatu etu on katsottu oikeuskäytännössä palkaksi, koska työsuhdeoptiosta on sovittu osana henkilön palkkausta (KHO 8.5.2001 taltio 1000). Samaa periaatetta sovelletaan myös silloin, kun henkilö on jäänyt työttömäksi tai vaihtanut toisen työnantajan palveluksen. Työsuhdeoptio voi säilyä palkansaajan kuoleman jälkeen. Tällöin perilliset saavat edun samoilla ehdoilla kuin perinnönjättäjäkin olisi saanut. Kuolinvuonna kuolinpesään sovelletaan niitä tuloverolain säännöksiä, joita vainajaankin olisi sovellettu (TVL 17 § 1 momentti). Tarkemmin kuolinpesän ja perillisen saaman tulon verotuksesta kerrotaan ohjeen luvussa 10.1.2. 2.2 Muun kuin työsuhteen perusteella saatu etu Jos optioita annetaan vastikkeetta tai alihintaan muulle kuin yhtiöön tai samaan konserniin kuuluvaan yhtiöön työsuhteessa olevalle tai edellä mainitussa asemassa olevalle henkilölle, kyseessä ei ole TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettu työsuhdeoptio. Esimerkiksi yhtiön alihankkijana toimivalle yrittäjälle annettuun etuun ei siten sovelleta työsuhdeoptiota koskevia säännöksiä. Jos tällainen etu on sovittua vastiketta työsuorituksesta, edun arvo on työkorvausta. Muutoin kyseessä on muu veronalainen ansiotulo. Elinkeinotoimintaa harjoittavalle yrittäjälle ja yhtiön alihankkijana toimivalle yhtiölle annettu etu on näiden saamaa elinkeinotuloa. Kun suoritukseen ei sovelleta työsuhdeoptioita koskevaa erityissäännöstä, ei edun verotusta voida lykätä sen käyttöhetkeen. Siten etu on TVL 110 §:n mukaisesti veronalaista tuloa saajalleen sillä hetkellä, kun optioita annetaan. Edun arvo on optio-oikeuden käypä arvo antohetkellä. 2.3 Työsuhdeoption käyttäminen 2.3.1 Osakemerkintä tai optioiden luovutus TVL 66 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoptiota käytetään, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Käyttöpäivä on se päivä, jona osakkeet merkitään, vaikka niiden merkintä ostajan arvo-osuustilille tapahtuisi myöhemmin. Merkitystä ei ole myöskään sillä, milloin yhtiön hallitus hyväksyy merkinnän. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan TVL 66 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoption luovutus. Työsuhdeoption käyttöpäivä on tällaisessa tilanteessa kaupantekopäivä riippumatta siitä, milloin kauppahinta maksetaan. 2.3.2 Optioiden lahjoittaminen tai muu luovutus intressipiiriin kuuluvalle TVL 66 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoption käyttämistä ei ole option lahjoittaminen. Laissa ei ole millään tavoin rajattu lahjoituksen saajaa. Lahjoittamista ei siten pidetä työsuhdeoption käyttämisenä, vaikka optio lahjoitettaisiin muulle kuin palkansaajan lähipiirissä olevalle henkilölle. Lahjoittamisena voidaan pitää lähtökohtaisesti kaikkia tilanteita, joissa optiot luovutetaan vastikkeesta, joka on enintään 3/4 osakkeiden käyvästä arvosta. Alkuperäistä option saajaa verotetaan optiosta saadusta edusta, kun lahjoituksen saaja käyttää optiota (optioiden saajan lahjaverotusta on käsitelty jäljempänä luvussa 10.2). Esimerkki alkaa Esimerkki 1: Palkansaaja A on saanut vuonna 2020 työnantajaltaan X Oyj:ltä 1 000 kappaletta työsuhdeoptioita. A lahjoittaa vuonna 2022 puolisolleen B:lle 800 optiota ja serkulleen S 200 optiota. Kummassakaan tapauksessa ei ole kysymys työsuhdeoption käyttämisestä, vaan optiosta saatu etu on A:n veronalaista ansiotuloa siinä vaiheessa, kun B tai S käyttää optiota. Esimerkki 2 : Palkansaaja B on saanut vuonna 2019 työnantajaltaan X Oyj:ltä 1 000 kappaletta työsuhdeoptioita. Hän on vuonna 2021 luovuttanut kyseiset työsuhdeoptiot yhdessä puolisonsa C kanssa omistamalleen AB Holding Oy:lle. Kyseessä on ollut luovutus B:n intressipiiriin kuuluvalle taholle, joten siitä ei aiheutunut B:lle ansiotuloveroseuraamuksia. Esimerkki päättyy Työsuhdeoptioiden käyttämistä ei ole TVL 66 §:n 3 momentin mukaan myöskään myynti tai muu luovutus työsuhdeoption haltijan intressipiirissä olevalle taholle. Tällainen taho voi olla luonnollinen tai juridinen henkilö. Intressipiirin kuuluvaksi luonnolliseksi henkilöksi voidaan katsoa esimerkiksi palkansaajan puoliso, palkansaajaan alenevassa tai ylenevässä polvessa oleva henkilö taikka muu palkansaajalle läheinen henkilö kuten avopuoliso. Intressipiiriin kuuluvaksi juridiseksi henkilöksi voidaan katsoa esimerkiksi palkansaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön omistama osake- tai henkilöyhtiö. Työsuhdeoption luovuttamisesta intressipiirin kuuluvalle taholle ei muodostu ansiotulona verotettavaa etua luovutushetkellä. Jos optio-oikeudet luovutetaan intressipiiriin kuuluvalle vastikkeellisesti, optioiden luovuttajalle voi kuitenkin aiheutua luovutusvoittoveroseuraamuksia. Työsuhdeoptiosta saadun edun arvo on alkuperäisen option saajan veronalaista ansiotuloa vasta silloin, kun intressipiiriin kuuluva merkitsee osakkeita tai osuuksia taikka luovuttaa option vastikkeellisesti edelleen muulle kuin palkansaajan intressipiiriin kuuluvalle taholle. Kun intressipiiriin kuuluva taho käyttää optioita edellä mainituilla tavoilla, alkuperäisen työsuhdeoptiot saaneen palkansaajan saaman edun määrä lasketaan TVL 66 §:n 3 momentin mukaisesti. Edun arvo on osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun optiota käytetään vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta maksamalla hinnalla. Esimerkki alkaa Esimerkki 3: Palkansaaja A on merkinnyt 1 000 kappaletta työsuhdeoptioita yhden euron kappalehintaan vuonna 2021 työnantajaltaan X Oyj:ltä. Hän on vuonna 2022 luovuttanut kyseiset työsuhdeoptiot tyttärelleen kahden euron kappalehintaan. A:n luovutusvoiton määrä vuonna 2022 on yhteensä 1 000 euroa (1 000 x 2 euroa – 1 000 x 1 euroa). Kun tytär käyttää optio-oikeudet vuonna 2023, muodostuu A:lle veronalaista etua käyttöhetken käyvästä arvosta. Tytär käyttää optio-oikeudet merkitsemällä osakkeita optio-ohjelman mukaisella 5 euron hinnalla. Kohdeosakkeen käypä arvo on merkintähetkellä 10 euroa. Alkuperäisen optioedun saaneen A:n veronalaisen edun määrä vuonna 2023 lasketaan vähentämällä osakkeen merkintähetken käyvästä arvosta A:n maksama optio-oikeuksien merkintähinta. A:n veronalaisena ansiotulona verotetaan siten 9 000 euroa (1000 x (10 - 1 euroa)). Esimerkki päättyy Jos työsuhdeoptio on luovutettu palkansaajan intressipiiriin kuluvalle yhtiölle, kyse on apportista, vaikka kauppahintaa ei maksettaisi. Apporttiluovutus tapahtuu luovutushetken käyvästä arvosta. Kyse ei ole työsuhdeoption käyttämisestä luovutushetkellä, vaan etu verotetaan alkuperäisen palkansaajan ansiotulona, kun yhtiö käyttää optio-oikeuksia. Apporttiomaisuuden sijoittamista osakeyhtiöön pidetään kuitenkin vaihtona, jota verotetaan luovutusvoittoverosäännösten mukaan. Katso lisää apporttiomaisuuden luovutuksesta ja luotuvusvoittoverotuksesta ohjeesta: Omaisuuden luovutusvoitot ja tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa, luku 12.13 . Esimerkki alkaa Esimerkki 4: Palkansaaja C on saanut merkitä vuonna 2021 työnantajaltaan Y Oyj:ltä 1 000 kappaletta työsuhdeoptioita yhteensä 100 euron hintaan. Hän on vuonna 2022 luovuttanut kyseiset työsuhdeoptiot yhdessä puolisonsa D kanssa omistamalleen CD Holding Oy:lle 1 euron kappalehintaan, joka on samalla optio-ohjelman mukainen merkintähinta optioita käytettäessä. Osakkeiden käypä arvo niiden luovutushetkellä oli 5 euroa kappaleelta. Kyseessä on ollut apporttiluovutus C:n intressipiiriin kuuluvalle yhtiölle, mistä on muodostunut C:lle luovutusvoittoa 3 900 euroa (1 000 x 5 euroa – 1 000 x 1 euro – merkintähinta 100 euroa). Esimerkki päättyy Optio-oikeuksia käytetään, kun intressipiiriin kuuluva yhtiö, jolle osakkeet on apporttina luovutettu, käyttää niitä osakkeiden merkitsemiseen. Tällöin alkuperäisen optioedun saaneen työsuhdeoptioetu lasketaan edellä esimerkissä 3. esitetyllä tavalla. 2.3.3 Optioiden luovuttaminen tasinkona avioero-osituksessa Työsuhdeoptiot saattavat optiojärjestelyn ehdoista riippuen olla luovutettavissa tasinkona avioero-osituksessa. Jos palkansaaja luovuttaa optioita tasinkona, arvioitavaksi tulee, miten tasinkona luovutettuja optioita käsitellään verotuksessa. Optioiden lahjoittamista ja intressipiiriin kuuluvalle luovuttamista koskevan sääntelyn (laki 584/1997) esitöistä ilmenee, että säännöksen tarkoituksena on estää lahjoituksin tai muulla tavalla tapahtuva ansiotulon veron kiertäminen (HE 61/1997 vp). Kun otetaan huomioon sääntelyn tarkoitus, sitä on tulkittava niin, että entinen puoliso ei voi kuulua säännöksessä tarkoitettuun intressipiiriin. Ositusta ei siten ole perusteltua pitää sellaisena luovutuksena, joka säilyttäisi ja lykkäisi verotuksen alkuperäiselle optionsaajalle vasta myöhemmin tapahtuvalla optioiden käyttöhetkellä. Tulkintaa tukee myös se, että myöskään palkansaajan kuolemaa ei ole oikeuskäytännössä pidetty intressipiiriluovutuksena (KHO 4.7.2005 taltio 1710). Optioiden luovutusta avioero-osituksessa voidaan siten pitää normaalina option luovutuksena ja käyttämisenä. Optioiden luovuttaminen osituksessa avioliittolain (234/1929, AL) 35 §:n mukaisena tasinkona rinnastuu edellä mainituin perustein optioiden käyttämiseen. Tämän vuoksi avioero-osituksessa tasinkona luovutettujen optioiden käypä arvo ositushetkellä on optiot luovuttavan palkansaajan veronalaista ansiotuloa. Jos optiosta on maksettu vastiketta, se vähennetään veronalaisen edun arvosta. Jos avioero-osituksessa luovutetun tasingon määrä ylittää AL 35 §:n mukaisen tasingon määrän, ylittävää määrää pidetään lahjana. Tällöin osa tasinkona annetuista optioista on lahjaa ja osa muutoin luovutettu. Lahjoitettujen optioiden osuus on työsuhdeoptioiden osuutta tasingon kokonaismäärästä vastaava osuus AL 35 §:n mukaisen tasingon ylittävän tasingon määrästä. Lahjoitettujen optioiden osuuteen sovelletaan aina intressipiiriluovutusta koskevia säännöksiä. TVL 46 §:n 2 momentissa on erityissäännös osituksessa saadun omaisuuden omistusajan ja hankinta-ajankohdan määräytymisestä. Sen mukaan, jos luovutettu omaisuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta. Option tasinkona luovuttaneen puolison ansiotulona verotetun työsuhdeoptioedun määrä voidaan lukea optioiden hankintamenoon option luovuttaneen puolison verotuksessa. Tämä määrä muodostaa yhdessä optiosta maksetun vastikkeen kanssa option hankintamenon option tasinkona saaneen puolison verotuksessa. Kun option osituksessa saanut puoliso luovuttaa option tai merkitsee sen perusteella osakkeita, option hankintameno on hänen entisen puolisonsa ansiotulona verotetun edun määrä ja tämän mahdollisesti optiosta maksama merkintähinta. TVL 45 §:n 2 momentin mukaan luovutuksena ei pidetä OYL (734/1978) 5 luvun 1 §:ssä mainitun vaihtovelkakirjan vaihtamista yhtiön osakkeisiin eikä siinä mainittuun optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttämistä. Tällaista osaketta luovutettaessa omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjan tai osakkeiden merkintäoikeuden saannosta. Kyseistä säännöstä on verotuskäytännössä sovellettu myös optiolainaan liittymättömään optio-oikeuteen. Osituksessa saatujen osakkeiden työsuhdeoptioluonne katkeaa ositukseen. Niihin ei siten enää osituksen jälkeen sovelleta työsuhdeoptiota koskevia säännöksiä, vaan niitä verotetaan kuten muitakin työsuhteeseen perustumattomia optioita. Entisen puolison osituksessa saamilla optioilla tapahtuvaa osakemerkintää ei tämän vuoksi pidetä TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuna optioiden käyttämisenä. Vasta optioilla merkittyjen osakkeiden luovutusta verotetaan entisen puolison pääomatulona. Esimerkki alkaa Esimerkki 5 A on merkinnyt X Oyj:n työsuhdeoptioita 1 euron merkintähintaan vuonna 2018. Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden X Oyj:n osakkeen 10 euron merkintähintaan. A eroaa puolisostaan B vuonna 2019 ja luovuttaa tälle tasinkona 1 000 optio-oikeutta. X Oyj:n osakkeen arvo ositushetkellä on 21 euroa. A:n työsuhdeoptioiden luovutuksesta saama veronalainen ansiotulo on ((21 - 10 - 1) x 1 000) 10 000 euroa. B merkitsee osituksessa saamillaan optio-oikeuksilla 1 000 X Oyj:n osaketta vuonna 2020. B myy kaikki merkitsemänsä osakkeet 15 euron kappalehintaan vuonna 2021. Hänelle syntyy osakkeiden luovutuksesta ((15 - (10 + 10 + 1)) x 1 000) 6 000 euron suuruinen vähennyskelpoinen luovutustappio. Esimerkki päättyy AL 85 §:n perusteella ositus voidaan toimittaa heti avioeron tultua vireille käräjäoikeudessa. Tämän vuoksi on mahdollista, että puolisoiden välillä toimitetaan ositus jo ennen avioeron vahvistamista. On myös mahdollista, että avioerohakemus raukeaa osituksen tekemisen jälkeen (AL 25–26 §). Ennen avioeron vahvistumista puolisot kuuluvat samaan intressipiiriin. Option luovutus tasinkona ennen eron vahvistamista tehdyssä osituksessa on TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettu luovutus palkansaajan intressipiiriin kuuluvalle taholle. Optiosta saatu etu verotetaan tällöin option saaneen palkansaajan veronalaisena ansiotulona hänen puolisonsa käyttäessä optiota. 2.3.4 Optioiden luovuttaminen tasinkona jäämistöosituksessa Ositus voi tulla toimitettavaksi myös perittävän kuoleman jälkeen (AL 85 § 1 momentti). Työsuhteen perusteella saatujen optioiden luonne työsuhdeoptiona lakkaa optiot saaneen palkansaajan kuolemaan. Tämän vuoksi jäämistöosituksessa ei tapahdu TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettua työsuhdeoptioiden käyttämisen rinnastuvaa luovuttamista palkansaajan kuolinpesän luovuttaessa optioita tasinkona eloonjääneelle puolisolle. Sen sijaan eloonjääneen puolison luovuttaessa työsuhteen perusteella saamiaan optioita ensiksi kuolleen perilliselle, kysymys on luovutuksesta intressipiiriin kuuluvalle taholle. Tarkemmin option käyttämisestä palkansaajan kuoleman jälkeen on kerrottu luvussa 10.1.2. 2.3.5 Työsuhdeoption panttaus Työsuhdeoptio saatetaan pantata. Option panttaaminen ei ole option käyttämistä, koska omistusoikeus ei siirry panttauksessa (KVL 147/1999). 2.3.6 Yritysjärjestelyt Palkansaaja saattaa luovuttaa työsuhdeoptionsa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) 52 a §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa, 52 c §:ssä tarkoitetussa jakautumisessa tai 52 f §:ssä tarkoitetussa osakevaihdossa. Tällaista luovutusta pidetään pääsääntöisesti työsuhdeoption käyttämisenä. Poikkeus edellä mainittuun pääsääntöön on tilanne, jossa palkansaaja saa luovuttamistaan työsuhdeoptioista vastikkeena vastaanottavan tai osakkeet hankkivan yhtiön vastaavankaltaisia optioita. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa KVL 128/2000 on katsottu, että työsuhdeoptioiden luovuttamista sulautumisessa ei pidetä työsuhdeoption käyttämisenä, jos optiot vaihdetaan ehdoiltaan samanlaisiin vastaanottavan yhtiön optioihin. Osakevaihtoa koskee vastaava periaate, joka on todettu keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa KVL 29/2002. Ratkaisussa optioiden vaihtoa ehdoiltaan samanlaisiin hankkivan yhtiön optioihin ei pidetty luovutuksena. Ratkaisusta ilmeneviä periaatteita voidaan soveltaa myös jakautumisen yhteydessä saatuihin ehdoiltaan samanlaisiin optioihin, koska jakautuminen on sulautumisen tapaan yleisseuraanto, jossa sovelletaan jatkuvuuden periaatetta. 2.3.7 Optio-ohjelman ehtojen muuttaminen Jos optio-ohjelman ehtoja muutetaan ennen optioiden käyttöajan alkamista, palkaksi katsottavan edun arvo määritellään uusien ehtojen mukaan. Ehtojen muuttaminen ei ole työsuhdeoption käyttämistä, eikä siitä aiheudu veroseuraamuksia palkansaajalle. Jos optio-ohjelman ehtoja muutetaan sen jälkeen kun käyttöaika on alkanut, tulee tapauskohtaiseksi harkittavaksi, onko kyse esimerkiksi työsuhdeoption käyttämisestä vai uudesta optio-ohjelmasta. 2.3.8 Holdingyhtiöjärjestelystä saatu tulo Holdingyhtiön avulla toteutettuihin osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin sovelletaan pääsääntöisesti työsuhdeoption verotusta koskevia säännöksiä silloin, kun palkansaaja voi saada tai hankkia järjestelyssä osakkeita niiden käypää arvoa alempaan hintaan. Muutoin kuin osakkeiden muodossa järjestelystä saatu etu on TVL 61 §:n 2 momentin perusteella veronalaista ansiotuloa. Holdingyhtiöjärjestelystä saatu etu on siten pääsääntöisesti veronalaista ansiotuloa riippumatta siitä, missä muodossa etu saadaan. Jos järjestelyn perusteella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hankkia osakkeita käypää hintaa alempaan hintaan, käypään arvoon hankittujen osakkeiden luovutusvoitto on pääomatuloa. (KHO 2014:66, KHO 2019:26 ja luku 2.3.7 edellä.) Holdingyhtiön muodossa toteutettua työsuhdeoptiota käytetään siinä vaiheessa, kun työnantajayhtiön osake siirtyy holdingyhtiöltä palkansaajan omistukseen OYL 20 luvussa tarkoitetun osakeyhtiön purkamisen taikka OYL 16 luvussa tarkoitetun sulautumisen tai muun järjestelyn seurauksena. Palkansaajan tällaisesta holdingyhtiöjärjestelystä rahana saamat osingot ja muut suoritukset ovat veronalaista ansiotulona niiden maksuhetkellä. 2.4 Optiosta saadun edun arvostaminen 2.4.1 Osakemerkintä Työsuhdeoptiosta saadun edun arvostamisesta säädetään TVL 66 §:n 3 momentissa. Jos palkansaaja käyttää optiotaan merkitsemällä osakkeita tai osuuksia, edun arvo on osakkeen tai osuuden käypä hinta vähennettynä palkansaajan osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu arvostetaan käyttöhetken tilanteen mukaan. Esimerkki alkaa Esimerkki 6: Palkansaaja on saanut optio-oikeuden, jolla hän voi merkitä 1 000 työnantajanyhtiönsä osaketta 5 euron kappalehintaan. Hän on maksanut tästä optio-oikeudesta 1 euroa osaketta kohden eli 1 000 euroa. Merkintähetkellä osakkeen arvo on 10 euroa. Palkansaajalle syntyy yhteensä (1 000 x (10 - 5 - 1)) 4 000 euron suuruinen palkaksi katsottava etu. Esimerkki päättyy Pörssissä tai muulla säännellyllä markkinalla noteeratun osakkeen (julkisesti noteerattu osake) käypänä arvona voidaan käyttää osakkeen merkintäpäivän keskikurssia, joka saadaan jakamalla kyseisen osakkeen päivän kokonaisvaihto päivän aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärällä. Muun kuin säännellyllä markkinalla noteeratun osakkeen (muu kuin julkisesti noteerattu osake) käypä arvo määritetään muun selvityksen puuttuessa Verohallinnon ohjeessa Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa esitetyllä tavalla. Siten verovelvollisen on lähtökohtaisesti aina selvitettävä Verohallinnolle työsuhdeoptiojärjestelyssä saamiensa osakkeiden käypä arvo ja käyvän arvon laskentaperusteet. Työsuhdeoptiota saatetaan käyttää ajankohtana, jolloin kaupankäynti markkinapaikalla on keskeytyksissä. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun osake merkitään viikonloppuna tai ilta-aikaan pörssin sulkeuduttua. Näissä tilanteissa osakkeen käypä hinta määritetään sen vuorokauden keskikurssin mukaisesti, jona merkintä on tehty. Jos osakkeella ei ole käyty tämän vuorokauden aikana lainkaan kauppaa, osakkeen käypä hinta määritetään sen vuorokauden keskikurssin perusteella, jona osakkeella on viimeksi käyty kauppaa. Osakkeet voidaan merkitä ja myydä edelleen välittömästi yhtenä kokonaisuutena (niin sanottu cashless exercise). Tällöin osakkeen käypänä hintana pidetään sitä hintaa, jolla osake osakemerkinnän jälkeen välittömästi myydään (KHO 2004:80/KHO 27.8.2004 taltio 2012). Cashless exercise -toimeksiannossa osakkeiden osto- ja myyntitoimeksianto annetaan samanaikaisesti. Työsuhdeoptiot voidaan toisinaan luovuttaa esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä, jolloin kauppahintaan saattaa sisältyä lisäkauppahinta tai kauppahintaa voidaan korjata jälkikäteen. Tämän lisäkauppahinnan tai kokonaiskauppahinnan lopullinen määrä voi vahvistua tai selvitä sopimuksessa määritellyn ajanjakson jälkeen. Optioiden käyttöhetkellä työntekijän tulona verotetaan koko edun määrä TVL 66 §:n 3 momentin perusteella. Jos koko kauppahinnan maksuedellytykset eivät täyty ja työntekijä joutuu palauttamaan lisäkauppahintaa tai hän saa lisäkauppahinnan esimerkiksi sulkutililtä vain osittain, oikaistaan työntekijän sen vuoden verotusta, jona alkuperäinen etu on verotettu. Työsuhdeoptiossa on kyse työnantajan maksamasta palkasta. Työsuhdeoptiosta saadun edun arvoon eivät tämän vuoksi vaikuta palkansaajan mahdollisten kolmansien tahojen kanssa tekemät sopimukset (KVL 147/1999). Optioedun saaja saattaa pyrkiä suojautumaan osakkeiden tai optioiden arvonmuutoksilta johdannaissopimuksen avulla. Optioedun saajan pankkiiriliikkeen kanssa tekemällä termiinisopimuksella ei ole katsottu olevan vaikutusta siihen edun arvoon, jota TVL 66 §:ssä 3 momentissa tarkoitetaan (KHO 2003:35/KHO 19.6.2003 taltio 1504). Myöskään muunlaista johdannaissopimusta ei oteta huomioon etua arvostettaessa. Joskus osakemerkinnän ja osakkeiden saamisen välillä voi kulua useampi päivä. Vaikka osakkeen arvo tänä aikana laskisi huomattavasti, veronalaista tuloa on merkintäpäivän käyvän arvon mukaan laskettu määrä. 2.4.2 Työsuhdeoption myyminen Palkansaajalla saattaa työsuhdeoptio-ohjelman ehdoista riippuen olla oikeus optioiden myymiseen. Optio-oikeudet saatetaan tällöin hakea julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Optio-oikeudet saatetaan myydä myös julkisen kaupankäynnin ulkopuolella. Optio-oikeuden myynti muulle kuin palkansaajan intressipiirissä olevalle taholle rinnastuu työsuhdeoption käyttämiseen (katso luku 2.3.1 edellä). Optio-oikeuden myynnistä saadun edun arvoa on TVL 66 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoption luovutushinta vähennettynä palkansaajan maksamalla hinnalla. Esimerkki alkaa Esimerkki 7: Palkansaaja on saanut optio-oikeuden, jolla voi merkitä 2 000 hänen työnantajanyhtiönsä osaketta 10 euron kappalehintaan. Hän on maksanut tästä optio-oikeudesta 2 euroa osaketta kohden eli 4 000 euroa. Palkansaaja myy pörssissä 500 optio-oikeutta 8 euron kappalehintaan. Hänelle syntyy yhteensä (500 x (8 - 2)) 3 000 euron suuruinen palkaksi katsottava etu. Esimerkki päättyy Julkisen kaupankäynnin kohteeksi haetun optio-oikeuden myyntiä koskeva toimeksianto saatetaan antaa ajankohtana, jolloin kaupankäynti markkinapaikalla on keskeytyksissä. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun toimeksianto annetaan viikonloppuna tai ilta-aikaan pörssin sulkeuduttua. Näissä tilanteissa osakkeen käypä hinta määritetään sen vuorokauden keskikurssin mukaisesti, jona optioiden myyntitoimeksianto on toteutettu. Työsuhdeoption käyttämiseen ei sovelleta luovutusvoittoa koskevia säännöksiä. Työsuhdeoptiosta saadun edun arvoa laskettaessa ei siten voida vähentää esimerkiksi hankintameno-olettamaa. Luovutusvoittoa koskevia säännöksiä sovelletaan, kun palkansaaja myy työsuhdeoptiolla hankkimansa osakkeet edelleen (katso luku 2.7 jäljempänä). 2.4.3 Työsuhdeantia koskevaa alennusta ei sovelleta Työsuhdeoptiosta saatu etu on kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa. TVL 66 §:n 1 momentissa tarkoitettua henkilöstölle suunnattua osakeantia koskevaa 10 prosentin alennusta ei sovelleta, vaikka työsuhdeoption saisi koko henkilökunta. 2.4.4 Luovutusrajoitusten vaikutukset Työsuhdeoption perusteella saatuihin osakkeisiin voi liittyä luovutusrajoituksia, joiden vuoksi palkansaaja ei voi luovuttaa osakkeita niiden merkintää seuraavalla rajoitusjaksolla (niin sanottu restriction period). Työsuhdeoptiosta saadun edun arvo määritetään mahdollisista luovutusrajoituksista huolimatta sen ajankohdan mukaisesti, jona verovelvollinen saa tai hankkii osakkeet. Etu arvostetaan siten luovutusrajoitusten estämättä osakkeiden merkintähetken mukaiseen arvoon (KHO 2011:91/KHO 9.11.2011 taltio 3256). Ennen yllä mainittua päätöstä työsuhdeoptiosta saadun edun arvo voitiin erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa arvostaa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 27.8.2002 taltio 1959 mukaisesti luovutusrajoitusten päättymisajankohdan arvon mukaisesti. Kyseisessä tapauksessa työntekijät saivat 14.2.2000 merkitä osakkeita, joihin liittyi optiolainan ehtojen mukaan luovutusrajoitus 15.12.2000 asti. Yhtiö oli listautunut pörssiin ja yleisölle 1.3.2000 alkaneessa annissa käytetty hinta oli ollut 13 euroa. Osakkeen arvo oli vuoden loppuun mennessä laskenut 4–5 euroon. Osakkeen arvon alentuminen oli siten lyhyellä aikavälillä yli 60 prosenttia. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että näissä oloissa työsuhdeoptioon perustuvan edun käyväksi arvoksi katsottiin osakkeen pörssiarvo luovutuskiellon päättyessä. Päätöksestä KHO 27.8.2002 taltio 1959 ilmenevää oikeusohjetta voidaan soveltaa ainoastaan listautumisantien yhteydessä ja silloin, kun osakkeen arvo on olennaisesti alentunut ennen luovutusrajoitusten päättymistä. 2.4.5 Lykkääväehtoiset osakeperusteiset kannustinjärjestelmät Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ehtoihin saattaa sisältyä lykkäävä ehto, jonka mukaan työnantaja lykkää yksipuolisesti järjestelmän perusteella ansaittujen osakkeiden luovuttamista palkansaajalle niiden ansaitsemista myöhempään ajankohtaan (mandatory deferred compensation plan). Palkansaajalla saattaa myös olla oikeus valita ennen kannustinjärjestelmään liittymistä, että työnantaja lykkää osakkeiden luovuttamista niiden ansaintahetkeä myöhempään ajankohtaan (voluntary deferred compensation plan). Lykkääväehtoisiin järjestelmiin kuuluu muun muassa rajoitettu osakeoikeus (Restricted Stock Unit, RSU) -järjestelmä. Palkansaaja ei saa lykkääväehtoisessa osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä ansaitsemiaan osakkeita heti omistukseensa. Hän ei siten ole oikeutettu osinkoon eikä voi käyttää muitakaan osakkeisiin perustuvia oikeuksia. Järjestelmän ehdoista riippuen palkansaaja saattaa menettää oikeutensa osakkeisiin, jos hänen työsuhteensa edun antaneeseen työnantajaan päättyy ennen kuin osakkeet on luovutettu hänelle. Lykkääväehtoinen osakeperusteinen kannustinjärjestelmä on TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettu työsuhdeoptio, jos palkansaaja on järjestelyn ehdoissa määritellyn ajanjakson päätyttyä oikeutettu ehdoissa määritellyin perustein määräytyvään osakemäärään. Jos palkkion ansaitsemisen ehdot ovat tällaisessa järjestelyssä täyttyneet, mutta palkansaaja ei ole saanut omistukseensa osakkeita, työsuhdeoptiosta saadun edun verotus lykkääntyy osakkeiden saamisajankohtaan. Palkansaajan saaman veronalaisen edun arvo määräytyy tällöin sen hetken mukaisesti, jona lykkäävä ehto täyttyy. Tämä ei välttämättä ole sama ajankohta kuin se, jolloin osakkeet merkitään palkansaajan arvo-osuustilille. Esimerkki alkaa Esimerkki 8: Palkansaaja A liitetään 1.1.2019 X Oyj:n lykkääväehtoiseen kannustinjärjestelmään. Hänellä on järjestelmän ehdoissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä oikeus saada ilmaiseksi 1 000 X Oyj:n osaketta. Edellytykset osakkeiden saamiseksi täyttyvät vuoden 2020 aikana, mutta osakkeet luovutetaan A:lle vasta 4.1.2021. A saa järjestelyssä työsuhdeoptiona verotettavan edun, jonka määrä on hänen saamiensa osakkeiden 4.1.2021 mukaisen käyvän arvon suuruinen. Esimerkki päättyy 2.4.6 Purkavaehtoiset osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 2.4.6.1 Purkavan ehdon laajuuden merkitys Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ehtoihin voi sisältyä purkava ehto, jonka mukaan palkansaaja menettää tietyssä tilanteessa hänelle kannustinjärjestelmän perusteella luovutetut osakkeet. Tällaisen purkavan ehdon vaikutus verotukseen riippuu siitä, millä edellytyksillä palkansaaja menettää hänelle luovutetut osakkeet. Kannustinjärjestelmään liittyvänä purkavana ehtona ei pidetä yksinomaan osakassopimuksen ehtoa, jonka mukaan työntekijä joutuu luovuttamaan osakkeet takaisin työnantajalle tai työnantajan määrittelemälle taholle työsuhteen päättyessä, jos osakkeenomistaja on osakassopimuksen perusteella velvoitettu luopumaan osakkeista. Tällaiseen osakkeiden luovutukseen sovelletaan luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä. 2.4.6.2 Työsuhteen päättymistä koskeva purkava ehto Purkava ehto saattaa koskea ainoastaan työsuhteen päättymistä. Tällaisessa kannustinjärjestelmässä osakkeet luovutetaan palkansaajalle siinä vaiheessa, kun palkansaaja on täyttänyt järjestelmän ehdoissa määritellyt osakkeiden ansaitsemisen edellytykset. Kannustinjärjestelmän ehdoissa määrätään kuitenkin siitä, että palkansaaja menettää ansaitsemansa osakkeet, jos hänen ja osakkeet antaneen työnantajan välinen työsuhde päätyy ennen ehdoissa määrättyä ajankohtaa. Vastaavanlainen purkava ehto saattaa liittyä myös osakeoption muodossa toteutettuun kannustinjärjestelmään. Tällainen purkavaehtoinen kannustinjärjestelmä on TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettu työsuhdeoptio, jos osakkeiden luovuttamista edeltää ansaintajakso, joka mahdollistaa sen, että palkansaaja voi hyötyä osakkeen arvonnoususta. Työsuhdeoptiota käytetään tällaisessa järjestelyssä siinä vaiheessa, kun osakkeet luovutetaan palkansaajalle. Edun arvo määritetään kyseisen ajankohdan mukaisesti eikä osakkeiden myöhempiä arvonmuutoksia oteta huomioon (katso luku 2.3.4 edellä). Jos palkansaaja joutuu työsuhteen päättymistä koskevan kannustinjärjestelmän purkavan ehdon vuoksi palauttamaan hänelle jo annetut osakkeet, palkansaajan vaatimuksesta oikaistaan hänen sen verovuoden verotusta, jona häntä on edusta verotettu (laki verotusmenettelystä (1558/1995, VML) 61 ja 63 §). Kyse on tällöin siitä verovuodesta, jonka aikana palkansaaja on saanut tai hankkinut osakkeet. Esimerkki alkaa Esimerkki 9: Palkansaaja A on mukana X Oyj:n osakepalkkiojärjestelmässä. Hän on saanut järjestelmän perusteella omistukseensa 1 000 X Oyj:n osaketta vuonna 2018. Osakkeet on merkitty A:n nimissä olevalle arvo-osuustilille, joka on pantattu X Oyj:lle. Osakepalkkiojärjestelmän ehdoissa on määrätty, että A menettää osakkeet, jos hänen työsuhteensa X konserniin päättyy ennen vuoden 2020 loppua. Osakkeiden luovuttaminen on kiellettyä ennen kyseistä ajankohtaa. Muilta osin A:lla on täysi omistusoikeus osakkeisiin. A:n saamia osakkeita on vuoden 2018 tuloverotuksessa verotettu tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuna työsuhdeoptiona. A eroaa vuoden 2020 aikana X Oyj:n palveluksesta ja siirtyy kilpailevan Y Oyj:n palvelukseen, minkä vuoksi hän joutuu palauttamaan aikaisemmin saamansa osakkeet. A:n vaatimuksesta hänen vuoden 2018 verotustaan voidaan oikaista siten, että hänen veronalaisesta tulostaan poistetaan työsuhdeoptiona verotettu tulo. Esimerkki päättyy Jos palkansaaja on saanut osakkeiden lisäksi rahasuorituksen ennakonpidätyksen suorittamista varten ja hän joutuu palauttamaan myös sen, palkansaajan veronalaisesta tulosta vähennetään palkansaajan vaatimuksesta myös rahasuorituksen osuus sen verovuoden tulosta, jona häntä on suorituksesta verotettu. Jos palkansaaja ei joudu palauttamaan rahasuoritusta, verotusta ei siltä osin oikaista. Jos palkansaajalle on maksettu osakkeiden perusteella osinkoa, palkansaaja saattaa joutua palauttamaan myös saamansa osingon. Tällöin on oikaistava myös niiden verovuosien verotusta, joiden tulona osinko on verotettu. Luovutusrajoituksen ja ehdollisen palautusvelvollisuuden vaikutusta sairausvakuutusmaksuihin on käsitelty tarkemmin luvussa 4. 2.4.6.3 Osakkeiden ansaitsemista koskeva purkava ehto Purkava ehto voidaan muotoilla niin, että osakkeet luovutetaan palkansaajalle rajoitetulla omistusoikeudella jo ennen kuin palkansaaja on täyttänyt niiden lopullisen ansaitsemisen edellytykset. Ansaitsemisen edellytyksenä saattaa olla esimerkiksi määrätty osakekurssin nousu tai tulostavoitteiden saavuttaminen. Tällaisena järjestelmänä voidaan pitää esimerkiksi rajoitettujen osakkeiden (Restricted Stock Award, RSA) avulla toteutettua kannustinjärjestelmää. Jos palkansaajalle luovutettujen osakkeiden lopulliselle ansaitsemiselle on kannustinjärjestelmän ehdoissa määrätty myös muita edellytyksiä kuin pelkkä työsuhteen jatkuminen edun antaneeseen työnantajaan, kyseessä on TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettu työsuhdeoptioetu. Palkansaajan saa tällaisessa järjestelyssä osakkeet vasta siinä vaiheessa, kun osakkeiden lopullisen ansaitsemisen edellytykset ovat täyttyneet. Tämä ajankohta on TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettu optioiden käyttämisen ajankohta. Esimerkki alkaa Esimerkki 10: Palkansaaja B liitetään Y Oyj:n purkavaehtoiseen kannustinjärjestelmään. Järjestelmä on toteutettu niin, että Y Oyj siirtää vuoden 2018 alussa B:n nimissä olevalle arvo-osuustilille 1 000 osakettaan. Järjestelmän ehdoissa on määrätty, että A:lla ei ole oikeutta luovuttaa kyseisiä osakkeita. Osakkeet on pantattu Y Oyj:lle. Kannustinjärjestelmän ehdoissa on lisäksi määrätty, että B:n on luovutettava osakkeiden omistusoikeus takaisin Y Oyj:lle, jos yhtiön osakkeen arvo ei ylitä ehdoissa määriteltyä vähimmäistasoa. Jos vähimmäistaso ylittyy, B saa pitää osakkeet. Osakkeisiin liittyvä luovutusrajoitus lakkaa 14 vuorokautta tämän ajankohdan jälkeen. Y Oyj:n osakkeen arvo ylittää 1.3.2020 kannustinjärjestelmän ehdoissa määritellyn vähimmäistason. B on tässä vaiheessa lopullisesti ansainnut osakkeet ja hänen velvollisuutensa palauttaa osakkeet lakkaa pysyvästi. Luovutusrajoitus lakkaa 15.3.2020. Kannustinjärjestelmässä on kyse työsuhdeoptiosta. Työsuhdeoption käyttämisen ajankohta on 1.3.2020, koska osakkeet on tuolloin lopullisesti ansaittu. Veronalaisen edun arvo määritetään kyseisen ajankohdan osakekurssin perusteella. Luovutusrajoituksen lakkaamisella tai panttauksen päättymisellä ei ole merkitystä. Esimerkki päättyy Pelkkä työsuhteen jatkumista koskeva purkava ehto, luovutusrajoitus tai osakkeiden panttaus ei yksistään lykkää verotusta (katso luku 2.4.6.2 edellä). Luovutusrajoituksen ja ehdollisen palautusvelvollisuuden vaikutusta sairausvakuutusmaksuihin on käsitelty tarkemmin luvussa 4. 2.4.7 Osakkeiden splittaus Osakkeiden splittauksella tarkoitetaan osakepääomaa muuttamatta tapahtuvaa yhtiön osakkeiden lukumäärän lisäämistä jakamalla osake pienempiin yksiköihin eli useampaan osakkeeseen. Splittauksen yhteydessä työsuhdeoption perusteella merkittävissä olevien osakkeiden määrää ja osakkeen merkintähintaa muutetaan yleensä vastaavassa suhteessa. Esimerkki alkaa Esimerkki 11: Palkansaaja A on optio-ohjelman alkuperäisten ehtojen mukaan oikeutettu merkitsemään 100 työnantajayhtiönsä osaketta 9 euron kappalehintaan. Hän on saanut optio-oikeuden vastikkeetta. Työnantajayhtiön osakkeen arvo jaetaan eli splitataan kolmella. Työsuhdeoption perusteella merkittävissä olevien osakkeiden määrää muutetaan vastaavasti. A on nyt oikeutettu merkitsemään 300 osaketta 3 euron kappalehintaan. Kun A merkitsee 100 osaketta, joiden käypä arvo on optioiden käyttöhetkellä 5 euroa, hän saa palkaksi katsottavaa etua 2 euroa osakkeelta eli yhteensä 200 euroa. Hänelle jää edelleen optio-oikeus 200 osakkeeseen. Esimerkki päättyy Jos palkansaaja on alkujaan maksanut työsuhdeoptiosta vastiketta, yksittäiseen osakkeeseen kohdistuva osuus vastikkeesta muuttuu vastaavassa suhteessa kuin osakkeiden lukumäärä. Esimerkki alkaa Esimerkki 12: Palkansaaja B on optio-ohjelman alkuperäisten ehtojen mukaan oikeutettu merkitsemään 1 000 työnantajayhtiönsä osaketta 16 euron kappalehintaan. Hän on maksanut optio-oikeudesta 4 000 euroa. Työnantajayhtiön osakkeen arvo jaetaan eli splitataan neljällä. Työsuhdeoption perusteella merkittävissä olevien osakkeiden määrää muutetaan vastaavasti. B on nyt oikeutettu merkitsemään 4 000 osaketta 4 euron kappalehintaan. Yhteen osakkeeseen kohdistuva osuus option merkintähinnasta on siten 1 euro. Kun A merkitsee 1 000 osaketta, joiden käypä arvo on optioiden käyttöhetkellä 7 euroa osakkeelta, hän saa palkaksi katsottavaa etua (1 000 x (7 - 4 - 1)) 2 euroa osakkeelta eli yhteensä 2 000 euroa. Hänelle jää edelleen optio-oikeus 3 000 osakkeeseen. Tämän optio-oikeuden hankintameno on 3 000 euroa. Esimerkki päättyy 2.4.8 Holdingyhtiöjärjestelystä saadun edun määrä TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuna työsuhdeoptiona tai muutoin ansiotulona verotettavasta holdingyhtiöjärjestelystä saatua veronalaista ansiotuloa on muun muassa järjestelyssä mukana olevan palkansaajan holdingyhtiöstä saama osinko ja muu varojenjako. Veronalaista ansiotuloa on niin ikään palkansaajan holdingyhtiöjärjestelyn purkamisesta saama etu. Holdingyhtiöjärjestely voidaan purkaa OYL 20 luvussa tarkoitetun purkamisen tai OYL 16 luvussa tarkoitetun sulautumisen taikka muun yritysjärjestelyn avulla. Purkamisessa veronalaista ansiotuloa on jako-osana saadun omaisuuden käypä arvo vähennettynä palkansaajan yhtiöön sijoittamalla määrällä. Vastaavasti sulautumisessa veronalaista ansiotulotuloa on sulautumisvastikkeen käypä arvo vähennettynä palkansaajan yhtiöön sijoittamalla määrällä. Samoja periaatteita sovelletaan myös muulla tavoin purettuun järjestelyyn. Esimerkiksi palkansaajan osakevaihdossa saama vastike vähennettynä hänen järjestelyyn sijoittamallaan määrällä on hänen veronalaista ansiotuloaan. Holdingyhtiö tai sen osakkeenomistaja voi myös lunastaa palkansaajan omistamat holdingyhtiön osakkeet. Veronalaista ansiotuloa on tällaisessa tilanteessa palkansaajan lunastushintana saama määrä vähennettynä hänen järjestelyyn sijoittamalla määrällä. Samalla tavoin verotetaan myös muussa muodossa tapahtuvaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston sekä osakepääoman tai muun sidotun oman pääoman jakamista. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2014:66 perusteella palkansaajan ansiotuloverotuksen piiriin kuuluvasta holdingyhtiöjärjestelystä saama veronalainen etu on aina koko määrältään veronalaista ansiotuloa. Sillä, onko palkansaaja sijoittanut järjestelyyn omia varojaan, ei siis ole vaikutusta verotettavan tulon tulolajiin. 2.5 Vähennykset palkansaajan verotuksessa 2.5.1 Työsuhdeoption käyttämisestä tai suojaamisesta aiheutuneet kustannukset Työsuhdeoptioon voi liittyä osakkeiden merkintähinnan ohella myös muita kustannuksia. Silloin, kun palkansaajalle aiheutuu kustannuksia työsuhdeoption käyttämisestä, kyse on ansiotulon hankkimisesta aiheu

    Teksti jatkuu virallisessa lähteessä.

    Aiheeseen liittyvät oppaat, UKK ja sopimuspohjat